torstai 30. huhtikuuta 2015

Päiväni kuvina: tiistai Lohjalla

Heippa! Päätin kuvata teille tiistaipäivän tapahtumat Lohjalla, kun siellä oleminen poikkeaa aika paljon viikonlopun tekemisistä. Muutenkin Lohjailua on jäljellä enää muutamia viikkoja, joten täytyy nyt nauttia viime hetkistä.. :) Tiistaina oli tarkoitus tehdä vähän yhtä sun toista, mutta suunnitelmat peruuntuivat: vietin siis loppuillan aika tiiviisti Netflixin parissa.. No, joskus niinkin! Mutta tässä siis tämän viikon tiistai kaikessa arkisuudessaan:
 
Tiistaina ei ole avoimen yliopiston tunteja, joten saan viettää vapaapäivää. Heräsin kuitenkin jo yhdeksältä, sillä varsinkaan näin valon lisääntyessä, en saa unta kovin pitkälle aamuun. 
Heti herättyä oli aika laittaa naama ja kuontalo kuntoon. Nyt on kiva meikata, kun on uudet ja toimivat eyelinerit sekä ripsarit käytettävänä! Olen aika nopea laittautumaan, joten siinä meni sellaiset 15-20 min.
Sain olla aamun yksikseni solussa, joten oli ihana syödä aamupalaa rauhassa, kirjoittaa päiväkirjaan ja katsella hetken aikaa Supernaturalia Netflixistä. Aamupalaksi söin ananas- ja päärynäpaloja soijajukurtilla, pähkinöillä ja myslillä. Siinä on sellainen aamupala, johon en kyllästy ikinä!
 Katsottuani suunnilleen puolet Supernatural-jaksosta, lähdin talsimaan keskustaan päin. Sää oli mitä ihanin - ja jouduin jopa riisumaan paksun neuleen takin alta. Kevät. On. Täällä. Siinä kävellessä ehdittiin jutella Karoliinan kanssa perinteiset kuulumiset, tosin vähän nopeammalla aikataululla. Loppumatkan sitten kävelinkin ihan omien ajatusteni seurassa. Keskustaan on jonkun verran matkaa, mutta kauniita maisemia katsellessa, kauniissa kevätsäässä matka taittuu ihan huomaamatta. Muutenkin on kivaa, kun on jotain tekemistä päiväopiskelijoiden ollessa tunnilla. :-)
 Keskustassa kiertelin lähinnä parissa vaate- ja kirjakaupassa, mutten löytänyt mitään erityistä ostettavaa. Jatkoin siis matkaa keskustan Prismaan, mistä ostin ruokatarvikkeita viikolle.
 Keskustassa kiertelyn jälkeen palasin asuntolalle, ja katsoin loppuun aamun Supernatural-jakson välipalaa natustellen. Saattaa olla, että tuli katsottua vielä toinenkin jakso, mutta en sitten sanonut sitä ääneen. :-D
 Päivän ruoka näyttää kyllä aika säälittävältä tuossa kulhossaan, mutta se oli kuitenkin eräänlainen voitto. Kuten useimmat ehkä tietävät, hiilihydraattipitoiset ruoat ovat niitä vaikeimpia. Ei siis ollut ihan helppo päätös ostaa kaupasta kaurapuuroa.. Olo on kuitenkin ollut vähän väsynyt, minkä uskon johtuvan jonkinlaisesta hiilihydraattien puutteesta. Noita, niin järjettömän pelottavia, ruoka-aineita kun todellakin tarvitaan. Miksi mediassa täytyy aina tuomita tietyt ruoat? Ensin rasvat, sitten hiilihydraatit ja lopuksi vielä sokeri. Kaikki ne ovat tärkeitä, kunhan muistaa kohtuuden. Siispä vaikka puurolautanen kerralla tätäkin järjetöntä pelkoa murtamaan!
 Alunperin oli tarkoitus vierailla naapurisolussa ja viettää aikaa Memen kanssa, mutta suunnitelmat sitten peruuntuivatkin. Kello oli vasta kuusi, enkä keksinyt mitään ohjelmaa illaksi. Tai no, ehkä keksinkin... Avasin jälleen kerran Netflixin ja laitoin pyörimään ensimmäisen kohdalle osuneen elokuvan. Tällä kertaa se oli teinielokuva nimeltä Easy A. 
Sanonpa vaan, ettei tuo mitenkään erityisen viihdyttävä kaksituntinen ollut. Lukio, teinidraamaa ja tottakai se pakollinen rakkaustarina. Oli tuossa silti omat hetkensä, ei se täysin onneton elokuva ollut.. Mutta ehkä en uudestaan katsoisi kuitenkaan. :-D
 
