sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Voiko määritellä rajaa sellaista, kun hassusta tulee pelottava

Heti ensimmäisenä haluaisin pahoitella pitkää postausväliä, sillä nyt se kone sitten sanoi sopimuksensa irti ja vietiin modeemi korjaukseen. Korjauksen piti viedä vain päivän tai pari, mutta tässä sitä sitten ollaan odoteltu lähes viikko. : / Kameraan alkoi kuitenkin kertyä kiitettävästi (lue: liikaa) kuvia, joten oli pakko uhrautua ja yrittää tehdä merkintä miniläppärillä. Ei tässä muuten mitään, mutta yhteys on surkea, kuvanmuokkausohjelmaa ei ole ja näyttö on ärsyttävän pieni.. Oli miten oli, olen hyvin tyytyväinen, jos saan jotain aikaan! : D Alioitan siis torstaista ja lopetan tähän päivään (eli sunnuntaihin).


Torstai oli muuten melko normaali päivä, mutta oltiin sovittu porukoiden kanssa, että mennään illalla syömään sushia ja kiertelemään kaupungille. Jouduin itse tyytymään savustettuun loheen, koska kurkkusushia ei ollut tarjolla. : < Rakastan sushia, siitä ei pääse yli eikä ympäri! Maistoin tosin raa'asta tonnikalasta tehtyä ja oli niin lähellä, etten oksentanut... : X


Syömisen jälkeen käytiin muutamassa askartelukaupassa ja muissakin kaupoissa. Ostettiin mm. tarvikkeita ystävänpäivälahjoihin ja -kortteihin ja kynsikoristelutarvikkeita. En tietenkään kerro, mitä ostin lahjoja varten, mutta ne nyt vaan oli jotain ylisöpöä ja äärettömän simppeliä. : D Kortteihin ja muuhun käyttöön ostin mm. korttipohjia, kimalleliimoja, tarroja ja kohokuvioita. Kynsiä varten ostin Kiss:in kynsitarroja (joita on tuossa paketissa neljä lätkää) ja ohutkärkisen hopean kynsilakan. Nyt onkin siis edessä kynsien ahkeraa koristelua! :-D Ostin myös kengät kevättä varten, mutten lisäile niistä vielä kuvia.. Ne on vain sellaiset kiiltäväpintaiset, mustat (korolliset) avokkaat, joissa on remmit. En ole vielä varma niistä, mutta ostan varmaan vielä värikkäät/kuviolliset korkokengät myöhemmin keväällä. :')

 

Illalla herkuttelin vielä puolella levyllä Geishan Harmony -suklaata. : ) Oli niin hyvää, että olisin voinut syödä mielellään koko levyllisen, mutta muutkin tahtoivat maistaa, eikä kokonaisen suklaalevyn syöminen kuulostanut kovin houkuttavalta. Pahoittelut muuten näistä muokkaamattomista kuvista, jotka on hieman valottomia, mutta kuten aikaisemmin mainitsin, tällä kannettavalla ei ole muokkausohjelmaa.


Perjantaista ei ole juurikaan muita kuvia, kuin tämä ja yksi, jossa istuskelen Jupan kansa patterin vieressä. Koulupäivä oli harvinaisen tuskallinen tietyiltä osin ja olin hetkittäin jo todellisen epätoivon vallassa. Syy 1) kuvaamataidon opettaja antoi meille (Hillalle ja minulle, pääsykokeita varten) tehtäväksi piirtää/maalata kuvan, jonka toteuttaminen tuntui liian hankalalta, mutta sain lopulta aikaiseksi edes jotain 2) syöminen, lähestyvä kontrollikäynti ja kaikki samaan aihepiiriin kuuluva tuntuu lähes hallitsemattoman vaikealta ja ahdistavalta (pelkään joutuvani osastolle, jos en saa asioita taas hallintaan..) 3) fysiikan kaksoistunnilla oli järjetön mökä (mm. pöytiä kaadettiin, pojat kiljui ja mölisi niin kovalla äänellä, että korviin sattui), mutta selvisin siitä kirjoittamalla muutaman sivun jotain ihme novellia. :') 
Koulun jälkeen lähdin kirpparille ja kauppaan kiertelemään. Ostin hetken mielijohteesta saamillani rahoilla Mr. Nobody -elokuvan ja kirjasen seuraavaksi päiväkirjaksi. Reissun jälkeen (n. klo 18) jouduin lähtemään vielä uudestaan kauppaan ruokaostoksille ja siellä menikin taas aika myöhään. Illalla (tai no yöllä) katsoin vielä ostamani elokuvan ja tykkäsin siitä ihan mielettömästi. : D Luulin jo päässeeni muutaman vuoden takaisesta kiintymyksestä Jared Leton komeutta kohtaan, mutta pakko myöntää, että hirveän hyvältä se näytti! Pidin muutenkin siitä, että käsiteltiin kaikkia teorioita (mm. teodikean ongelmaa, perhosvaikutusta ja molekyyliteoriaa) ja yhdisteltiin ne jännittävästi juoneen. Elokuvan jälkeen oli epätodellinen olo ja painuin suoraan nukkumaan (ja näin omituisia unia). : D




Lauantaina heräsin jo kymmeneltä, kun en yllättäen saanutkaan unta. Leivoin brownieseja valkosuklaasta ja amerikanpastillimurskasta ja lähdin sen jälkeen kävelylle ja Makuuniin. Karpo ja Eme vieraili kahden aikoihin ja siinähän se koko päivä melkein menikin. : D Illalla vielä urheilemaan ja saunaan, minkä jälkeen katsottiin jotain dokumentteja Berliininmuurista ja askartelin kortteja. : )

Tänään en ole tehnyt mitään erityisempää, olen nyt mummolassa ja selailen Ulla Svenskin leivontablogia. :' ) Kohta lähden jo kotia päin ja rupean valmistumaan taas uuteen kouluviikkoon. Ensiviikolla on tosiaan taas kontrolli ja tiedän, että pitäisi olla huolissaan.. : /

