sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Höpötystä


Hm.. Sen vaan sanon, etten ole koskaan ollut sunnuntai-ihminen. Onkohan kukaan? Jotenkin sitä vaan lauantaina on jo tehnyt kaiken tarpeellisen, eikä seuraavana päivänä voi muuta kuin pyöritellä peukkuja tai parannella nestemäisten iltojen jälkivaikutuksia.. Toisaalta on myöskin jo vähän sellainen olo, että koko päivän vaan harmittelee arkeen paluuta seuraavana päivänä - tällä kertaa tosin viikonloppu jatkuu, sillä hiihtoloma koittikin jo ihan yllättäen! :-D
 Okei, sen lisäksi, että päivä on kulunut vain ''peukkuja pyöritellessä'', on täällä ollut pitkästä aikaa pieni ja pörröinen pyörremyrsky yökyläilemässä. :-) Kummasti siitä kämmenen kokoisesta rotasta on kasvanut jo ihan varteenotettavan kokoinen kollikissa...!
 Pupan kanssa ei ehdi juuri tylsistymään: koko ajan saa olla nostelemassa tiputettuja tavaroita ja hätyyttelemässä pois Eetun kimpusta.. :-D Jostain syystä Puppa on ottanut Eetun kohteekseen, jota on pakko kiusata aamulla, päivällä, iltapäivällä ja yöllä! Oli pakko heittää Puppa huoneen ulkopuolelle loppuyöksi, sillä hermot alkoivat olla aika lopussa Eetun lisäksi minullakin! :-P
2 ylintä kirjaa (Suomalainen, yht. n. 10 e) ja alin (Lanttila, 6 e)
Viikolla oli aikaa kierrellä kirppareilla ja kaupoissa, kun koulupäivät loppuivat siinä yhden tai yhdentoista aikoihin! :-D Suomalaisen kirjakaupan alennuksista tarttui pari kirjaa, joiden lisäksi nappasin kirpparilta tuon alimmaisen opuksen ihan hetken mielijohteesta... :-)
Printtipaita, neule ja nahkatakki (Lanttila, yht. 15 e)
Tarkoitus oli löytää Lanttilasta jotain keväistä - mutta ainakaan väreissä se ei juurikaan näkynyt! :-P Oli miten oli, olen aivan innoissani kevään aikaisesta alkamisesta. Tänä vuonna ei olekaan tarvinut kauheasti kituutella pakkasessa, enkä pistäisi pahakseni, vaikka nyt jo lämpenisi entisestään...

No joo, näinkin turhan höpötyksen jälkeen on hyvä siirtyä viettämään hiihtolomaa! :---) Heippa!

torstai 20. helmikuuta 2014

''naurais niinku lapsi, katsois silmiin pelkäämättä ollenkaan''

Ystävänpäivä tuli ja meni, mutta nyt on pakko päästä vähän herkistelemään. :') Aiheena on niinkin arkinen aihe kuin rakkaus - ei, en ole löytänyt elämäni ''ainoata oikeaa'', enkä tuntenut perhosia vatsanpohjassa.. Rakkaus on niin paljon muutakin, jopa paljon enemmän.

Räystäät niinku pommit
roiskuu kaatamalla 
sateenvarjos alla ympärilles vilkuilet 
onnelliset kulkee, lätäköiden yllä 
jalat eivät kyllä edes kastu, arvelet 
yksinäisyys pisaroina tarttuu kauluksiin
sataa sisään, hiipii harteisiin 
ja mainosvalot tyrkyttää ja kerjää ostamaan 
sä et kerjää todellakaan 

Aito rakkaus yllättää sut vielä kerran
vähintäänki kerran ja valo sydämet 
aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 
vähintäänki kerran jos kiellä sitä et
mä lupaan sulle sen 

