lauantai 30. huhtikuuta 2016

Päiväni kuvina kännykällä

Terveiset täältä vappuhuuman keskeltä! Perinteiset munkit on paisteltu ja simat pullotettu. Huomenna olisi kuitenkin vuorossa ihan varsinaiset vappuriehat, joten päätin tulla kirjoittelemaan jo tänään. ;-) Kuvailin tosiaan tällä kertaa päiväni kuvina -postauksen kännykällä, sillä valitsinhan tuon vempeleen kameran laadun perusteella. Kännykkää oli muutenkin kätevämpi kantaa mukana, joten päivän aikana kertyi yksi jos toinenkin kuva! Tässä olisi siis vähän kuvasaldoa perjantailta.
Heräsin puoli kahdeksan aikoihin ja kirjoitin heti ensimmäisenä unipäiväkirjaan näkemäni unen. Taidehistorian kurssi loppui viime viikon Helsinkireissuun, joten sain aloittaa viikonlopun jo päivää aikaisemmin. Pidän kirjaa unistani, sillä niitä on kiva tulkita ja lueskella myöhemmin. Tämän yön unessa oli festareita ja pilviveikkoja..
Kävin suihkussa ja aloin laittelemaan aamupalaa. Kello oli tässä vaiheessa vasta kahdeksan, ja hymähdin ajatukselle, että herään vapaapäivinäkin aikaisemmin kuin kouluun lähtevä veljeni. Siinä, missä tykkään herätä aikaisin ja valmistautua päivään kaikessa rauhassa, veli herää kymmenen minuuttia ennen kouluun/töihin lähtöä ja juoksee bussipysäkille seuraavassa hetkessä. :-D
Rakastan kiireettömiä aamuja, jolloin aurinko vasta nousee ja saa syödä aamupalaa kaikessa rauhassa.
Maalaaminen kuuluu vapaa-aamuihin lähes poikkeuksetta. Harvinaista kyllä, tällä kertaa pensselillä tuli sudittua muutakin kuin mustaa ja valkoista!
Maalailun jälkeen tulkittiin Pupan kanssa unia. Suosittelen oikeasti kirjoittamaan unia ylös! Niiden avulla ymmärtää ajatuksiaan paljon paremmin ja parhaimmillaan löytää uuden itsetutkiskelun keinon. Samalla huomaa myös, mitkä elementit toistuvat unissa usein: omalla kohdalla vesi on yksi yleisimmistä teemoista. Kaikkein mahtavinta on kuitenkin se, kun jonain yönä huomaa näkevänsä selkounta ja voi lähteä muokkaamaan sitä mieleisekseen: taidanpa lentää vähäsen, miltähän näyttäisi tien vierellä juosenteleva apina,..
Sitten laittautumaan. Kuivasin suihkun jäljiltä märät hiukset, meikkasin ja laitoin letin otsiksiin. Laittautumisen jälkeen lueskelin hetken blogeja ja selailin nettikauppoja etsien inspiraatiota kesä- ja kevätasuihin..
Aika vierähti taas ihmeen nopeasti, kunnes olikin taas aika syödä. Alpron maustamatonta rahkaa, omenaa ja banaania - eihän tuo mikään varsinainen lämmin ateria ollut, mutta teki mieli banaania ja rahkaa, joten.. Tähän väliin pieni varoituksen sana: olen kehittänyt jonkinlaisen pakkomielteen Stephen Kingin kirjoihin. Tervetuloa Joylandiin on kolmas Kingin kirja, jonka olen lukenut muutaman viikon aikana. Näistä teen varmaan myöhemmin ihan oman postaukseni, sillä olen ihan koukussa. Ei Kingin kirjoilla suotta ole klassikoiden mainetta - ne ovat yksinkertaisesti ainutlaatuisia, jännittäviä ja koukuttavia. Nytkin lueskelin parin sivun sijaan lähemmäs viisikymmentä..