tiistai 25. tammikuuta 2011

Pikkuisen turhaa höpinää ja jotain sitäkin turhempaa


Kevät on aina minulle hieman ongelmallista aikaa. Puolessa välissä talvea alan haaveilla siitä, kuinka luonto taas herää. Aamuauringon säteet siivilöityvät tummien, lehdettömien puiden rakosista, lumi muuttuu raskaaksi ja valuu kapeina puroina pitkin asfalttia (vai lieneekö tuo sittenkin asvaltti?). Jossain visertää ensimmäinen lintu herkällä, kirkkaalla äänellään, taivas on sininen ja puihin puhkeaa ensimmäiset silmunsa. ...Siis tässä osa, jota rakastan keväässä. Ongelma on kuitenkin se, että keväässä herää mieleeni ensimmäisenä ajatus ''kevät on muutosten aikaa''. Pää täyttyy pakottavasta tarpeesta muuntautua, tehdä jokin täysin radikaali muutos ulkonäössä, pukeutumisessa tai sisäisessä olemuksessa. Tänään olen siis kamppaillut jos jonkinlaisen päähänpinttymän kanssa - olen halunnut leikata hiukset ihan lyhyiksi tai värjätä ne jollain todella shokeeraavalla värillä, olen tahtonut poistaa kaikki entiset kuvat ja merkinnät, aloittaa ihan alusta.. muuttaa koko vaatekaapin sisällön, lähteä kokonaan pois Suomesta tai karata Helsinkiin. Olen myös tuskastunut suunnattomasti siihen, että sairaus on ja pysyy, enkä minäkään muutu tästä mihinkään. Tahtoisin antaa itselleni mahdollisuuden, lakata vaatimasta aina parempaa; levätä kerrankin silloin, kun väsyttää. Saa nyt sitten nähdä, mitä kevät tuo tullessaan, mutta pelkään tekeväni vääriä valintoja, joita kadun myöhemmin. Pelkään astuvani väärään suuntaan elämän risteyksessä.

No, oli miten oli! Vahvan muutoksenhalun pyörteissä olen kaivannut myös kuollakseni shoppailua! Siis ihan ajan kanssa ja keskustan suurimmassa kauppakeskuksessa. Kaipasin muutakin, kuin pelkkää yhtä ja samaa kirpputoria tai Supermarketin yllätyksettömiä hyllyjä. Molemmista voi toki tehdä mitä ihmeellisimpiä löytöjä ja tykkään siellä kuluttaa aikaani, mutta halusin tällä kertaa osoittaa, että voin tosiaan käyttääkin rahaa, enkä vain säästää ja kasvattaa omistamaani rahamäärää kokoajan. Loistavan tilaisuuden shoppailuun sainkin sitten heti, kun maantiedon opettaja päästi meidät kotiin tuntia aikaisemmin! Lähdin siis kiireellä käymään kotona viemässä kirjat ja odottelemaan bussia kaupungille.


Kiertelin kerrankin läpi ''kaikki'' kaupat, enkä vain muutamaa isompaa liikettä, jossa käyn piipahtamassa aina kun se on vain mahdollista. Kumma kyllä löysin Seppälästä housut, jotka istuivat hyvin päälle. Uskokaa tai älkää, näin ei ole ihan joka housujen kohdalla! Hintaakin olisi ollut siinä 30-40 euroa, mutta sain nämä kympillä, kun niissä oli tahra. Sain siis 20-30 euroa alennusta sen vuoksi, että housuissa oli tahra, jota hädintuskin edes katseella erottaa! Lisäksi kävin vielä nopeasti nappaamaan muutaman halvan kynsilakan, jotka olivat ihan perusvärisiä (valkoinen ja vaaleanpunainen). En tiedä niiden laadusta, mutta saavat nyt kelvata edes vähän aikaa, sillä tarvitsen myös vaaleampia värejä ainaisen puna-turkoosi-violetti-musta -linjan jälkeen. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin tyytyväinen ostoksiin ja shoppailureissuun muutenkin, sillä muuten niin huono mieliala virkistyi siellä kummasti! :--)

Mutta eipä tässä muuta.. Kone on oma ärrrrsyttävä itsensä ja sain tätäkin merkintää varten päivitellä virustorjuntaa suunnilleen tunnin, eikä netti vieläkään toimi kovin kiitettävästi. : / 

Mitä mieltä te lukijat olette keväästä? :') Onko kenelläkään samankaltaisia ongelmia sen suhteen?

lauantai 22. tammikuuta 2011

Mä tiedän suakin väsyttää, mut kirja täytyy silti loppuun värittää

Vähän kuvia torstailta ja perjantailta, koska en keksi niistä mitään erityisempää kerrottavaa. Sen verran voin kyllä kertoa, että kävin torstaina Kannaksessa kierroksella lähes kaikkien luokan tyttöjen kanssa.  : D Kuultiin lisää kuvispuolen pääsykokeista ja ainakin meikäläistä alkoi jännittämään, että lukeudunkohan niihin kolmeenkymmeneen onnekkaaseen, jotka valitaan. Täytyy siis alkaa taas harjoittamaan piirrustusta ja maalausta; kaivoin jo esiin piirrustuskynät ja -värit ja yritän nyt herättää inspiraatiota, joka katosi joskus laitoshoidon aikoihin. :' ) Käytiin sitten esittelyn jälkeen piipahtamassa Hillan kanssa kaupungilla, josta kokeilin muutamaa älyttömän söpöä paitaa (alimmainen kuva). Tuli kuitenkin kiire jatkamaan yhteen tapaamiseen, joten nappasin vain matkaan yhdet rusettisukkahousut alennuksesta (8e -> 1e!)






Tänään lähdin taas aamulla käymään muutamassa kaupassa ja Makuunissa, josta yritin löytää yhtä tiettyä B&J:tä.. Kaupasta ostin viimein muistitikun, jolle siirsin äsken urakalla kaikki kirjoitukset ja kuvat. Itkin nimittäin eilen silmäni turvoksiin ja panikoin niin pahasti, kun yksi kahden vuoden projekti (kirjoitus) oli kadonnut. Sain sen kyllä pelastettua, kun asensi yhden ohjelman! :--) Ette arvaakaan, mikä helpotus se oli! Muutenkin, kun meidän kone on alkanut jumittaa todella sietämättömästi, niin se luultavasti kaatuu kohta kokonaan ja oli pakko saada talteen kaikki tuhannet kuvat ja kirjoitukset. : D


Päätin sitten lätkäistä vielä sata kuvaa lisää ja vieläpä suurimmaksi osaksi vaan omasta nassusta. >_<' No, oli miten oli - tähän on selitys! Eli eksyin siis kaivelemaan 2-4 vuotta vanhoja vihkoja, kuvia, piirroksia jne. etsiessäni niitä piirrustuskyniä huoneen jokaisesta hyllystä ja kaapista. Löysin vanhoja päiväkirjoja, kollaaseja ja kirjoituksia. Tuli äärettömän nostalginen olo niitä selaillessa, joten päätin vielä koneellakin selata läpi kaikki vanhat kuvat. Ikävä kyllä kaikki kuudennesta luokasta eteenpäin otetut kuvat kertovat surullista tarinaa siitä, miten sairaus eteni.. : < Ensimmäisessä kuvassa näkyy muuten tuo hiustyyli, josta tykkäsin aikanaan ja tykkään vieläkin kovasti. Edessä on siis palkki mustaa ja toiselta puolelta hiukset on ajettu siiliksi. :----D 

Löysin myös ison nivaskan kirjoituksia, jotka olivat suurimmaksi osaksi sairaala-ajoilta. Ajattelin lisätä tänne yhden niistä ja voin lisätä joskus lisääkin, jos ketään vaan kiinnostaa lukea. : ) Huomauttaisin kuitenkin, että kirjoitus on lähes vuoden vanha ja osa ajatuksistani on jo muuttunut näistä ajoista (+ toivon, että olen myös kehittynyt tästä kirjoittajana!)

