sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Päiväni kuvina

Heippa! Kuvasin taas pitkästä aikaa päiväni kuvina, koska näiden tekeminen on aina yhtä mukavaa. Ajattelin, että voisin tehdä koosteen kokonaisesta viikosta, jolloin kuvaisin joka päivä päivän pääkohdat. Olisiko sellaisen lukemiselle kiinnostusta? :-) Nyt kuitenkin vähän tunnelmia viime tiistailta!
Heräsin aikaisin, vaikkei meillä ollut lähiopetusta koululla. Aamupäivällä oli kuitenkin muovikurssin verkkotentti, joten laitoin herätyksen soittamaan lähes yhtä aikaisin kuin tavallisena koulupäivänä. Painosanalla melkein, sillä tavallisesti herään melkein tunnin aikaisemmin. :-D
Aamu alkoi tietysti aamupalalla: paljon kahvia, että herää ja pysyy skarppina kokeen ajan. Mansikkaista tuorepuuroa banaanilla, mansikoilla ja pähkinöillä kahvin kaveriksi, niin johan on aamu kohdillaan. Olen nyt ihan hullaantunut tuorepuuroihin ja voisin syödä niitä vaikka joka aamu. Aikaa oli sen verran, että ehdin lueskella päivän lehden ja valmistautua tenttiin kaikessa rauhassa.
Vähän ennen yhdeksää avasin koneen ja huomasin verkkotentin jo ilmestyneen sähköpostiin. Saatiin käyttää nettiä apuna, joten koe oli loppujen lopuksi aika helppo. Vastausten kirjoittamiseen meni kuitenkin yli kaksi tuntia, sillä piti tehdä yksi pidempi esseevastaus. Kaksi sanaa, jotka eivät yleensä mahdu samaan lauseeseen: olipa kiva koe!
Kokeen jälkeen laittauduin. Ihan vaan perinteiset rajaukset, ripsaria ja meikkivoidetta. Olen alkanut aina välillä pitämään hiuksia auki ilman lettiä, eikä ne oikeastaan pahalta näytä niinkään. Laittautumiseen meni ehkä 20 min: sellainen nopea ja arkinen meikki, joka syntyy lyhyessä ajassa.
Perinteiset asukuvat jäivät ottamatta, sillä Puppa vei kaiken huomion..
Sitten olikin jo lounaan aika. Ei mennyt ihan nappiin tällä kertaa, sillä kaapit ammottivat tyhjyyttään eikä tehnyt mieli puuroa aamupalan jälkeen.. no, ainakin pähkinät pelastivat vähäsen. Samalla tein luonnoksia pakkauksiin yhtä uutta kurssia varten.
Puoli kahden aikoihin lähdin kävelemään keskustaa päin. Sää oli harmaa ja sateinen, mutta onneksi oli joululauluja matkaseurana. :-D
Keskustassa kahviteltiin serkun kanssa ja juteltiin kesätöistä. Nyt näyttäisi siltä, ettei tarvitse ensi kesälle hommia etsiskellä - mutta se varmistuu vasta vähän myöhemmin. Istuskeltiin Arnoldsissa ja vaihdettiin kuulumisia, kunnes lähdinkin jo takaisin kotiin. Jäi tosi hyvä mieli tuosta tapaamisesta! :-) En jaksanut odottaa bussia, joten lähdin takaisin kotiin kävellen.
Kotona pesin ensimmäiseksi meikit ja kävin suihkussa, minkä jälkeen laitoin välipalaa. Olin ihan unohtanut, miten hyviä riisikakut ovat! Ne olivat vuosien ajan top 20. pelottavimpien ruokien listalla, kunnes vähän aikaa sitten uskalsin niitä kokeilla. Päälle margariinia ja vegaanista juustoa. Lapsuuden herkku on yhtä hyvää näin aikuisemmallakin iällä. ;-) Samalla lueskelin Stephen Kingin Dolores Claiborne -kirjaa, jonka lukeminen on vähän jäänyt. Se on kuitenkin todella koukuttava kirja, kun vaan saa aikaiseksi istua alas ja lukea.
Tein edellisen tilauksen Crazy Factorylle joskus teini-iässä. Nyt oli kuitenkin tehtävä tilaus, sillä tarvitsen mahdolliseen kesätyöhön mahdollisimman pienen nenäkorun. Huulesta joudun korun ottamaan työpäivien ajaksi pois, mutta nenään laitan huomaamattoman korun. Innostuin tilailemaan vielä lisää lävistyskoruja ja venytyksiä, joten tilauksen hinnaksi tuli yli 20 euroa.. Hups. :-D
Illalla katsoin vielä jakson Serranon perhettä. Taas sai hetkeksi unohtaa velvollisuudet ja uppoutua lempparisarjan maailmaan. Samalla kudoin sukkia, sillä en osaa vaan olla: tarvitsen jotain tekemistä käsille, että pystyn keskittymään kunnolla. Tämän vuoden 25. sukkapari tekeillä, joten ainakin tiedän, mitä annan joululahjaksi tyypeille. ;-)
Iltapalaksi söin savutofua ja hedelmiä. Katselin siinä vielä hetken aikaa telkkaria, muistaakseni Simpsoneita ja jotain murhadokkaria. Sitten alkoi jo väsymys painaa, joten siirryin hammaspesulle ja kömmin lämpimiin lakanoihin..
Luin Stephen Kingin Kauhun vuodenajat kirjaa. Se on ollut välillä vähän tylsähkö, joten luen yleensä illalla vaan muutaman sivun.. Niin kävi tälläkin kertaa. Sammutin valot ja nukahdin melkein heti. Sellainen oli se tiistai. :-)

