sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

''Me olemme ihmisiä, elämämme taitekohdassa''

Heips! Muutokset ovat aina hämmentäviä ja hieman pelottaviakin - ja nyt niitä tuntuu tulevan suunnasta jos toisestakin. Lukio lähenee loppujaan, lumet sulavat ja kevät sekoittaa pään,.. Miten tähän kaikkeen oikein tottuu? :o
 Perjantaina uskaltauduin viimein kysymään YO-kokeiden alustavia pisteitä, joista osa tuotti pienehkön pettymyksen ja osassa oli jo pientä ilonaihettakin. Kauniin ja keväisen sään, sekä tietenkin jo ihan varmuuden ylioppilaslakin saamisesta, kunniaksi päätettiin lähteä äidin kanssa kävelylle ja kahvilaan herkuttelemaan pienillä jäätelöannoksilla. :') Päivä oli ennen kaikkea mukava - kun äiti vielä yllätti ostamalla pienen yllätyslahjan, josta pian lisää...
 Lauantai jatkui samalla, hieman arjesta poikkeavalla linjalla: aamulla heräsin aikaisin kouluun, viimeiselle valmistelevalle tunnille.. Enää yksi koe, huomenna, ja sitten on lukio juhlia vaille valmis! Olo on hämmentynyt - toisaalta iloinen ja tyytyväinen - enkä oikein tiedä, miten päin tässä nyt pitäisi olla. Hakeako töitä vai lomaillako hetken aikaa ennen pääsykokeisiin valmistautumista?
 
Koulusta päästyäni kiertelin muutaman tunnin kaupungilla ajan kuluksi, kunnes porukoiden kanssa jatkettiin jo vähän tutummaksi käyneeseen Lauantaihin syömään. Ihanassa salaatissa oli mm. aurinkokuivattua tomaattia ja pesto-mozzarellaa - arvatkaa oliko hyvää? :-P
 Oikeastaan kiirettä riitti koko lauantaipäiväksi, kun lähdettiin vierailulle Hollolaan ja oltiin liikenteessä pitkälle iltaan asti. Ihan mukavaa vaihtelua normaaliin viikonloppuun.

Ostoksia:
Kahdet shortsit (Lanttila, yht. 5,50 e)
Dr. Denimin farkut (Lanttila, 15 e)
 Okei, arvatkaa kuka teki vähän löytöjä perjantain kirpparikierroksella? :-) Oikeastaan ei ollut tarkoitus edes ostaa mitään kummampaa, mutta silloinhan ne suurimmat löydöt aina tekeekin. Eikä täydellisesti istuvia farkkuja voinut jättää ostamatta - sillä ''täydelliset farkut ovat täydelliset farkut''. Materialismin riemuvoitto, mutta en valita, koska hymy oli loppupäivän melkoisen leveä! :-D
Muumi-aterinsetti, (n. 30 e)
Lopuksi vielä siihen äidin yllätyslahjaan: ette arvaakaan, kuinka leveä hymy oli, kun sain nämä kaunokaiset käsiini! Saatoinhan siinä hykerrellä hetken jos toisenkin.. Kyllä ne vanhemmatkin osaavat joskus olla aika ainutkertaisia - vai mitä? :-) Muumiastioihin palailen toivepostauksella, kunhan vaan saan aikaiseksi kuvailla nuo kaikki omistamani ihanuudet..!  
Mutta ei tässä varmaan muuta, heippa ja valoisaa kevään alkua! :'')

torstai 27. maaliskuuta 2014

punaista

Moikka! Mitä mieltä olette uudesta ulkoasusta?
 Käytiin yhden upean punapään Karpon kanssa tiistaina vähän kuvailemassa, että saataisiin tänne blogin puolelle keväisempää ilmettä. :-) Sää oli kaikkea muuta kuin kaunis: kylmä viima puhalsi vasten kasvoja, nosti mekon helman korkeuksiin ja pyyhki hiukset ties miten sattuu. Auringostakaan ei juuri kuulunut, MUTTA HEI IHMISET - EI SENTÄÄN SATANUT! :-D
 