Kun lopulta maltoin laskea kirjan käsistäni, lähdin kävelemään keskustaan. Ulkona oli mitä kaunein ja kesäisin sää! Olin ihan läkähdyksissäni, kun kuljin collegessa ja syystakissa auringon paahtaessa. Poikkesin ihailemassa toritunnelmaa ennen, kuin tulin perille päämäärääni..
Karoliinan ja Sannin luoksehan matka vei tälläkin kertaa! Hyvä kun ehdin ovesta sisään ennen, kuin lähdettiin jo takaisin ulkoilmaan. Käytiin Karoliinan kanssa penkomassa läpi Cetorin tarjonta. Tällä kertaa poistuin kirjastosta tyhjin käsin, mutta hauskaa oli siitäkin huolimatta. :-)
Kirppari- ja kauppakierroksen jälkeen katsottiin Skinssin viimeisen kauden jäljellä olevat jaksot. Oli ihan jännittävää nähdä, mitä aikaisempien kausien päähenkilöille lopulta tapahtui spoileri: ei mitään kovin hyvää. Hämmästelin varmaan tuhanteen kertaan, miten pieni Sanni-kissa on! Kummasti sitä vaan tottuu omien kissojen ''pienuuteen'', eikä tajua, että muiden ovat vähintään puolet pienempiä. :-D
Viiden aikoihin lähdin bussilla kotiin. Mihin se aika taas katosikaan? Juurihan vasta heräsin ja nyt oli jo iltapäivä..
Kotiin palatessa alkoikin olla jo nälkä, joten nappasin kirjan lukuseuraksi välipalaa. Ostin kokeiluun pari SoftBaria, kun niitä sai 2 kpl 3 eurolla spoileri nro 2: ei kannata edes maistaa. Jostain syystä mikään muu proteiinipatukka tai välipala yleensäkään ei maistu enää yhtään hyvältä Quest Barien jälkeen spoileri nro 3: älä maista Quest Bareja, niihin jää koukkuun. :-D Ehdin siinä hetken lueskella, kunnes olikin taas aika lähteä..
Ajettiin Holman Prismaan ruokaostoksille. Edettiin kyynerpäätaktiikalla muiden vappuskumppaa hamstraavien välissä ja saatiin viikonlopun juomat ostettua. Jatkettiin kaupan puolelle, missä oli vähintään yhtä paljon porukkaa. Mikä siinä aina onkin, että ennen juhlapyhiä ihmiset ryntäävät kauppoihin ruoka-loppuu--mulle-kaikki-heti-nyt-asenteella? No, selvittiin hengissä ja ajeltiin takaisin kotiin.
Kotona oltiin yhdeksän aikoihin. Siinä sitten meikkien puhdistus, kotivaatteiden vaihto ja iltapalan laittaminen. Yksi päivän parhaista hetkistä on se, kun saa istahtaa kollareissa ja villasukissa telkkarin ääreen syömään iltapalaa. :-D Tuoretta ananasta, päärynää ja mantelivoita, omnom.
Viimeiseksi vielä kirjan lueskelua. Aloin taas lukemaan Ihmemaa-kirjaa, jonka luin joskus nuorempana suunnilleen sataan kertaan. Aika harvoin luen ''hömppäkirjallisuutta'', mutta tämä on oikeasti tosi hyvä. ;-) Kukapa ei haluaisi tietää, että kadonneet ihmiset ja esineet päätyvät Ihmemaahan? Sitten vaan valot pois ja nukkumaan.