''Sairastan anoreksiaa, mutta sitten en kumminkaan. Olen laiha ja olen lihava. Ymmärrän anoreksian vääristävän omakuvaa, mutta se on vain niillä laihoilla anorektikoilla. Minulla se ei tietenkään voi olla niin, sillä enhän minä ole laiha. Anoreksian sairaalahoito on myös vaikeaa, koska sairastan ja en sairasta anoreksiaa. 
Ihmisellä, joka ei ole koskaan sairastanut syömishäiriötä, voi olla vaikea ymmärtää tätä ristiriitaa. Meillä kaikilla, tai ainakin useimmilla, on kumminkin yleinen asenne ''en minä, mutta muut''. Mutta varohan vain! Anoreksia (ortoreksia, BED, bulimia) alkaa pienistä asioista, salakavalasti ennen kuin huomaatkaan. Ensin haluaa ehkä vain laihtua muutaman kilon. Sen jälkeen kymmenen, viisitoista, kaksikymmentä. Ensin siitä voi kertoa kaikille, jotka tahtovat kuulla, sitten vain muutamalle ja lopulta laihduttaminen on jatkuvaa salailua ja valehtelua. 
Mutta enhän minä... en minä laihduta, laske kaloreita tai valehtele. Uskokaa pois vain. En usko sitä kyllä itsekään. Jatkuvassa valheiden verkossa on vaikea muistaa, mikä on totta ja mikä ei, jopa unen ja valveillaolon raja on harmaa. Mikä onkaan sairasta ja mikä tervettä? Joskus toivon, että löytäisin rajan näiden välillä, joskus toivon jotain aivan muuta. Olen sillä tavalla viallinen - rikkinäinen. Uskon, että minut voi korjata, mutta koskaan en ole enää kokonainen. Paloja puuttuu liikaa, eikä niitä voi paikata. On silti mahdollista saada asiat toimimaan, luoda jonkinlainen kokonaisuus.
Olet ehkä kuluttanut päiväkausia peilin edessä rukoillen muutosta. Pitää varoa, mitä toivoo, sillä joskus toiveet toteutuvat. Ja nyt joku varmasti miettii; en minä, mutta muut... 1.3.2010''

Nyt sitten jatkamaan kirjoitusprojektia ja toivottavasti illemmalla myös piirtelemään jotakin! ♥ Kertokaa toki, mitä mieltä olitte tästä ''menneiden muistelusta'' ja haluatteko kuulla siitä joskus lisää tms. : )

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Koeta niitä rohkaista, jotka päätöksissään horjuu

Hellou ja heipodei! Kirjoitan tätä tekstiä koneen erilliseen kirjoitusohjelmaan, koska netin tietoturva ei päivity. Yritän olla hermostumatta netin temppuilulle, mutta pikkuhiljaa alkaa kyllä kieltämättä ärsyttää. En kai muuten edes kertoisi tästä, mutta ajattelin vaan etukäteen varoitella ja kertoa syyn siihen, jos postauksien aikaväli hieman pitkittyy.. Mutta luultavasti joku ammattimies tulee katsomaan piakkoin, että mikä ongelma tässä on! :' )


Kuvassa on Lare, joka antoi kuin antoikin luvan kuvan julkaisuun. : D Itse vammailen kuvassa aika mainiosti, mutta se kuvasi aika hyvin koulupäivien yleisfiiliksiä.... Kouluviikko on kulunut yllättävän nopeasti, vaikka tiistaina olinkin jo heittää hanskat tiskiin! Koulussa on ollut jotain ihan mukavaakin puuhaa - ollaan katsottu elokuvaa ja kirjoitettu tarinoita. Ja maanantaina kävin ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuoteen luistelemassa! Voi olla, etten tänä talvena luistele muulloin, kuin koulussa. Eikä siinä muuten mitään, mutta rakastin luistelua ennen ihan hirveästi! Tuntui, että luistimilla pysyi paremmin pystyssä, kuin jaloillaan. Kävin luistelemassa aina, kun oli mahdollisuus. Kipitin jäälle heti, kun sain kuulla, että jäät oli aurattu lumesta ja laitettu kuntoon.. Pitäisin luistelusta myös nykyään, mutta pelkkä ajatus siitä, että lähtee lumihankeen tai jäälle istumaan ja solmimaan luistimen nauhoja ilman käsineitä, tuntuu lähes kauhistuttavalta. : /






Jotain uutta ja hienoa sain taas aikaiseksi tälläkin viikolla! ...nimittäin hoksasin, että ulkona tarkenee jo hameissa ja mekoissa, jos vain pukee muutamat paksut sukkahousut päällekäin. : D ♥ Aa, ihanaa, kun pääsee taas pukeutumaan enemmän hameisiin ja mekkoihin, ette voi kuvitellakaan, kuinka himoiten olen sitä odottanut. Tooosin, kyllä ne housutkin on ollut ihan kivoja. :' ) Koulun jälkeen ei ole kyllä ollut aikaa tehdä juuri mitään, mitä olen aikonut, joten kuvatkin on vain kiireessä, illan kellertävässä valossa napsittuja.. Pahoitteluni! Olin suunnitellut, että leipoisin lisää marsipaanileivoksia, värjäisin hiuksia jne.. Kaikki aika kuitenkin meni, kun juoksin koulusta suoraan kaupungille keskustelemaan ja illalla pänttäsin vielä kokeisiin. Huomennakin on kokeet, joihin pitäisi lukea, mutten ole pystynyt keskittymään, joten saa nyt nähdä..