Kuvailujen jälkeen vietettiin vielä laatuaikaa elokuvaa katsellen ja höpötellen niitä näitä - bestiksen seuraa ei kyllä voita mikään! Onneksi molemmilla alkaa nyt vapaus, että ehditään näkemään ihan kyllästymiseen asti! :-P
Leivoin Karpon suosikkia leffaevääksi: omppupiirakkaa, joka löytyy pian myös leivontablogin puolelta nimellä ''Murun omenapiirakka''! :'')

Elokuva, joka katsottiin, oli Leijonasydän. Olin tuon jo aikaisemmin katsonut - skeptisenä, sillä en ole mikään suomalaisten elokuvien suurkuluttaja. Ennakko-odotukset osoittautuivat kuitenkin vääriksi, sillä ainakin minun mielestäni Leijonasydän oli yhtä vakaalla kädellä tehty kuin esim. suureen suosioon noussut Puhdistus. Kenties suomalaisilla elokuvilla on vielä mahdollisuuksia! 
Tosin pakko kai mainita, että Dome Karukosken elokuvat ovat useinkin olleet katsomisen arvoisia..

Juonenhan moni varmasti jo tietääkin: Teppo on uusnatsiporukan pääjehu, joka rakastuu Sariin. Valkoinen unelma kuitenkin särkyy, kun selviää, että Sarilla on tummaihoinen poika edellisestä liitosta. Onhan siinä melkoinen kasvunpaikka yhdellä jos toisella elokuvan henkilöllä: Tepolla, tämän velipuolella, Sarilla ja Papu-pojalla. Pakko myöntää, että muutamissa kohdissa elokuva kuohutti tunteita: melkein itkin silkasta ärsyyntymisestä, kun natsiporukka lähti ''pistämään pakolaisleirin sileäksi''. Menee vaan kaikki tuo ''valkoisen Suomen'' ihannointi niin pitkälle yli ymmärryksen.. Kuten Karpon kanssa asiaa pohdittiin: Mitä järkeä on uusnatsi nykymaailmassa? Eikö se jo aika hyvin tullut selville, miten hienosti näiden esikuvien aikanaan kävi? En voi ymmärtää, miksi ihmisiä pitää lokeroida jonkin niin luonnollisen asian kuin ihonvärin takia!
Joo, tosiaan, takaisin asiaan. Leijonasydän on ennen kaikkea kasvutarina: tarina siitä, kuinka asenteet murtuvat ja otetaan riskejä omien virheidensä korjaamiseksi. Tykkäsin. Katsokaa tämä. Ei muuta.

Nyt vaan odotellaan YO-kokeiden tuloksia valtaisalla jännityksellä! :-) Ihanaa viikonloppua mussukat.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

''Me olemme ihmisiä, kirkkaita ja pimeys hartioilla''

Moikka! Tiedättekö, mikä veljen vierailuissa ihan parasta? - Se kun saa lainaan vinon pinon kaikkia uusimpia levyjä, Samuli Putrosta Olavi Uusivirtaan. :-D Niin ja Pupasta nyt puhumattakaan!
 Pikkuherra on taas kylässä, eivätkä meidän kissavanhukset ole siitä kovin innoissaan. :-P Kumminkin ollaan saatu ihan rauhallinen tilanne aikaiseksi: sähinää ja rähinää kyllä on, mutta kukaan ei suoranaisesti yritä tappaa toista. Se on oikeasti jo aika huimaa edistystä alkutilanteesta!
 
Harmi vain, että kohta joutuu taas hyvästelemään Pupan viikoksi tai pariksi! Sen verran herkässä on kaikilla hymyt herran toilailuja seuratessa..  
Violetit/pinkit/purppurat hiukset on pop!
Kuluneeseen viikkoon mahtui toki paljon muutakin, kuin loistavien levyjen kuuntelua ja kissojen kanssa oleilua: nyt on nimittäin YO-kokeet (ainakin toivottavasti) lopullisesti ohi! :-D Ruotsin parissa puursin suunnilleen viisi tuntia, ja biologian kanssa menikin vielä pidempään. Nyt on vähän hämmentynyt - mutta ennen kaikkea tyytyväinen - olo, kun kolmen vuoden taival lukiossa alkaa olla ohi! Mitähän sitä seuraavaksi elämällään tekisi?
Pullahiiren makeat kakut (Sokos, n. 9 e)
Muumipokkarit (Sokos, n. 4 e/kpl)
Tiedättekö, mikä on ihan suurta petosta? Se, kun menee Sokoksen 3+1 -päiville kuvitellen, ettei sieltä kumminkaan itselle mitään löytyisi! Eihän siellä nyt myydä muuta kuin ylihintaisia meikkejä ja hajuvesiä - ei vaan hetkinen, mites ne Muumipokkarit ja leivontakirjat? Ei auttanut, kuin kiertää kassan kautta. :-P