Sellainen oli se perjantai. Kohta laitetaan veljen kanssa Netlfixistä elokuva pyörimään, joten rento ilta olisi luvassa.. Huomenna onkin sitten vuorossa vähän vähemmän rentoa tekemistä, mutta siitä lisää maanantaina!

Iloista ja (toivottavasti) aurinkoista vappua kaikille!

sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Kuulumisia & Pihapiirimessut

Moikka! Kulunut viikko on ollut todella todella kiireinen, niin koulun osalta kuin sen ulkopuolellakin. On tapahtunut niin paljon kaikkea, etten edes oikein tiedä, mistä aloittaa. Niinpä siis, heitetään alkuun ne kuulumiset, tarkalleen kolmessa osiossa. ;-)
1. Kynsijutut. Joko olette ihan kyllästyneitä ainaiseen kynsitoitotukseen? No, niin olen minäkin, mutta tässä sitä taas mennään. Kävin keskiviikkona ihotautilääkärillä, joka oli kaiken kaikkiaan neljäs lääkäri kyseisen ongelman tiimoilta. Ajattelin, että homma olisi sillä selvä, mutta tälläkin kertaa lääkäri oli yhtä ymmällään. Kynsien oireet ovat kuin suoraan psoriaasista, iho-oireiden puuttuessa tästäkään ei kuitenkaan voida olla varmoja. Sain joka tapauksessa reseptin kortisoniin, josta pitäisi olla apua tulehdukseen. Nyt siis vaan parin viikon kuurin aikana kokeillaan, onko lääkkeestä apua. Sen jälkeen sitten jatketaan samaa rumbaa ja kierrellään taas uusilla lääkäreillä.. No, eiköhän tähänkin jossain vaiheessa joku selko saada. :-)
2. Hoitoneuvottelu. Torstaina kävin puolestani tsekkaamassa tilannetta syömishäiriön osalta. Juteltiin edistyksestä, suunniteltiin tulevaa ja oltiin yhtä mieltä siitä, että kaikki on sujunut todella hyvin. Ja kyllä, sain kuulla ne karmean pelottavat sanat normaalipainosta. En tiedä painoani, mutta lääkärin mukaan olen joko normaalipainoinen tai ainakin hyvin lähellä sitä. Voi sitä ahdistuksen määrää, kun piti tämän jälkeen palata kouluun.. Aluksi päätin vakaasti, etten enää ikinä syö yhtään mitään - välipala jäikin väliin siltä päivältä niin, että kärvistelin koulussa aivan kamalassa olossa. Onneksi sain vähän purkaa tuntojani, minkä jälkeen olo helpottui kummasti. Ei, en ole lihava. Olen oikeastaan aika pieni, vieläkin. Tulin lopputulokseen, että voin joko kääntyä takaisin tai taistella entistä päättäväisemmin loppuun asti.
Toisaalta nämä uutiset toivat uskoa tulevaisuuteen. Voidaan jo hiljalleen puhua hoitojen lopettamisesta ja veganismin mahdollisuudesta, joskus kesän jälkeen. Tämä tietenkin edellyttää, että kaikki sujuu hyvin siihen asti. Veganismi toimii kannustimena jatkaa eteenpäin: haluan sitä oikeasti, oikeista syistä. Sitä ennen käydään toki asiaa läpi ravitsemusterapeutin kanssa, että asia todellakin palvelee oikeita tarkoituksia, ei sairautta. Ensimmäistä kertaa tuntuu, että asiat sujuvat ja elämä kantaa. ;-)
3. Koulu. Siinä onkin ne kolme asiaa, jotka vievät tällä hetkellä kaiken aikani. Meillä on ollut yhdeksän tuntisia päiviä koulussa, ja toisinaan ehdin kotiin vasta seitsemän paikkeilla. Eipä siinä paljoa aikaa tai jaksamista jää muulle, kuin Netflixille ja nukkumiselle. Koko viikko on mennyt stressatessa ja töitä tehdessä, sillä aikataulut painavat päälle pahemman kerran. Ensi viikolla olisi edessä taidehistorian tehtävän palautus, isomman projektin koonti ja esittely asiakkaille, mainosjulisteen tekeminen ja parin muun tehtävän palautus. Tänään olen kahvin voimalla kirjoittanut taidehistorian esitelmää useamman tunnin, mutta edelleen on tehtävää vaikka kuinka. Puuh.
Mutta ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Käytiin perjantaina opintoretkellä Helsingissä. Kierreltiin Ateneumissa muutaman tunnin ajan ja käytiin syömässä, minkä jälkeen livahdin kaupoille kevätvaatteita etsimään. Meillä olisi ollut vierailu vielä toiseen museoon, jolloin päivä olisi venynyt pitkälle iltaan, mutta olin sopinut illalle jo yhtä sun toista tehtävää. Niinpä siis kiertelin parit vaatekaupat (löysin H&M:stä pari ihanaa paitaa) ja lähdin junalla kotia kohti. Oli oikeasti ihan mukava aloitus viikonlopulle!
Mennäänpä sitten asiaan: Pihapiirimessuihin! Messut järjestetään tosiaan Lahden messukeskuksessa, missä on tullut käytyä jo useamman kerran. Idea Pihapiirimessuihin lähdöstä oli täysin spontaani päähänpisto lauantaiaamuna. Ajattelin, että saattaisihan sieltä ainakin parit siemenet löytää kasvimaata varten..
 ..mutta eihän se kuulkaa siihen jäänyt! Messupaikka oli pullollaan toinen toistaan ihanampia kojuja, kahviloita ja puutarhaideoita. Olin ihan myyty jo ensimmäisen kojun kohdalla, sillä myytiinhän siellä käsintehtyä vegaanisuklaata. Hippibussi satumaisessa puutarhaympäristössä oli myös kiva bonus. ;-)
Kierreltiin kojuilla useamman tunnin ajan ja istuskeltiin kahvilla rennossa ilmapiirissä. Halvaksihan se ei tullut, kun oli niin paljon ostettavaa ja nähtävää, mutta voisi sitä lauantain pöljemminkin viettää. Ihana irtiotto arjesta!
Mitä sitten lopulta ostettiin?