Tänään päätin kuitenkin saada suunnitelmani viimein päätökseen (okei, oikeasti halusin vain keksiä jotain muuta tekemistä, kuin kokeisiin lukeminen.. >:P) ja lähdin käymään kirpputorilla, kaupassa ja R-kioskilla. Löysin kirpputorilta pari kivaa paitaa, kaupasta ostin hiusvärin ja R-kioskilta lunastin liput Apulannan keikalle! ♥ Vihdoin on nekin pois alta ja voin hetken huokaista helpotuksesta. :-)

Vähän aikaa sitten aloitin yhden projektin, jonka olisi tarkoitus lisätä myönteisiä ajatuksia ja muutenkin tyytyväisyyttä arjen pieniin iloihin. Ja projekti on siis tämä;

Kirjoitan joka päivä ylös asioita, joista olen tuntenut mielihyvää ja jotka ovat saaneet minut hymyilemään (henkilöt, paikat, tuoksut ja maut, tekemiset, sanotut sanat jne). Kyseessä ei tarvitse olla mitenkään erityinen tai normaalista arjesta poikkeava - pelkkä hymy vastaantulijalta, puoli vahingossa lausuttu kehu,.. Ihan mikä vain kelpaa, kunhan se on saanut olon piristymään edes nanosekunniksi. Lisäksi jokaiselle päivälle täytyy löytää yksi saavutus, josta olla ylpeä. Vihkon sivujen selaamisesta tulee aina hyvä mieli ja oikein odotan iltaisin, että pääsen sitä kirjoittamaan. Kannattaa ehdottomasti kokeilla tätä ainakin muutaman viikon ajan, ellet ole jo joskus kokeillutkin! :--) ♥


PS: Ette tiedäkkään, kuinka onnelliseksi tekee huomata, että blogissa on jo melkein neljäkymmentä lukijaa! ♥ Kiitos kaikille ihanille vanhemmille ja uusille lukijoille! :'')

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Piece of Cake?

Sain kerran Hillalta idean tehdä merkinnän, jossa leivon jotain - ja nyt kun löysin kirjastosta loistavan kirjan (josta olen tehnyt viikonlopun aikana nyt jo kaksi kakkua..), oli oiva tilaisuus viimein toteuttaa kyaseinen idea. Lisäksi sitten vielä Karpo täytti eilen 17! Eli tämä on making of - Synttärikakku Karpolle!


1. Ensin valmistetaan kakkupohja; 4 kananmunaa, 1 ½ dl sokeria, 1 ½ dl vehnäjauhoja, ½ dl perunajauhoja & ½ tl leivinjauhetta ( + laitoin myös hieman vaniljasokeria : D) ~ Ensin vatkuloidaan sokerit ja huoneenlämpöiset kananmunat napakaksi vaahdoksi, sitten lisätään siivilän läpi keskenään sekoitetut kuivat aineet. Jossain välissä olisi myös ihan järkevää voidella / paperoida vuoka valmiiksi.

2. Seuraavaksi kaadetaan taikina vuokaan ja paistetaan 175 asteisessa uunissa n. 40 min. Anna kakun jäähtyä hetki vuoassa ennen, kuin kumoat sen.
 

3. Leikkaa jäähtynyt kakkupohja kahteen osaan. Voit pyöristää myös hieman reunoja, jotta kuorrutteeseen ei tule ryppyjä. Kostuta pohjat sitruunalimonadilla (tai meikäläisen käyttämällä kostukkeella: 3tl sitruunan mehua & 3/4 dl vettä).


 4. Valmista täyte. Alkuperäisessä ohjeessa oli melko monimutkainen ohje, joten päädyin laiskuuttani kaivelemaan kaapista Blå Bandin vadelmamoussea. Yhdestä pussillisesta tuli juuri sopiva määrä täytteeksi ja väri oli muutenkin mukavan vaaleanpunainen. : D Tämän jälkeen laitoin kakun puoleksi tunniksi jääkaappiin jähmettymään ja lähdin kävelylle.


 5. Olen järkyttynyt siitä, miltä nämä kuvat näyttävät täällä! O_O Nimittäin marsipaanikuorrutteesta ei kyllä loistanut mitään läpi.... No, oli miten oli. : ) Seuraavaksi tehdään kuorrutus: Sivele ensin kakun päälle ohuelti mansikkamarmeladia, joka saa marsipaanin tarttumaan paremmin. Vaivaa huoneenlämpöisestä, valkoisesta marsipaanista pallo (johon voit halutessasi sekottaa mukaan beigeä väriainetta tai vaikkapa pienen ripauksen kaakaojauhetta antamaan väriä). Kauli marsipaanista tomusokerilla jauhotetulla pöydällä n. 2-3 mm paksu ympyrä. Nosta kuorrute kakun päälle ja painele tasaisesti kakun reunoille - varo ryppyjä!


 6. Leikkaa ylitse jäänyt marsipaani reunoilta ja painele reunoja hieman kakun alle.


 7. Ja lopuksi vielä paras vaihe - koristelu! ♥ Levitin päälle mansikkamarmeladia, ripottelin irtokarkkeja ja raastoin valkosuklaata ja sitten kakku ... eikä kun hetkinen, ONKO TÄMÄ SITTENKIN PITSA? ..on valmis!


Mitäs mieltä olette? :---D Innostuin tämän kakun myötä väkertämään marsipaanista, joten odotan jo innolla, että saan tehdä jotain uutta - viimeistään ystävänpäinänä teen jotain ylisöpöä ja vaaleanpunaista! ♥

PS: Rakkaalle Karposelleni vielä tämä! >8))

Päivänsäteenä pienenä silmiisi kurkistan
herätän sinut unestasi ja onnea toivotan
lailla perhosen leijailen korvaasi kuiskaamaan
sanat kaikkein kauneimmat jotka suinkin vain osaan
Sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en,
suukko poskellesi olkoon sellainen

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan

Lailla hiekanjyvän pienoisen tahdon kenkääsi kutittamaan
tahdon kuulla kuinka saan sinut nauramaan
Yhden asian, soittorasian lailla, toistan yhä uudelleen
onnittelen sinua, ja teen sen suudellen
Sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en
suukko poskellesi olkoon sellainen

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan

Lailla kesäisen tuulenhenkäyksen tahdon silittää hiuksias
tulla liki, niin liki ja halia sua, rakas
voisin miljoona ruusua syliisi kantaa
tai kultaa ja timantteja lahjaksi antaa
Sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en
suukko poskellesi olkoon sellainen

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan

Kysymyspostaus! :--)

Tässä on nyt viimein tämä kysymyspostaus, enkä enää piinaa teitä keksimään kysymyksiä! :'DD Kiitos kaikille, jotka lähettivät kysymyksiä - toivottavasti vastaukset ovat valaisevia ja mielenkiintoisia!

KIINNOSTUKSEN KOHTEET

Kolme tärkeintä asiaa elämässäsi tällä hetkellä?

Hmm.. Sanoisin, että läheiset (ystävät, perhe, kaverit), eläimet ja aivokapasiteetin kehitys (Hahah, olipas hupaisa sana :--D Siis koulunkäynti, kaiken luovan harjoittaminen; kirjoittaminen, leipominen, piirtäminen, lukeminen, maalaaminen, jne...)