Näinkin sekaviin tunnelmiin on hyvä päättää, ja toivottaa hyvää alkavaa viikkoa kaikille! ♥

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Viikon aamupaloja ja lauantain kuvailuita ♥


Heippa! :-) Kuvasin teille arkiviikon aamupalat (koska unohdin viikonlopun...), koska halusin kirjoittaa teille vähän erilaisen postauksen! Jos ruokahöpinät eivät kiinnosta - kannattaa selata loppuun, koska muutakin on luvassa.
Jukurttia myslillä & valkosuklaakahvia
 Mikä on päivän tärkein ateria? Aamu ei ala ilman aamupalaa, sillä niin meillä ollaan kotona pienestä asti opetettu. Pöydästä ei saanut lähteä ennen, kuin oli tyhjentänyt puurolautasen tai jukurttipurkin.. Silloin en aamupalaa osannut arvostaa, mutta nykyään olen tästä tavasta enemmän kuin kiitollinen. :') Kyllä ne äidit vaan tietää!
Kaurapuuroa, mehukeittoa, hedelmiä & kahvia
 Kouluviikolla paras aamupala on ehdottomasti puuro: sillä jaksaa useammankin tunnin, se valmistuu nopeasti ja on tosi herkullista. :-) Aina ei meinaa aamulla olla nälkä tai muuten ahdistaa syödä, mutta ilman aamupalaa en enää kotoa lähde. Kunnollinen, monipuolinen aamupala takaa sen, että loppupäiväksi riittää energiaa ja päivästä tulee onnistunut.
Tuoreita hedelmiä luonnonjukulla ja pähkinämyslillä
Puuroa olen opetellut syömään vasta viimeaikoina, mutta kestosuosikkina on sitä ennen ollut aina tuoreesta ananaksesta, marjoista, hedelmistä, maustamattomasta jukurtista ja myslistä koottu sörsseli. Aamulla täytyy tietysti saada vielä _iso_ kuppi kahvia - mielellään niin paljon, ettei sitten loppupäivänä enää teekään mieli ottaa lisää. :-P Olen ihastunut Punnitse&Säästän makukahveihin: kookos, valkosuklaa, banaani-toffee-pähkinä,.. Perjantaina ostin macadamia-toffeekahvin, jonka maistamista odotan innolla!
Jukurttia ja mysliä
Olen nykyään ehdottomasti aamuihminen: on ihanaa lueskella lehtiä, maalata, askarrella, syödä aamupalaa ja heräillä kaikessa rauhassa. Rakastan vapaapäiviä ja viikonloppuja juuri siksi, että saa herätä rauhassa ja itse päättää aamujensa kulun.. Sen takia ei ollut kiva herätä taas klo 6.10 ja valmistautua kiireesti lähtemään YO-kokeisiin. :/
Spelt-tattaripuuro, mehukeittoa ja hedelmiä
 Onko teidän mielestä aamupala päivän tärkein ateria? :-) Entä mitä syötte mieluiten aamuisin? ♥
 Eilen vietettiin pitkästä aikaa koko päivä Karpon kanssa hengaillen, kun kävin siellä kuvaamassa Muotsikan esivalintatehtäviin tarvittavat kuvat. :-) Leivoin kuvausrekvisiitaksi kakkua, lavastettiin teehetki - ja saatiin aikaiseksi aika onnistuneita kuvia!
 Näin myös ensimmäistä kertaa Hippaa (Karpon vaavia), ja ihastuin hämmentävän rohkeaan kaninpoikaan ikihyvikseni! :') Voi miten suloinen! Kuvauksia tehdessä ja muuten vain höpötellessä menikin pitkälle iltaan, jonka jälkeen kiiruhdin hymyssä suin värjäilemään hiuksiin uutta väriä... ;-)