Ehdin siinä vielä hetken jutustella Memen kanssa, kun ilta oli pitkällä..
 ..ja lopulta oli aika käydä suihkussa ja rentoutua NCIS: Los Angelesin parissa. Oikeastaan Lohjapäivien paras hetki on, kun saa käpertyä sängynnurkkaan, syödä iltapalaa ja katsoa jakson suosikkisarjaa. Niin oli tälläkin kertaa: ihan jees päivä, mutta paras ilta. Lopuksi vielä hetki kirjan parissa, hammaspesu ja nukkumaan. Sellainen tiistai siis tällä kertaa. :-D
HAUSKAA JA VÄRIKÄSTÄ VAPPUA! :-)

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Never never land -teemabileet

Heippa hei! :-) Eilinen yö kului juhliessa pitkään odotettuja ja suunniteltuja Never never land -teemabileitä. Juhlat jatkuivat pitkälle aamuyöhön, mutta täällä sitä nyt ollaan - kaikesta väsymyksestä selvinneinä. Mikähän on seuraavien bileiden teema?
 Karoliinan kanssa vietettiin edellinen ilta katsellen Hobitti 3. -elokuvaa - ja ilmeisesti eksyin hieman väärään elokuvaan pukuvalinnassani. Mutta kukapa sitä tietää, vaikka Mikä mikä maasta löytyisi haltioitakin? ;-)
 
Herättiin lauantaina aikaisin ja alettiin valmistella juhlia. Aamulla katsottiin tosin pari tuntia elokuvaa, mutta siitäkin huolimatta oli reilusti aikaa laittautua, koristella ja asetella tarjottavia kippoihin. Ensimmäiset vieraat kun saapuivat joskus neljän ja viiden välillä.
 Toki bileet painottuivat enemmän juomapuoleen - mutta aina, jos on syy leipoa, olen heti valmiina! Tarjolla oli mm. kinuski-päärynäjuustokakkua, kasvispiirakkaa ja sitrusboolia.. Olisi ehkä voinut olla enemmänkin tarjolla, sillä kupit tyhjennettiin melkein viimeistä murua myöden.

 Porukkaa kertyi ihan kiitettävissä määrin! Paljon oli vanhoja tuttuja naamoja, mutta myös uusia tuttavuuksia oli useampia kuin yksi. ;-) Paikalla oli mm. Sanni, Oona, Jasse, Makko, Tatu, Olli, Toni, kaksi Riinaa, Elli, Leevi, Pia, Hanna, Johanna, Mia,.. No joo, pointti oli, että aika täyteen saatiin tämäkin omakotitalo pakattua. :-D
 Ensimmäistä kertaa sain myös hyvän syyn kutsua kavereita kylään Lohjalta: Meme ja Riina viettivät iltaa meidän kanssa ja jäivät myös seuraavaksi aamuksi. Olipa hämmentävää, kun ''kaksi erillistä elämää'' sulautuivat yhteen: Lohjalla olen tavallaan aivan erilaisessa ympäristössä, minkä jälkeen palaan Lahteen tavallisen arjen pariin. Mutta niin ne kaksi elämää vaan sulautuivat yhteen, ja oli oikein hauskaa näiden leidien kanssa!
Ihana Oona
 Ilta oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut, vaikka muut yökyläläiset karkasivat nukkumaan kahden jälkeen. Siinä sitten sinnittelin hereillä ja yritin kestää univelkaa, kun muutamilla juhlat jatkuivat vielä pitkälle aamuyöhön.. :-D
 Siinä vaiheessa, kun tuli hitaiden aika, olin jo päättänyt siirtää talovastuun veljelle. Tosin aika hupaisaltahan tuo Tatun ja Makon yhteistanssi näytti... ;-) En kyllä halua edes arvata, kuinka pitkään nuo loput sankarit jatkoivat juhlintaa...
Mutta joo, sellainen ilta ja sellaiset bileet. Hauskaa oli! Tänään vielä vietettiin aamupäivä yhdessä yökyläläisten (Karoliinan, Sannin, Riinan ja Memen) kanssa. Olo oli oikeastaan aika hyvä, mutta pikku hiljaa alkaa viikon vähäiset yöunet painaa.. Josko tänään menisi aikaisemmin nukkumaan. :-D
Heippa!