Millaisia blogeja tykkäät lukea, millaisia et?
Mielestäni hyvä blogi sisältää paljon kuvia, mutta myös tarpeeksi tekstiä. Rakastan lukea kirjoituksia vaatteista ja tyylistä, matkustelusta, syömishäiriöistä, leipomisesta ja ihmisistä, jotka tekevät paljon käsillään ja luovat vanhasta uutta jne. : ) Paras sana kuvailemaan mielenkiintoista blogia on: elämänmakuinen. Pidän siitä, että ihmiset arvostavat ja rakastavat elämää ja löytävät valoa ihan arkisistakin asioista - tietysti myös surullisista asioista saa kirjoittaa, kunhan löytää myös toisinaan valoa elämästä ja tulevaisuudesta. :--)
En tiedä, onko olemassa mitään tiettyä blogityyppiä, jota en tahtoisi missään tapauksessa lukea.. Mutta en jaksa pitkään lukea blogia, jossa ei ole lainkaan kuvia. Toisaalta en myöskään halua lukea ''Pro-ana''-blogeja, sillä sairauden ihannoiminen on mielestäni todella vinksahtanutta ja pelottavaa.
Millaista musiikkia kuuntelet?
Kuuntelen hyvin monipuolisesti lähes kaikkea. Eniten pidän tietysti Apulannasta, mutta toisaalta on myös lukemattoman paljon hyviä tai jopa loistavia bändejä. Ei ole mitään tiettyä genreä, josta pitäisin eniten tai vähiten - mutta mitään listahittejä tai sen tyylisiä en kuuntele. Makko-herra kyllä soittaa meillä niin paljon musiikkia laidasta laitaan, että tutustun siinä ohella monen tyylisiin bändeihin ja kappaleisiin, joista tykkään. : D
Mikä kissoista tekee susta niin ihania ja vastustamattomia?

AAA, mitenhän sen nyt ilmaisisi.. Rakastan kissojen ulkoista ja sisäistä olemusta hyvin paljon. Niiden kasvonpiirteet ovat kaikilla erilaiset ja kiehtovat, keho on pieni ja ketterä - sitten vielä ne pehmoiset, pörröiset tassut ja.. Ennen kaikkea pidän kuitenkin kissojen luonteesta, siitä että ne menevät ja tulevat oman mielensä mukaan, joskus ne pörräävät ympärillä ja joskus näyttävät pitkää naamaa. Kissat ovat ihailtavan itsenäisiä ja omapäisiä. ♥

MUUT JUTUT
Seurusteletko?
En seurustele, lie mistä sekin sitten johtuu. :'D

Millaisena pidät peilikuvaasi? 

Se, miten katson peilikuvaani, riippuu hyvin pitkälti päivän mielialasta ja sen hetkisestä painosta. On päivä, jolloin katsoisin mielummin tukkeutunutta viemäriä, kuin omaa naamaani - tai etenkään vartaloani - mutta olen kuitenkin aika sinut itseni kanssa. En koe olevani kaunis, mutta ihan silleen sopivan näköinen. : P Tämänkin asian kanssa tietenkin työskentelen koko ajan ja yritän kehittää lisää itseluottamusta - ylöspäin ollaan menossa! : D

Miltä tulevaisuus näyttää?

Tulevaisuus on aina ollut aika harmaata ja epäselkeätä aluetta, mikä johtuu tietenkin suurimmaksi osaksi sairaudestani. Olen kuitenkin myös ihminen, joka elää mielellään hetkessä, eikä halua paljoa mietiä tulevaa. Haaveilen kuitenkin joskus harvoin ja hieman epäröiden, että tahtoisin tulevaisuudessa mm. valmistua psykologiksi tai kondiittoriksi, kirjoittaa kirjan ja sisustaa kotini laivastonsinisellä ja valkoisella / tummalla puulla ja valkoisella. Niin ja kissoja kanssa läjäpäin! :--D Lähempänä mietin lähinnä tulevia kuvispuolen pääsykokeita ja sairaudesta parantumista.

Mitkä asiat tekee sut onnellisimmaks? 

Kuulostaa ehkä hieman typerältä, mutta olen onnellisimmillani silloin, kun voin raskaan päivän jälkeen illalla kietoutua vilttiin, katsella jotain hyvää sarjaa telkusta tai lukea jotain hyvää kirjaa. Toisaalta tulen hyvin onnelliseksi myös tavatessani kavereita/ystäviä, tehdessäni jonkun löydön kaupasta, kierrellessäni luonnossa, (hävettää myöntää..) syödessäni suosikkijäätelöäni tai silloin, kun on onnistunut jossain, minkä eteen on nähnyt paljon vaivaa. Niin ja entäs se, kun kissa käpertyy syliin ja ja ja - tuitui! ; P

TYYLI / PUKEUTUMINEN


Kuvaile tyyliäsi 3 sanalla.
Oi vitsi, tämä on kyllä vaikea! Kokeileva, värikäs ja omaperäinen.

Mistä otat vaikutteita tyyliisi?
Oikeastaan kiertelen kauppoja ilman, että etsisin mitään erityisempää - jos sitten löydän jotain, ostan sen ja mietin, minkä kanssa sen yhdistelen. Toisaalta saan inspiraatiota myös katsoessani kuvia lehdistä ja kadulla vastaan tulevista ihmisistä. Lisäksi myös mieliala vaikuttaa todella merkitsevästi valitsemiini vaatteisiin.

Onko sulla hiustenpidennykset, jos on niin millaiset?
Heheh, tätä en mielellään myönnä, mutta joo onhan minulla. Olen kyllä miettinyt, etten tahtoisi enää kovin pitkään niitä käyttää, vaan siirtyisin lyhyempiin hiuksiin. Lisäkkeet on Cybershopista, aitoa hiusta ja maksoivat suunnilleen 90 euroa. Niin ja sävy on muistaakseni platina.
Mistä ostat vaatteesi?
Ostan vaatteita vähän sieltä sun täältä, mutta ehkä eniten H&M:stä ja kirpputoreilta. Muutamia vaatteita on myös Morticiasta, Cybershopista ja ulkomailta ainakin Terranovasta.
Mitä vaatekappaletta ilman et pärjäisi? 
Ää, kamalan vaikeita kysymyksiä! : D Tarvitsen niitä kaikkia.. Mutta tärkein on ehkä paidat/neuleet. Ja sitten toisaalta rakastan myös hameita ja mekkoja - äh.
 