Oikeastaan kaikki lähti ihan normaalista aamusta: kuuntelin Voicea ja päivittelin harmaata aamupäivää. Eetu siinä vieressä ikkunalaudalla mourusi tuttuun tapaan - ja oli kaikkea muuta kuin suloinen.. Sitten radiosta lähti soimaan Juha Tapion Aito rakkaus. Ei ehkä kuulu ihan siihen tyypilliseen musiikkikategoriaan, joka minuun uppoaa - mutta jokin siinä oli. Kesken arjen kiireen pysähdyin kuuntelemaan laulun sanoja: aito rakkaus yllättää sut vielä kerran.. Katsoin Eetun - sen joka oli niin ärsyttävästi mourunnut - silmiin ja niin tuttuun mustaan nenänpäähän. Siinä oli rakkautta kerrakseen, kun kaappasin kisun syliini ja tajusin, kuinka paljon voikaan toista rakastaa! :')

On perjantai ja ilta, laittaudut ja lähdet
ensimmäiset tähdet ja joku paikka uus 
mut meininki on vanha, tatuoidut haaveet 
panssaroidut katseet ns: Viilee toiveikkuus 

Ja peilipinnan heijastusta katsot miettien 
tätäkö on ainutkertainen 

Aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 
vähintäänki kerran ja valo sydämet 
aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 
vähintäänki kerran jos kiellä sitä et 
mä lupaan sulle sen 

Seuraavan kerran pysähdyin baarissa ystävän kanssa samaan tunteeseen: oli ihan pakko ääneen sanoa, kuinka paljon toista arvostaa. Ei rakkaus ole pelkkää romantiikkaa, se on välittämistä ja ystävyyttä. On niin monia sellaisia ystäviä, joiden kanssa haluaa tuntea, vaikka lukio loppuukin. Niin paljon ihania uusia ihmisiä! :') 
 
Mitä jos vaan riisuis virkavaatteet laiturille 
hyppäis ilmaan, antais veden kannattaa 
jättäis pelit pelaamatta, naurais niinku lapsi 
katsois silmiin pelkäämättä ollenkaan 

Aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 
vähintäänki kerran ja valo sydämet 
aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 
vähintäänki kerran jos kiellä sitä et 

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, on tietenkin oma perhe. Vasta viime aikoina olen tajunnut kunnolla, kuinka ainutlaatuisia ja tärkeitä ihmisiä tässä ympärillä ihan joka päivä pyörii ja häärii oman arkensa parissa. Välillä on hyvä kysyä näiltä seurassa häärääviltä tyypeiltä, mitä heidän elämäänsä kuuluu. Ihan oikeasti vilpittömästi uteliaana ja niin, että myös kuuntelee, mitä toisella on sanottavanaan. Sillä tavoin olen viime aikoina oppinut valtavasti lisää perheestäni ja kaikkein läheisimmistäni. :')

Aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 
vähintäänki kerran ja valo sydämet 
aito rakkaus yllättää sut vielä kerran 
vähintäänki kerran jos kiellä sitä et 
mä lupaan sulle sen 
haluun täyttää sydämen 
mä lupaan sulle sen 
haluun täyttää sydämen

Mitä sitten halusinkaan tässä sanoa? Katsokaa ympärillenne, pysähtykää kertomaan, kuinka tärkeä joku on. Pysähtykää hetkeen ja miettikää, mitä rakkaus on aidoimmillaan - ja kuunnelkaa tuo biisi! :---)

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Päiväni Pikku Myynä

Eli mitäpä muuta kuin: P-P-PENKKARIT! ♥ Vaikka tällä Myyllä ei olekaan vielä kaikki aamut täynnä (kun on vielä raahauduttava kolmena päivänä viikossa bilsan tunnille, mutta se on vaan hyvä!), oli ihan hauskaa huudella: ''Aamuja nolla!'' ja heitellä karkkia rekan kyydistä! :-)
Jasse, Sonia, Jossu, Tyyne ja Myy
 Oli upeaa huomata, miten paljon ihmiset olivat jaksaneet panostaa asuihinsa! Sieltä löytyi vaikka miten upeita ja näköisiä hahmoja, joiden joukossa oma pikaisesti väsätty asu alkoi tuntua vähän alisuoriutumiselta.. :-D Abi-gaala oli myös onnistunut ja huomasi kyllä, että sen eteen oli nähty vaivaa! 