torstai 23. huhtikuuta 2015

Potenttiaalinen sarjamurhaaja

Moikka! Viikonloppuna on luvassa niin jännittävää ohjelmaa, että oli vähän vaikea keskittyä opiskeluun... Koko ajan sitä vaan mietti, että milloin pääsee kotiin leipomaan, siivoamaan ja valmistelemaan. :-) Oli miten oli, alkuviikko Lohjalla sujui oikein mallikkaasti - ja yllättävän nopeasti siihen nähden, että ''odottavan aika on pitkä''!
 Näiden kuvien mediaseksikkyyttä ei kyllä ihan heti peitota! :-D En halunnut sotkea vaatteita, joten kaivoin taideluokan kätköistä jonkun melkein oman kokoisen haalarin. Tyylikkääseen lookkiin kuului vielä hengityssuojat ja veistopuukko - oli siinä ehkä vähän vaikutteita potenttiaalisesta sarjamurhaajasta....
 Miksi sitten piti suojata vaatteet ja hengitystiet? No, päästiin viimein aloittamaan kipsivalun tekeminen! Oli yllättävän fyysistä puuhaa, kun nosteli savipäätä lattialta tasolle, sekoitti kipsiä ja nakutteli muotin reunoja puukolla ja vasaralla. Nyt vaan odotetaan jännityksellä, saanko kipsipään ehjänä ulos muotista!
Muutoin viikkoon kuului mm. liian monta tuntia Netflixin parissa, ihanassa säässä ulkoilua, naapurisolussa höpöttelyä ja muuta sellaista. Sain myös viettää keskiviikon ja torstai aamun yksin solussa - oi, mitä luksusta! Solun herruus on tässä vaiheessa turhan lievä ilmaisu. :-D No ei nyt sentään, mutta oli se silti ihan mukava tänä aamuna herätä klo 6., laittaa valot päälle ja kolistella huoneessa - ilman että täytyi pelätä toisen heräävän!
Mutta joops, viikonloppua odotellessa! Palaillaan siihen sitten sunnuntaina... Heippa!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Mitäpä sitä kotona jumittamaan

Moikka! Sainpa tuossa torstaina taas kutsun baariin Dublinin 2,5 euron hanoille. Ehdin jo kieltäytyä kertaalleen, mutta muutinkin sitten aika nopeasti mieleni.. Ihan hyvä niin, koska ilta oli ihan onnistunut ja hauska! :-)
 Torstain mielialoissa kotisohva ja pari jaksoa suosikkisarjaa kuulosti alkuun paremmalta - mutta mitäpä sitä kotona jumittamaan, kun voi viettää iltaa hyvässä seurassa. Kiireisen päivän jälkeen, kun olin ensin reissannut Lohjalta kotiin ja käynyt psykologin ajalla, Jasse kutsui mukaan viettämään ''dublintaita''. Ensin mietin kaikkia hommia, mitä piti saada tehdyksi, mutta muutinkin mieleni. Niinpä siis meikkiä naamaan, hiukset ojennukseen ja vaatteidenvaihtoon.
 Kahdeksan aikoihin lähdettiin ajamaan Oonan luo, jossa vietettiin muutama tunti jutellen ja valmistautuen. Kaupasta nappasin nopeasti mukaan pari minuuttia ennen yhdeksää... Margarita-juoman, joka olikin yllättäen aika hyvää!
 Dubliniin päädyttiin tosiaan siinä kymmenen pintaan. Tämä on oikeastaan ainoa kuva meidän illan kokoonpanosta, joten se saa luvan kelvata vaikka onkin aika jäätävä...! Porukkaan kuului siis Jossu, Oona ja Jasse, joita en ollut ehtinyt näkemään vähään aikaan. Oli kyllä mukava päivitellä kuulumisia pitkästä aikaa! Muutenkin porukkaa oli baarissa ihan tungokseen asti, ja pariin tuttuunkin ehdittiin törmäämään.
Alkaa ilmeisesti jo ikä painaa meitä, sillä lähdettiin koteihimme jo yhden aikoihin. Oikeastaan se oli vaan hyvä, sillä ei tullut otettua kuin pari juomaa illan aikana. Seuraavana aamuna oli niin hyvä olo, että tuntui, kuin ei olisi ottanut yhtäkään. Joskus näinkin. :-D
Mutta joo, ei tässä mitään sen tähdellisempää kerrottavaa sitten ollutkaan. Heippa!
PS. Muistittehan käydä äänestämässä?

torstai 16. huhtikuuta 2015

The Body Shopin kantis (keksi itse parempi otsikko)

Hellou! Täksi illaksi kehittyi taas pientä extemporeohjelmaa, mutta hyvin ehdin vielä tänne kirjoittelemaan alkuviikosta. ;-)