SAIRAUS / RUOKA & SYÖMINEN
Noudatatko jotain erityisruokavaliota?
No, en nyt mitenkään erityisemmin, mutta lihaa syön mahdollisimman vähän. Punaista lihaa en syö ollenkaan, mutta ravintoterapeutin suosituksesta (lue: pakotuksesta) syön hieman kanaa ja kalaa. Lisäksi on paljon tietynlaisia ja tyyppisiä ruoka-aineita joita en syö / syön mahdollisimman vähän. Olen harkinnut vakavasti (ja kokeillutkin) kasvissyöjäksi ryhtymistä, mutta vegaanius kuulostaa turhan hankalalta varsinkin tässä elämäntilanteessa.
Kuinka kauan olet sairastanut?
Suunnilleen neljä tai viisi vuotta on siitä, kuin aloin laihtumaan huomattavia määriä. Olen kuitenkin potenut syömisestä huonoa omatuntoa jo pienestä pitäen, koska meillä syöminen on ollut aina jotenkin kielletty asia.. Minua esimerkiksi pienenä käskettiin syömään ainakin yksi keksi, mutta jos otin toisen, sain heti kuulla sen sisältämästä sokerista ja rasvasta ja siitä, kuinka se vaikuttaa kehooni.
Tiedätkö mistä sun sairaus on alkanut, tai mitä veikkaat mistä se on alkanut? / Mikä johti sinut syömishäiriöön? 
Syömishäiriööni ovat johtaneet monet asiat, joista en halua mainita suurimpia täällä tai ylipäätänsäkään kovin usein.. Mutta luultavasti ihmisten huomauttelu ja kokoni haukkuminen (koulussa, kotona ja sukulaisten luona), sai minut ajattelemaan, että olin jotenkin liian iso ja lihava, vaikka näin jälkeenpäin olen ollut aina normaalipainoinen . Lisäksi on paljon muita pieniä asioita, joista olen kerännyt kolhuja matkalla jne.
Kuinka vähän olet painanut pahimmillaan?
Olen painanut alimmillaan vain 28 kiloa, mikä tuntuu jälkeenpäin täysin järjettömältä ja lähes pelottavalta..
Meneekö nytten syömisen kanssa jo paremmin?
Voi, haluaisin niin paljon sanoa, että menee, mutta en ole ihan varma.. Syön kyllä useammin, kuin silloin. Toisinaan paino tippuu liian niukan syömisen takia, mutta yritän kompensoida sitä syömällä joskus herkkuja. Mutta vastaus on siis kyllä, syön nykyään paremmin, kuin ennen osastolle joutumista reilu vuosi sitten.

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Mun kertakäyttöunelmat taas muovikuoriin kääritään, kertakäyttöihmisetkin voi monta kertaa kierrättää

Olen nyt jo muutamana iltana istunut koneen ääreen ja yrittänyt kirjoittaa tänne jotain järkevää. En vain tiedä, mistä kirjoittaa, sillä en ole shoppaillut juuri ollenkaan, leiponut tai tehnyt mitään muutakaan kertomisen arvoista - yhden elokuvan olen kyllä katsonut ja valvonut luvattoman myöhään, mutta... Oli miten oli, ehkä kerron vähän niistä asioista, joita on päällimmäisenä mielessä.



1) Sain kuulla eräältä tukihenkilöltäni hänen toiveitaan siitä, miten hoito etenisi parhaiten. Hänen mielestään ensimmäinen tavoite olisi se, että oppisin tuntemaan itseni. Hermostuin väitteestä ja tokaisin, että kyllähän minä nyt itseni tunnen. En pidä siitä, että useat ihmiset (siis ne, jotka hoitavat sairauttani) luulevat tuntevansa minut läpikotaisin - että minä ajattelen automaattisesti näin, koska olen anorektikko, että puhun, käyttäydyn, hengitän juuri näin, koska olen anorektikko. Keskustelun jälkeen olen kuitenkin miettinyt, että kuka minä ihan oikeasti olen. En ole varma, missä menee sairauden ja minuuden raja - en erota sairaita ajatuksia terveistä. Osaan kyllä sanoa, mitä arvostan elämässä, osaan sanoa, että rakastan. Ongelma vain on, että jos joku kysyisi minulta, kuka olen, mitä vastaisin?
Olen usein huomannut, että moni ihminen (siis lähinnä ne, jotka eivät tunne minua..) osaa kertoa selkeästi, kuka minä olen - ja ei, he eivät silloin kerro nimeä tai hiusteni väriä. Olen anorektikko. Harva tietää nimeäni, harva tietää, mitkä asiat minulle merkitsevät, mutta sairauden he kyllä näkevät. Kun tapaan sukulaisiani pitkästä aikaa, he kysyvät olenko muistanut syödä.
Joskus käsitän itsenikin vain anorektikkona - sellaisena, joka ei tee mitään muuta, kuin laskee ruokapakettien tuoteselosteita, eikä ota keksiä kahvipöydässä. Mutta enhän se ole minä? Minulla on ajatuksia, tunteita, rakkautta! Sen vuoksi en siis pidä, kun ihmiset käsittelevät minua sairautena - luulevat minun tekevän kaikkia niitä asioita, joita se kuollut anorektikkomalli teki. Tai se tyttö, joka puhui aamulehden viidennellä sivulla.
Nyt haluan oppia tuntemaan itseni - haluan ottaa selvää siitä, mitkä ovat omia ajatuksiani ja mitkä sairauden sanelemia. Haluan olla elävä, ajatteleva, tunteva ihminen ja haluan tuoda esiin oikean personallisuuteni sairauden kätköistä!


2) Vapaa-aika on jäänyt koulun takia tietysti vähemmälle, mutta olen ehtinyt kierrellä vähän kaupassa ja kirpparillakin. Kaupassa kävin jo eilen, mutten sitten eilen viitsinyt kirjoittaa, kun kone sekoili niin pahasti (tosin kyllä se nytkin sekoilee...!). Ostin yhdestä parturiliikkeestä hiusvärin ja värjäsin hiuksiin tummanvioletin raidan.. Takaa jäi kyllä vähän näkymään tuota edellistä punaista, joten värjäilen vielä toistamiseen, mutta ei sillä nyt niin hirveä kiire ole.


Ja lopulta oli sitten pakko ostaa vielä Hello Heimo -mukikin! : D Se oli kyllä ihan vastuttamattoman ihana. Ennen keräilin Hello Kittyä, mutta lupaan alkaa keräilemään Hello Heimoa, jos sitä tulee kauppoihin enemmän. XD Kuva on napattu Googlesta, kun en saanut kunnollista kuvaa omastani ja kyseessähän on siis muuten Fingerpori -nimisen sarjakuvan hahmo Heimo Vesa.