Aamupäivä, pitkästä aikaa koko porukkaa nähden (kuvan tyypit ja myöhässä paikalle ilmestyneet Oona ja Hanna), oli ikimuistoinen - vaikka viimeiset kierrokset rekan kyydissä alkoivatkin lähentelemään Siperian lämpötiloja..!
 Rekkakierroksen jälkeen näin porukoita, jotka tarjosivat juhlan kunniaksi ruoat Lauantaissa - ja vielä spontaanin reissun elokuviin! :-D Voipahan ainakin sanoa, ettei päivästä puuttunut tekemistä!

Dallas Buyers Club valikoitui katsottavaksi suoraan sanottuna ihan vain siksi, että sopivaan aikaan oli alkamassa sen lisäksi vain pari lastenelokuvaa.. Mutta onneksi valikoitui, sillä elokuva osoittautui näkemisen arvoiseksi! :-) Elokuva perustuu tositarinaan miehestä, joka taisteli 1985 vuonna Dallasissa AIDS:iin sairastuttuaan, jotta keksittiin uusia ja parempia hoitomuotoja sairauteen. 
Ajatuksia heräsi läpi elokuvan, mutta kaikkein suurimpana tähtenä loisti mielestäni Jared Leton tähdittämä transseksuaali Rayon. Ihan mieletön roolisuoritus - jonka eteen näyttelijä on joutunut tekemään mielettömästi töitä! Suosittelen katsomaan elokuvan jo ihan senkin takia.
Illalla, tai oikeastaan jo puolen yön aikaan, oli sitten edessä vielä Penkkaribileet Tivolissa. Omaan mieltymykseen Tivoli on, ja tulee aina olemaan, lähinnä maanpäällinen teinihelvetti (älkää suuttuko, mutta niin se vain on!).. Alkuillasta olin ainakin ihan paniikissa, kun musiikki soi yli kaiken mahdollisen kommunikaation ja porukkaa oli aivan valtaisasti! Kuitenkin muutaman drinkin jälkeen paikka alkoi tuntua ihan mieleiseltä, ja ilta oli kaiken kaikkiaan onnistunut. :-) Etenkin ihanien ystäväisten kanssa jutustelu, tanssiminen ja hyvä seura olivat illan parasta antia! Tivolista jäi siis jopa ihan myönteinen kokemus - vaikka sinne ei välttämättä ihan heti teekään mieli palata!

....illasta kyllä sen verran, että vähään aikaan ei todellakaan tee mieli juoda yhtään mitään. Huono olo jatkui vielä pitkälle seuraavaan päivään, enkä muista, milloin olisin viimeksi voinut niin pahoin. Olen kai tulossa vanhaksi, kun alan krapuloimaan samalla tavalla kuin kaikki muutkin! XD Mutta siis, niinhän se kai penkkareissa kuuluukin, että seuraavana päivänä tietää juhlineensa.;-)

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Karpon ja Sannin tuparit

Heips! Eilen juhlittiin Karpon ja Sannin tupareita, joista lähdettiin nopeasti naapurien valituksen jälkeen jatkamaan iltaa Lahden keskustaa. Kylläpä olikin hauska ja ainutlaatuinen ilta - tosin vähään aikaan ei varmaan hirveämmin tee mieli juoda.. :-P
Karpon ja Sannin luona iltaan kuului mm. Singstarin laulamista, hyvää seuraa, paljon juomista ja rentoa tunnelmaa. Porukka oli kyllä loistava: Karpo, Sanni, Kaarina, Makko, Olli, Oona, Janita,... Ja paljon paljon muita!
 Jossain välissä jatkettiin tosiaan vielä Glowiin: vaikka se ei todellakaan ollut ainakaan minun alkuperäinen suunnitelmani. Olo alkoi olla aika ''hutera'' jo baariin sisään päästessä, mutta pilkkuun astihan sitä silti tuli juhlittua. :-D Käytiin monia mieleenpainuvia keskusteluja syvällisistä ja vähän vähemmänkin syvällisistä aiheista. 
Illan aikana sitä taas tajusi, kuinka onnekas onkaan, kun on noin ihania ihmisiä ympärillä! Maailman rakkain bestis ja kerrassaan ainutlaatuinen veli..
Loppuillasta porukkaa alkoi jo kömpimään kotikoloihinsa alle sillan, mutta jäin vielä pilkkuun asti - kun seuraan liittyivät ystäväiseni Oona ja Hanna. :') Tulihan siinä tosiaan taas juotua ja sekoiltua sen verran, että penkkareiden jatkot tuntuu tällä hetkellä melkoisen piinaavalta ajatukselta.. Mutta oli se sen kaiken arvoista: ilta oli ainutlaatuinen ja säilyy mielessä varmasti vielä pitkään!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Kolme pientä sanaa