Miten on, kiinnostaisiko viikkopostauksen lukeminen?

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

3 asiaa - haaste

Heippa! Näitä 3 asiaa -haasteita on näkynyt blogeissa jo jonkin aikaa. Näiden lukeminen on ollut hauskaa, joten päätin ottaa osaa itsekin. :-) Toivottavasti tykkäätte!
3 asiaa, joista pidän...
○ kissat
○ joulu ja sen odottaminen
○ tofu: rakastuin siihen vasta vähän aikaa sitten, mutta nykyään en tiedä mitään parempaa

3 asiaa, joista en pidä...
○ aukinaiset kaapinovet
○ kylmyys: suurin syy siihen, miksi pidän kesästä enemmän kuin talvesta
○ paistettu sipuli
3 asiaa, joita tein viikonloppuna... 
kiertelin Tukholman vanhan kaupungin kaduilla

nauroin puujalkavitseille ja unohdin kaikki huolet hetken ajaksi

nukuin lähemmäs 12 tunnin yöunet reissusta palattuani


3 asiaa, jotka osaan...
○ kuunnella: se on ehkä tärkein taito, minkä voi ihminen osata
○ leipoa
○ maalata, tosin aina on kehittämisen varaa

3 asiaa, joita en osaa...
○ kutoa lapasia, vaikka sukat kudon vaikka unissani
○ katsoa sarjoja tai elokuvia putkeen paria tuntia enempää
○ piirtää tai kirjoittaa oikealla kädellä (olen vasuri)

3 asiaa, jotka haluaisin osata...
○ puhua espanjaa
○ kuvanmuokkausta ja grafiikoiden tekoa koneella
○ tanssia, laulaa tai soittaa kitaraa
3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä...
○ aloittaa blogin joulukalenterin suunnittelu ja luukkujen kuvailu
○ imuroida
○ katsoa Game of Thrones
 3 asiaa, joista stressaan...
○ koulu
○ terveys: tuntuu, että aina on jotain pientä tai suurempaa vaivaa
○ raha-asiat (velvollisuudet ylipäätään)

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan...
○ hyvän sarjan katselu illalla koulupäivän jälkeen
○ jooga, niin kliseistä kuin se onkin
○ ystävien seura
3 asiaa, joista puhun usein...
○ voisin puhua loputtomasti kissoista
○ ruoka: oli se sitten vegaanisuus tai kouluruoka, aihe puhuttaa aina
○ kirjat

3 asiaa, joita pelkään...
perhoset
○ läheisen menettäminen tai että heille sattuisi jotain
○ muutokset: useimmiten ne ovat hyviä, mutta pelottavia
3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle...
○ lämpimät neuleet
○ Hain keltaiset saappaat: ihanan lämpöiset ja mukavat jalassa
○ pitkähelmaiset mekot ja hameet

3 asiaa, joita en pue päälleni...
○ turkis ja nahka
○ pinkkiä tai punaista väriä (paitsi jouluna)
○ glitterillä koristeltuja vaatteita

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia...
○ Applen läppäri: keveä ja yhteensopiva ohjelmien kanssa
○ lämmin talvitakki
○ uusi Kånken (vanha alkaa olla jo ratkeamispisteessä, nyyh)

3 asiaa, joista unelmoin...
○ reissu Intiaan, Auschwitchiin tai Los Angelesiin
○ pieni punainen tupa maaseudulla olisi aika unelma
○ täysin terve suhde omaan kehoon, ruokaan ja liikuntaan
3 asiaa, joita toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa...
lumi saisi tulla takaisin
○ koulukiireiden hellittäminen
○ rauhallinen joulunaika