3) Kouluun palaaminen ei ollut mitenkään erityisen kamalaa. Ainoastaan aamuherätykset tökkii, mutta en usko sen olevan mitenkään poikkeavaa. Aamuisin on siis edelleen hemmetin vaikea koota itseään niin, että jaksaisi tehdä asiat ja uskoisi selviävänsä hyvin iltaan. Koulussa toivottomuus onneksi laantuu, joten kun aamusta on päästy, niin nopeasti se koulupäiväkin hujahtaa. :') Lisäksi meillä alkoi tänään luova kirjoittaminen, jota ehdin aloittaa viime vuonna ennen sairaalajaksoa. Nyt pääsin sitten jatkamaan ja olikin niin hauskaa, että kaksoistunti hujahti ihan hetkessä! ♥

Toivoisin vielä kerran, että lähettäisitte niitä kysymyksiä postausta varten! : ) Olen saanut jo jonkun verran kasaan, mutta tarvitsen vielä muutamia, että saan kunnollisen merkinnän niistä aikaiseksi. Joten kysy pois ihan mitä vain, ei haittaa, vaikka se olisi mielestäsi typerää. Myös anonyymit voivat kysellä! Kiitos kaikille jo etukäteen! :---------------D

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Turn your back, it's time to move on

Viimeinen lomapäivä on jo puolillaan, mutta onneksi menen huomenna vasta kymmeneksi koululle ja silloinkin on ensimmäiset kaksi tuntia teos-kurssia. Silti tuntuu vähän haikealta - ja hieman ahdistavaltakin - ajatella, että pitää taas alkaa heräilemään aikaisemmin ja lukea kokeisiin... Oikeastaan voisin laittaa tähän kuvan, joka kuvastaa loman loppumisen herättämiä tuntemuksia aika hyvin:


Pari pientä rottaa on käynyt nakertamassa piparkakkutaloa - ja tässä on lopputulos! ...tosin nyt siitä ei ole jäljellä varmaan yhtäkään karkkia. XD Aika karu muistutus siitä, että joulu on ohi ja pitää palata taas normaaliin arkeen.

Olen kyllä ostellut lähiaikoina niin paljon, että on pakko alkaa säästelemään vähäsen! Tosin.. aika pitkälti vanhemmat on maksanut. >_<' Tuntuu vähän lellityltä, mutta täytyy muistaa, että kaikki on tullut tarpeeseen.. Ostin nyt siis vielä housut (jotka ovat ensimmäistä kertaa sataa vuoteen edes jotenkin istuvat! :---D), lämpösuojan ja hopean kynsilakan. En nyt viitsinyt tuota muokkaamatonta kuvaa laittaa, kun muokkausohjelma sekoili taas mukavasti.. Seuraavana hankintana tahtoisin sen Fingerporin Hello Heimo mukin! Sen vielä siis sallin hiusvärien kanssa itselleni ja sitten alkaa säästäminen (juuu.. uskoo ken tahtoo!).





Hei, nyt kun vielä muistan: Haluaisin nyt viimeinkin tehdä sen postauksen, jossa vastaan kysymyksiin! Voitte siis kysyä ihan mitä vain - ja yritän vastata mahdollisimman suoraan ja totuudenmukaisesti! Kaikki aiheet käyvät, mutta tässä nyt on jotain ehdotuksia, jos ette muuten keksi: tyyli ja pukeutuminen, tunteet (mistä pidän, mitä inhoan, mitä pelkään jne..), syömishäiriöstä lähes mitä vain (tosin en halua vastata mihinkään kysymyksiin, joissa kannustaisin ihmisiä laihduttamaan tai antaisin vinkkejä), koulunkäynti,... no näitähän nyt on! : ) Kyselkää siis, niin saatte täydentäviä vastauksia! :') Kiitos jo etukäteen! ♥

perjantai 7. tammikuuta 2011

olenko sulle ihan tasaista kauraa, olenko se jolle sä voit nauraa

Enää muutama päivä lomaa ja mielialakin on sen mukainen. Toisaalta yritän nauttia viimeisistä vapaapäivistä: olen venyttänyt aamuja, ulkoillut ja kierrellyt kauppoja, mutta silti mielessä on lähinnä ajatus, että nyt se koulu ja puurtaminen alkaa taas.


Ensimmäisenä kuitenkin vähän Makko-herran tuliaisista! Sain siis tuollaisen huivin, jossa oikein kiva kuviointi, mutta kooltaan se on vähän pieni kaulaan kietaistavaksi. Kokeilin sisi vähän erilaisia systeemejä hiuksissa, mutta en ole varma vielä... : D Kun nyt satuin mainitsemaan vielä hiuksetkin, niin voisin kertoa, että kriiseilen niiden kanssa tällä hetkellä vähän liikaakin. Pitäisi ostaa vaaleaa väriainetta ja jotain kivan shokeeraavaa tuohon raitaan, mutta en oikein saa aikaiseksi lähteä niitä hankkimaan. Lisäksi palloilen vähän shokkiväristä toiseen, enkä nyt ole ollenkaan varma...

Kävin tänään kirpputorilla, mutten löytänyt mitään. Ihan hyvä juttu sinänsä, koska menin lähinnä kuluttamaan aikaa, kun on tullut osteltua liikaa vaatteita ja asusteita lähiaikoina. Paluumatkalla törmäsin ikävään epäkohtaan.. Olen saanut viime aikoina aika paljon katseita ulkona, kaupungilla, kaupoissa,.. missä vain, eikä suurin osa ole ollut mitään hymyileviä tms. Siinä sitten matkalla jotkut tytöt alkoivat huutelemaan pilkallisina ja tuijottamaan. Kyselivät kaikkea, mutten vaivautunut edes vastaamaan - ja onneksi kuuntelin musiikkia niin kovalla, etten kuullut kaikkea. :' ) Yleensä en edes välitä, vaikka ihmiset tuijottavat tai huutelevat, sillä olen tottunut siihen. Ei se kai ole mikään ihme, jos ulkonäköäni kummeksutaan, kun pukeudun vaahtokarkin väriseen takkiin ja kirkkaanpunaiseen mekkoon? Kuittaan tuijottamisen yleensä vetoamalla siihen, etten edes halua pukeutua kuten he, haluan käyttää vaatteita, joissa viihdyn ja joista pidän. Tällä hetkellä, kun olen niin epävarma itsestäni, kehostani ja ulkonäöstä muutenkin, kaikki kuittailu, tuijotus ja pilkka tuntuu aika pahalta. Yritän miettiä, mitä he ajattelevat; olenko heidän mielestään täysi pelle ihmeellisine vaatteineen, vai katsovatko he, kuinka sairaalta näytän, vai olenko kenties lihava ja ällöttävä?  Äh, kaiken tämän miettiminen tuntuu ihan typerältä, mutta ajattelin vain kirjoittaa tästäkin nyt, kun se kerta mielessä on.. :')




                                           Päivän asu: 
                                Punainen mekko - H&M
                                         Neule - H&M
                                       Koru - Seppälä
                         Housut (jotka ei kyllä näy) - edc

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

In fact here's just another ordinary day

Viime kirjoituksesta on suunnilleen kaksi tai kolme päivää, eikä näiden päivien aikana ole tapahtunut mitään kovinkaan ihmeellistä. Oli miten oli, kerron kuitenkin! :' )  Eilen kävin vähän shoppailemassa kaverin kanssa, mutta selvisin reissusta alle kymmenellä eurolla, joten olen pysynyt budjetissa kiitettävästi. Ostoksista laitan kuvaa vielä - tietysti - tähän postaukseen.. En kyllä ehtinyt kierrellä ihan tarpeeksi, koska oli taas muuta menoa jo vajaan parin tunnin päästä. Näin suoraan sanottuna meni  päivä lähes pilalle, kun sain kuulla sättimistä asioista, joihin en ole syyllinen millään osin. : / Illalla päätin kuitenkin lohduttautua lähtemällä kirpparille, josta sitten löytyikin ihan kiva kirsikkakuvioinen laukku (näkyy alemmassa kuvassa osittain!) ja t-paita - josta onnistuin hukkaamaan lapun (taas kerran) ja sinnehän se sitten jäi.