Heips! Palataanpa hetkeksi viikonlopun tunnelmiin, jolloin vietettiin byjamapartyja vanhaan kunnon tapaan: Makuunista vuokrattuja elokuvia katsellen ja B&J:tä herkutellen! On ollut sen verran aika kortilla, ettei olla ehditty ihanan bestiksen kanssa pitkään aikaan näin tehdä - mutta onneksi aina joskus pääsee hyvästä seurasta ja elokuvista nauttimaan! :'')
 
Ensin hoidettiin ''velvollisuudet'' pois alta, kun käytiin kuvaamassa loput videomateriaalit Karpon projektia varten. Samalla piti päästä esittelemään H&M:n alennuksesta kympillä löytynyt mekko ja talven huippukeksintö: thermo-sukkahousut, jotka ovat oooikeasti lämpimät! Okei, tosin kylmä se oli ulkona ilman takkia keikistellä anyway..
 
Karpon ja Sannin uuden kodin kunniaksi oli tietysti ostettava tuparilahja! Tällä kertaa koriin päätyi mm. kahvia, marenkia, siideriä, suklaata, karkkia, poppareita, pullaa, pastaa, pastakastiketta,... Eli kaikkea, mitä nyt vaan neidit saattaisivat selvitäkseen tarvita! :-D
 Illan kokoonpano oli siis tosiaan: minä, Karpo, Sanni ja Sanni-kissa (alias Yrjö)! Jotenkin kaikki oli saatava yhteen kuvaan mahtumaan, joten epämääräinen turkoosi möhkäle on allekirjoittaneen jalka, Karpon peukku ja Sanni taustalla osuvasti datailemassa. Vain Yrjö puuttuu tästä kombinaatiosta - joten onnistuin ihan hyvin! :--D
 Katsottiin Tim Burtonin Frankenweenie ja Ginger & Rosa -niminen elokuva. Frankenweenie oli taattua Burtonia, eli tykkäsin todella! Pääjuoni on hieman muokattu ja lainattu versio Mary Shelleyn Frankensteinin hirviöstä: tällä kertaa henkiin herätettiinkin vain Viktor-nimisen pojan kuollut lemmikkikoira. Hahmot olivat ihanan sekopäisen näköisiä, ja elokuva oli surullisuudestaan huolimatta mukavaa katsottavaa.
Ginger & Rosa (Sally Potter) oli pienoinen pettymys, sillä takakansiteksti lupaili jotain ihan muuta, kuin elokuva lopulta oli. Kuitenkin tykkäsin omalla tavallaan elokuvan taiteellisesta toteutuksesta ja viittauksista historian sotiin Gingerin atomipommien vastaisen aktivismin myötä. Taisin tosin olla meistä kolmesta ainoa, jolle elokuva oli kaikesta huolimatta ihan mieleinen. :-)
Seuraava päivä alkoi idyllisesti kahvia juoden ja Simpsoneita kahteen asti katsellen. Mukavan aamupäivän jälkeen palailin sitten vielä kotiin leipomaan ja valmistautumaan uuteen viikkoon. :') 

PS. Perjantaina on äikän tekstitaidon YO-kirjoitukset - apua! Muuten onneksi on aika rento viikko tämän päivän vapaan ja kahden 11.45 alkavan koulupäivän ansiosta..