Käsintehtyä vegaanista suklaata. Makuvaihtoehto ei tosin välttämättä ollut se kaikkein fiksuin, kun ottaa huomioon siitepölyajan ja maapähkinäyliherkkyyden...
Kesäkurpitsan, sokeriherneiden, papujen ja salaatinsiemeniä. Odotan jo innolla, että pääsen möyhimään kasvimaan multaa ja seuraamaan, miten ensimmäiset versot työntyvät esiin. Ei ole sen parempaa tunnetta, kuin oman kasvimaan sadon kerääminen ja hyödyntäminen!
Viimeiseksi, muttei vähäisimmäksi, pihkasalva. Kyseisen ihmevoiteen väitetään tehoavan niin hyttysenpistoihin, ihottumaan, huuliherpekseen, psoriaasikseen kuin haavoihinkin. Päätettiin ostaa pieni purkki kokeiluun.
Sellainen oli tämä viikko. Suosittelen ehdottomasti käymään Pihapiirimessuilla, vaikkei viherpeukalo olisikaan! Siellä on nähtävää ihan kaikille. ;-)  

Heippa!

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Karoliinan & Sannin tuparit

Moikka! Eilen illalla juhlistettiin Karoliinan ja Sannin tupareita, joita olen odottanut kuin kuuta nousevaa. Edellisistä illanistujaisista tutulla porukalla oli kuitenkin vierähtänyt jo sen verran pitkä aika, että tupareiden aikainen ajankohta oli enemmän kuin sopiva.
Rakastan jotenkin sitä fiilistä, kun on lähdössä viihteelle illemmalla ja saa päivällä valmistautua kaikessa rauhassa. Kääntää musiikin volyymia astetta kovemmalle ja tanssahdella samalla, kun laittaa hiukset ja meikit oikein pitkällä kaavalla. Naapurit tykkää varmasti, mutta ainakin oma mieliala on korkealla ja saa hyvän alun illalle! ;-)
 