Tänään käytiin vielä vähän kaupoissa ennen kuin Makko-herra lähti risteilylle ja poikettiin siinä sitten myös Subwayhyn. (Hihih, täällä on about sata kuvaa, jossa mie poseeraan ruokapöydän ääressä! XD) Leipä oli hyvää, mutta myös himputin täyttävää.. Pitää yrittää pitää motivaatiota yllä, vaikka tuntuukin, että syömiset menee vähän niin ja näin. : / Jos syön jotain, jätän sen muusta pois, joten ei se paino mihinkään nouse..  No, kuitenkin, mentiin syömisen jälkeen vielä käymään Citymarketissa ja sieltä sitten tuli taas ostettua jotain (mikä ei kyllä ollut pois meikäläisen lompakosta...):



Toy Story tuplapaketti! Eli hihhih, koska lapsuudessani varsinkin ykkösosa oli yksi suosikkielokuvistani, halusin hankkia sen myöhempää katselukertaa varten omakseni. : ) Meillä on kyllä videolla nuo kaksi ensimmäistä osaa, mutta videoita nyt ei enää tule pahemmin katseltua, joten.. Lisäksi kolmen paketti maksoi vain viisi euroa enemmän, kuin pelkkä kolmas elokuva. Kiirehdittiin sitten tietenkin kotiin sitä katsomaan. Elokuvan juonta on varmaan aika turha selittää, koska kaikki ovat luultavasti nähneet sen mainoksen. : D Oli miten oli, tykkäsin elokuvasta, sillä siinä oli kekseliäs juoni ja lapsuuteni lempihahmot. ....taidan täällä kyllä kehua jokaista näkemääni elokuvaa? >: P Niin ja hei, taustalla on se eilisen ostos: tuollainen musta, pitsinen hame (alennuksessa 7 euroa).


Kuvasta voi ehkä jotenkin päätellä viime päivien mielialoja - niitä hyviä ja toisaalta kovin haikeita. Lomakin alkaa olla pian lopuillaan ja se vähän harmittaa, mutta täytyy nyt ottaa ilo irti viimeisistä päivistä. Tänään vielä luvassa Skinssiä ja muuta pientä kivaa. : P

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

jos joltain toiselta tähdeltä katsella vois, kuinka ihminen itseltänsä päätä syö pois

Täällä taas! : ) Ajattelin nyt pitkästä aikaa kirjoittaa vähän vaatteista, koska en ole aikaisemmin niistä kirjoittanut kovinkaan usein. Aamulla siis raahauduin huoneeseeni tyhjentämään vaatekaappia, joka oli jostain ihmeen syystä (hihi...) aivan sekaisin ja myllätty. Usein se vaan menee niin, että kokeilen useampia vaatteita kerralla ja heitän ne takaisin, joten ehkä ei näin tarkemmin katsottuna olekaan mikään ihme, että se on hieman sotkuinen. : D Oli miten oli, tässä on siis joitakin suosikkivaatteitani, jotka nopeasti satuin löytämään!


Ensimmäisenä tietysti ehdottomat suosikkivaatteeni - hameet! :' D Omistan ihan hirveän monta hametta, mutta haluan niitä silti aina lisää! En malta odottaa, että pääsisin taas pukeutumaan hameisiin, kunhan ilmat taas lämpenevät... Kuvassa on kaksi rakkainta hametta, jotka ovat tyyliltään aika vastakohtia. Punamustaa hametta käytän yleensä mustien, punaisten ja harmaiden vaatteiden kanssa - ja kalustukseen kuuluu mielellään myös nahkatakki. ; ) Toinen hame puolestaan saa seurakseen jotain vaaleaa ja suloista. ♥ Hameen kuviointina on muuten Alice in Wonderland, jos ihan tarkkaan katsoo! : DD





Jatketaan sitten toki samalla linjalla - rakastan myös mekkoja todella paljon! : ) Tästä kuvasta tuli hieman huonolaatuinen ja suttuinen, mutta tunnistatte tämän luultavasti siksi, jota käytin mm. jouluna. : D On oikeastaan myös yksi toinen ihana mekko, jonka olisin tahtonut kuvata, mutta valitsin kuitenkin tämän!


Housuja en oikein osaa käyttää, mutta talvella on niitäkin pakko käyttää, joten... Nämä lappuhaalarit ovat aaaivan ihanat, mutta eivät kylläkään hirveän lämpimät! </3







Paidoista sen verran, että tykkään niiden olevan mahdollisimman isoja (tai niin kuin itse kuvailisin lörttöjä XD). Tietenkin on olemassa poikkeuksia, mutta suurin osa paidoistani on muutaman koon liian suuria. Alemman kuvan paidan olette ehkä huomanneetkin päällä melko usein....


Viimeiseksi vielä kengät! : D Oikeastaan tykkään kaikista omistamistani korkokengistä, mutta nämä ovat kyllä suosikit. Korkoa on yli 12 cm, joten ihan arkikäyttöönä nämä eivät ikävä kyllä sovellu.. : //


                                            Vielä päivän asu: 
                                          Rusettipaita - Only
                                         Hame - kirpputori
                       Leopardikuvioiset housut - Vero Moda (?)
                                           Koru - Seppälä

Okei, tässä siis vähän pukeutumisestani... Mitäs mieltä olette noista vaatteista? Entäs tyylistäni yleensä? 8')

Muuten viimeiset pari päivää ovat olleet melko normaaleja.. olen leiponut porkkanakakkua ja sämpylöitä, ulkoillut, käynyt kyläilemässä ja katsonut hyviä elokuvia (Partick 1,5 on ihan loistava! :---D).

Ps. Ehkä jotain maailman parasta.. voittaa melkein B&J:n, mutta ehei - ei nyt ihan sentään! ; ) ♥