Mitenköhän usein olen hehkuttanut luonnon ihmeellisyydestä? Miten usein voin vielä tehdä niin vaikuttamatta totaaliselta hihhulilta? No, silläkin uhalla, että toistan itseäni, aion kirjoittaa asiasta vielä ainakin tämän kerran. Oikeasti varmaan vielä melko useinkin.. Oli miten oli. Luonnolla on uskomattoman tyynnyttävä vaikutus: sen keskellä tuntee olonsa yhtä aikaa hyvin pieneksi ja kuitenkin tärkeäksi. Keskiviikkona - päiväopiskelijoiden ahertaessa tunneilla - kävelin rantaan ja kävin samalla ostamassa mukaan luettavaa. Siellä sitten istuin hiljaisella rannalla, ja nautin aurinkoisesta päivästä. Oli ihana kuunnella vanhojen puiden narinaa tuulessa, laineiden liplatusta ja lintujen laulua. Lopulta jouduin antamaan periksi kylmälle tuulelle, joten lähdin hipsimään takaisin asuntolalle. Matkalla ihastelin puiden vihreitä silmuja ja esiin pilkistäviä lehtiä. Miten kevät aina onnistuukin yllättämään yhtä paljon, vaikka se saapuu jokaisena vuonna ja vieläpä suunnilleen samaan aikaan? Siinä on vaan jotakin niin ihmeellistä: yhtenä aurinkoisena päivänä silmut alkavat vihertää ja melkein samassa hujauksessa puiden oksat täyttyvät lehdistä. 
Farkkutakki (49,95 e, Seppälä) ja aurinkolasit (7,95 e, Seppälä)
Löysin ehkä maailman ihanimman farkkutakin ja pitkään etsimäni pyöreät aurinkolasit. Päätin olla tuntematta syyllisyyttä, sillä maailma tuskin tuhoutuu yhden takin tai lasien takia. Pitkän päälle, ja kun useampi ihminen näin ajattelee, juttu saattaa olla ihan toinen. On kuitenkin hieman irrationaalista ajatella, ettei voi ostaa mitään. Miksei voisi joskus ostaa jotain kivaa ja tarvitsemaansa ilman, että kokee siitä valtavaa syyllisyyttä? Löysin kerrankin hyvin istuvan ja kivannäköisen farkkutakin, josta pidin tosi, tosi paljon. Löysin aurinkolasit, jotka näyttävät hyvältä ja suojaavat häikäisevältä auringolta. Olen enemmän kuin tyytyväinen ostoksiini, ja aion niitä jatkossa käyttää mahdollisimman usein. :-)
Tänään kävin kyllä ostamassa vielä pari juttua The Body Shopista: eyeliner ja ripsari olivat uhkaavasti loppumaan päin. Hauskinta ja hämmentävintä oli, että myyjä sanoi heti kassalle tultuani: ''Niin, ja sullahan on se kanta-asiakaskortti''.. :-D Sain siinä sitten pari kantistarjousta ja poistuin hyvillä mielin, uudet meikit matkassa.
 Shoppailun ja luonnossa samoilun ohessa aika kului lähinnä itsenäisiä tehtäviä raapustaessa, tunneilla veistellessä ja Supernaturalia Netflixistä tapittaessa. Ei mitään kovin kummoista, mutta saipahan ainakin ajan kulumaan. :-) Suurin stressikin lievittyi heti, kun sain ensimmäisen itsenäisen tehtävän tehtyä - ja veistotyön suunnilleen kipsivalukuntoon!
Kipsipää näyttää edelleen enemmän alkuihmiseltä kuin mallilta - mutta mitä muutakaan voi olettaa, kun ensimmäistä kertaa muotoilee kasvoja savesta? Noilla tunneilla on ollut mukavaa, sillä luokan henki on hyvä, opettaja mukava ja mallinkin kanssa on tullut juteltua useampaan otteeseen. :-)
Näköjään olin onnistunut vangitsemaan kuvaan yhden päättömän Memen, joten se saa toimia aasinsiltana viimeiseen asiaan. Tänään oli herätys kuudelta, mutta päätin lähteä vielä Memen seuraksi kävellen Siwalle. Höpistiin siinä yhtä sun toista, eikä palatessa enää väsyttänyt ensinkään. Meme on ihan loistotyyppi - sellainen ystävä, johon aion pitää yhteyttä vielä Lohjailun päätyttyäkin! ...ja sehän päättyykin aika pian, sillä koulua on jäljellä enää suunnilleen kuukauden verran. Niin hassua. Tavallaan helpottavaa ja tavallaan haikeaa. Olen jo alkanut viihtyä tuolla, joten tuntuu vähän hassulta, ettei siellä tule kohta enää käytyä. Niin se vaan on, kaikki loppuu aikanaan - ja uusia juttuja tulee tilalle! :-)
Tämä tyttö lähtee nyt valmistautumaan illan baarireissua varten - joten heippa!