Sain kyydin keskustaan viiden aikoihin, joten olin taas paikalla hieman ennen muita vieraita. Sanni oli loihtinut illaksi juustokakkua ja soijapasteijoita, minkä lisäksi toin mukanani vegaanisen vadelma-mariannesuklaakakun. 
Kakun lisäksi halusin antaa sellaisen tuparilahjan, jossa olisi jokin syvempi ajatus takana. Maalasin pienen taulun Aurajoen maisemista - että olisi jokin hyvä muisto Turusta. Ei mikään hienoin tekemäni taulu tullut, kiitos lyhyen ajan ja kiireen, mutta ajatushan se on tärkein.
Porukkaa alkoi valua paikalle hetken kuluttua, ja aloiteltiin iltaa jutustellen ja tv:tä katsellen. Napsittiin kuvia tarjoiltavista ja toisistamme. Tunnelma oli rento ja puheensorina yltyi sitä mukaan, mitä useampi pullo korkattiin auki..
Paikalla oli tuttua porukkaa: Karoliina, Noora, Elli, Oona, Sanni & Riina. Tai niin oli ainakin tämän kuvan ottohetkellä, sillä olihan siellä vielä monta muutakin tuttua kasvoa.
Toista Sannia unohtamatta, tietenkään! Koossa oli juuri sellainen sopivan pieni porukka, jossa mahduttiin hyvin samaan huoneeseen ja kaikki saivat osallistua keskusteluun.
Loppuillasta laitettiin käyntiin juomapeli ja opittiin siinä samassa vaikka mitä uutta toisistamme. Kuvitella, että tähänkin porukkaan mahtui yksi, joka ei ole koskaan katsonut Salkkareita! :-D Jatkettiin jutustelua ja musiikin kuuntelua lähemmäs puoleen yöhön asti, kunnes päätettiin siirtyä baarin puolelle.
Loppuaika kuluikin sitten Dublinissa. Tanssittiin paljon, juteltiin ja hätisteltiin epätoivottuja ihailijoita pöydästämme. Siinä vaiheessa oli hyvä aika poistua paikalta, kun pöytään istui kaksi sammumispisteessä olevaa miestä, joilla oli hyvin sulavat iskurepliikit mietittyinä...
Ilta oli todella onnistunut: olen niin onnellinen, kun saan tuntea näin mahtavia tyyppejä. Tällaisia iltoja lisää, kiitos. ...tosin ei ehkä ihan heti, sillä olo on vähän sen mukainen, että on saattanut juoda eilen jotain limua vahvempaa. ;-)

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Tivoliuhkapeliriippuvuus

Heippa! Oli tarkoitus tulla kirjoittelemaan jo aikaisemmin, mutta yhdeksän tunnin koulupäivien jälkeen aikaa tai jaksamista on ollut lähinnä Netflixille. Ei voi muuta sanoa kuin, että thank god it's friday! Oli meillä kuitenkin yksi projektipäiväkin, joten ehdittiin toteuttamaan vuosittainen perinne: Yksi laite, hattaraa ja pelien pelailua.
 
Tällä kertaa seurueeseen kuului Oona, Topias, Sanni ja Karoliina. Napattiin hattarakojulla kuva, joka muistuttaa perhepotrettia: vanhemmat ja kolme lasta. Tai sitten pitkät ja kolme hobittia. :-D
Kuka sanoo, että laitteet ovat vain lapsille? Uskallampa väittää, että meillä oli paljon hauskempaa kuin yhdelläkään lapsella koko tivolissa! Naurettiin vatsat kippurassa ja laitteen henkilökunta pyöritti meitä ihan kunnolla, että saivat itsekin nauraa reaktioillemme. Ei enää haitannut, että lippu maksoi viisi euroa, sillä se oli todellakin kaiken rahan arvoista.
Kourastahan ei ikinä voita yhtään mitään, mutta kuitenkin aina toivoo tekevänsä poikkeuksen sääntöön. Joskus olen jotain voittanut, vaan enpä voittanut tällä kertaa. Sormet oikein syyhysivät päästä pelaamaan.. Minun nimeni on Mervi ja olen tivoliuhkapeliriippuvainen.
Sinne jäivät kuitenkin kaikkien osalta Paavo Pesusienet ja Masi Pallopäät. Hetken pettymyksen ja salaliittoteorioiden pohdiskelun jälkeen annettiin vuoro muille uhkapelureille.
Lähdettiin lopulta kotejamme kohti, kun ilman kylmentyminen vei innon kiertelystä. Tämän paremmin ei olisi voinut iltapäivää käyttää - tuntui melkeinpä lomalta, kun sai viettää aikaa ystävien kanssa aurinkoisessa kevätsäässä.
 
Loppuun vielä parit keväiset/kesäiset asukuvat. Halusin blogiin uuden bannerin, mutta en oikein ollut tyytyväinen mihinkään. Jotenkin tuntuu, etten saa blogin ulkoasua mieleisekseni, vaikka tekisin mitä. No, jatkan yrittämistä, niin kyllä siitä vielä hyvä tulee! Ja onpahan ainakin vähän keväisempää ilmettä kuitenkin. ;-)
 
Mitä mieltä olette bannerista?
Sellaisia kuulumisia tällä kertaa. ;-) Tälle viikonlopulle on suunnitelmissa kaikkea kivaa, joten postailen niistä sitten sunnuntaina. Heippa!