Huomenna on vuorossa aikainen herätys: siellä häämöttävät ne kauan kauhistellut odotetut ruotsin YO-kokeet! Seuraavaksi vielä perjantain biologia, minkä jälkeen alkaa VAPAUS! :---) Heippa! Ja onnea kokeisiin kaikille, joilla on samat koitokset edessä ensi viikolla! ♥

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Onni onnettomuudessa


Heippa taas! :-) Olenkohan koskaan maininnut olevani hiukan hajamielinen? Oikeastaan olen enemmänkin täysi häslä ja vähän väliä sotkemassa aikatauluja... No, tällä kertaa meinasin mokata kunnolla: olin luullut äidinkielen YO-esseekokeen olevan vasta reilun viikon kuluttua, mutta sainkin tänä aamuna kuulla sen olevan jo huomenna! Paniikkihan siinä iski - vaan ei auttanut, kuin lähteä kauppaan ostamaan eväitä! Onni onnettomuudessa sinänsä, että ystävä sattui kyselemään huomisen aikatauluja... muuten olisi saattanut jäädä koko lakin saaminen pidemmälle syksyyn. :-D
 Tällä viikolla en ole tehnyt mitään erityisempää: raahautunut vain kodin, koulun, kirppareiden sun muiden väliä. Okei, laitoin hakupaperit menemään yliopistoon ja kävin katsomassa Sibeliustalon Ihminen kuin hyönteinen -sinfoniaa - mutta siinäpä se! :-) Tylsää ei ole kuitenkaan ollut, vaikka viikon kuvasaldo sitten olisikin peräisin lähinnä viikon aikana tehdyistä hankinnoista...
Sydänmuotit ja kakkupaperit (Sinooperi, yht. n. 8 e) & DVD:t (Gigantti, yht. 4 e)
2 kynää ja vihkoa (Sokos, yht. noin 10 e) & ripsiväri (The Bodyshop:in loppuunmyynnistä, n. 10 e)
 Maanantaina vietettiin vähän äiti-tytärlaatuaikaa, kun vietettiin päivä kaupungilla kauppoja kierrellen ja muuten vain kuulumisia päivitellen. :-) Mitään varsinaista ostettavaa ei ollut, mutta muutamia pikku juttuja tarttui kuitenkin mukaan...
Paitapusero, kollegepaita ja mekko (Lanttila, yht. noin 10 e)
 Elokuvat, joita ostin, ovat siis tuo Horrible Bosses ja It's kind of a funny story, jotka molemmat ehdin jo viikon aikana katsomaan. :-) Ensimmäinen ei ainakaan kuulu ihan siihen meikäläisen suosikkigenreen, mutta Kevin Spaceyn leffat on vaan aina nähtävä! 

Joops, ei kai tässä mitään sen merkittävämpää kerrottavaa sitten olekaan. :-P Toivotaan, että äikän esseekoe menee hyvin, vaikka en nyt mitenkään ehtinyt siihen valmistautua tosin voiko äikän kokeisiin edes lukea?! :-) Onnea kaikille, joilla on sama koitos edessä huomenna!

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Hiihtoloman helmet

Heippa! Kylläpä lomaviikko aina hujahtaa ohi ihan hetkessä - tuntuu, kuin olisin vasta päivitellyt tänne sunnuntain tarpeettomuudesta eilen! Oli miten oli, takana on mukava ja rentouttava viikko, jonka jälkeen riittää taas reippaasti enemmän voimia ja intoa palata viimeisten lukio-opintojen pariin.. :-)
Hiihtoloman paras....

...saavutus:
 
Aloitin viimein Muotoiluinstituutin ennakkovalintatehtävien tekemisen! Tammikuussahan nuo tulivat esille nettiin, mutta jotenkin olen viivyttänyt aloittamista milloin minkäkin tekosyyn varjolla. Loman alkaessa ei enää riittäviä syitä löytynyt - joten ei kun tekemään! :-) Ja onneksi aloitin, sillä noiden tehtävien suunnittelu, askartelu ja maalaaminen on ollut aivan loistavaa ajankulua. Muutama aamu on kulunut ihan flow:ssa, kun olen unohtanut ympäröivän maailman ihan kokonaan! Nyt onkin jo sitten melkein valmista!

...kampaus:
 
Okei, pieni paljastus. Olen nykyään, painosanalla, laiska laittamaan hiuksia. Oli sitten kuinka edellisenä iltana laitettu uusi hiusväri tai -naamio - niin kyllä se nopea nuttura vie voiton nopeudessa ja käytännöllisyydessään! :-D Yritin jopa naamioida tilannetta rusetilla....
 
 ...seuralainen:
 
 Pupan vierailu venyikin vähän odotettua pidemmäksi, joten saatiin alkuviikosta vielä herran seurasta nauttia. :'') Tottakai omat kisut (ja joo, ihmiset...!) olivat loistavaa seuraa myös! Ja hei, Eetu täytti eilen jo kunnioitettavat 11 vuotta!

 ...ruoka:
 
 Meille on näköjään muodostunut ihan perinteeksi käydä kerran viikossa Lauantaissa syömässä. :') 
Tällä kertaa käytiin testaamassa Karisman Lauantain salaattibufee, samalla kun ostettiin tarvikkeita esivalintatehtäviä varten. Suosittelen lämpimästi käymään kyseisessä ravintolassa!

 ...tekeminen:
 
Leivoin alkuviikosta porkkanasämpylöitä ja viikonloppuna kookoksiksia versioita laskiaisen klassikosta.  

...idea:
 
Illan ohjelma kaikui tyhjyyttään, joten tarkoitus oli lähteä Finnkinoon katsomaan elokuvaa. Illan ohjelmistossa ei kuitenkaan ollut mitään erityisen kiinnostavaa - mikä siis ratkaisuksi? Onneksi kodin vieressä on Makuuni, jonka valikoimasta valittiin illaksi tällä kertaa Monsterit - yliopisto ja Pilvikartasto.

Lastenelokuva ja kakkososa, miten vain, mutta tykkäsin Monsterit - yliopisto -elokuvasta tosi paljon! :-) Se oli viihdyttävää ja jännittävääkin katsottavaa. Ehkä osittain tykkäsin tuosta 2. osasta myös siksi, ettei sen alkuperäiseen 1. osaan liity mitään suurempia tunnesiteitä tai nostalgiaa: näin Monsterit Oy:n ensimmäistä kertaa vasta yläasteikäisenä. Oli miten oli, aina välillä on jees ''nollata ajatuksia'' vähän rennompien lastenelokuvien parissa!

Pilvikartasto -elokuvasta jäi päällimmäisenä mieleen: kuinka pitkä tämä oikein on? Illan venyessä oli vaikea keskittyä enää katsomaan yli kahden tunnin mittaista elokuvaa, kun oli aikaisemmin tapittanut läpi tuon ensimmäisen. Katsoin kuitenkin suurimman osan Pilvikartastosta illalla - ja lopun sitten aamulla. Mutta siis, elokuva oli lopulta todella mielenkiintoinen.
Ideana on suunnilleen tämä: ihmisten tarinat eri ajoilta liittyvät kaikki jollain tavalla toisiinsa. Mukana oli erilaisia tarinoita, eri vuosisadoilta: orjakauppaa, nykypäivää ja tulevaisuutta. Parasta on kuitenkin, että elokuvaan on kätketty monia ihania elämänviisauksia. 
''Miksi nähdä niin suuri vaiva, kun on kuitenkin vain pisara valtameressä?''
''Eikö valtameri koostukin pisaroista?''

 ..ajankulu:
 
Lehtien lukeminen ja kutominen on ihan ykkösjuttu! :-)
 
 ...random-otos:
Millähän muulla nimikkeellä nämä kuvat olisi voinut nimetä? :-D Päädyin taas pitkästä aikaa kuvailemaan lintuja, kun olin matkalla kirpparille... mahtoipa olla taas hieno näky!

Siinä oli noin pääpiirteisesti kulunut viikko: sopivasti velvollisuuksia, rentoilua, eläimiä ja kirppareilla kiertelyä. Ehkä näiden voimalla kestää huomenna odottavan koitoksen: bilsan tunnilla pitäisi leikellä sian sydämiä.. AAPUUA.