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Päivä Tukholmassa

Heippa! Voitteko kuvitella, etten ole koskaan aikaisemmin ollut kavereiden kanssa risteilyllä? Tähän vaikutti lukioaikana se, ettei meitä kuvisluokkalaisia hyväksytty mukaan abi- eikä vanhojen risteilylle. Myöhemmin on ollut puhetta risteilylle lähdöstä, mutta aina se on vaan jotenkin jäänyt - kunnes päätettiin korjata vääryys! Takana onkin sellainen viikonloppu ja reissu, että ei paremmasta väliä. Oli ihanaa unohtaa kouluhommat hetkeksi ja viettää aikaa mahtavien tyyppien seurassa.
Mahtavaan seuraan kuului Karoliina, Paula, Kalle, Sanni ja Kaikka. Toisin sanoen sisarukset, näiden heilat ja yksi ylimääräinen (eli minä). Perjantai kuluikin suurimmaksi osaksi reissatessa: ensin bussilla Helsinkiin, keskustasta taksilla satamaan ja siitä viimein laivaan.
Ensimmäinen risteily kavereiden kanssa tarkoitti myös ensimmäisiä hyttibileitä. Tax Freen kautta hyttiin ja siellä monta tuntia juttelua. Pysyin päätöksessäni, enkä juonut mitään energiajuomaa vahvempaa. Laivan keikunnassa ja railakkaassa seurassa oli kuitenkin sellainen fiilis, kuin olisi kaatanut kuppia enemmänkin. :-D Naurettiin puujalkavitseille ja oltiin vaan - eli juuri sitä, mitä olin kaivannut. 
Loppuillasta siirryttiin baarin puolelle, mutta jätettiin muut jossain vaiheessa juhlimaan, kun lähdettiin Karoliinan kanssa takaisin hytille. Oli ihana vaihtaa yökkäreihin ja lueskella kirjaa puhtaissa lakanoissa kaiken railakkaan juhlahumun jälkeen. ;-)
Lauantaiaamuna öinen myrsky oli laantunut ja aurinkokin vähän paisteli. Ehdittiin juuri sopivasti kannelle kuvailemaan - sillä mikä olisikaan kauniimpaa, kuin meri ja punainen auringonnousu.
 
Herättiin sen verran aikaisin, että ehdittiin rauhassa laittautumaan ja syömään aamupalaa. Kahviloiden tarjonta ei ollut kummoista, mutta olin varautunut omilla jukurteilla ja hedelmillä. Kahvia on kuitenkin saatava, ilman ei lähde päivä käyntiin.
Kierreltiin Tukholmassa vanhan kaupungin puolella. Edellisestä kerrasta noilla kaduilla onkin jo vuosia, joten oli kiva nähdä myös turistien suosima puoli Ruotsista. Se tarkoitti tietenkin ihmisiä räpsimässä kameroilla, matkamuistokauppoja ja kalliita hintoja - mutta myös kauniita vanhoja rakennuksia, nähtävyyksiä ja pikkupuoteja.
Eksyttiin sattumalta myös joulumarkkinoille, jotka alkoivat sattumalta juuri lauantaina, juuri samaiseen aikaan. Kojuilla olisi riittänyt katsottavaa, mutta ihmisiä oli niin paljon, ettei siellä juuri jaksanut kierrellä. Lähdettiinkin siis kylmissämme etsimään kaikille kelpaavaa ravintolaa.
Eksyttiin pieneen, tunnelmalliseen ravintolaan vanhan kaupungin laitamilla. Ei löydetty vegaanista ruokaa, mutta onneksi oli kasvisvaihtoehtoja. Tilasin tomaatti-mozzarellasalaattia, joka oli hyvää, muttei parasta maistamaani. Siinä sitten syötiin, juteltiin ja lämmiteltiin ennen paluuta koleaan ulkoilmaan. Vielä jonkun aikaa kierreltyämme lähdettiin suunnistamaan kohti satamaa. Paluumatkassa olikin seikkailua kerrakseen, mutta se onkin jo vähän pidempi tarina.. :-D
Loppuilta kuluikin jo tutuissa merkeissä, eli hyttibileissä. Pelattiin korttia ja kulutettiin aikaa, joka kului muutenkin nopeasti. Tehtiin siinä välissä tietysti pakolliset Tax Free -shoppailut: ostin Dr. Denimin housut, suklaata ja tuliaisia. 
 
Käytiin loppuillasta vielä kierähtämässä baarissa ja kuuntelemassa livemusiikkia. Alkoi jo reissuväsymys painaa, joten vetäydyin nukkumaan jo vähän ajan kuluttua. Unta ei kyllä tullut vähään aikaan, sillä saatiin pahimmat mahdolliset seinänaapurit (huutoja, seinien hakkaamista ja jytisevää musiikkia).. Lopulta väsymys voitti ja nukahdin ennen, kuin muut palasivat. 
Tänään herättiin taas aikaisin ja syötiin aamupalat tutussa kahvilassa. Laivalla ei enää kauheasti aikaa ollutkaan, kun saavuttiin Suomeen kymmenen jälkeen. Aamupäivä reissattiin taas satama-Kamppi-Lahtiväliä. Bussissa oli kerrankin hyvät paikat, joten puolet matkasta meni nuokkuen. Enää ei olisi kovin paljon pidempää reissua jaksanut tehdä, vaan kaikki palasivat hyvillä mielin koteihinsa.
Tukholman reissu oli todella onnistunut: unohdin ihan kokonaan stressata kouluasioista ja olin onnellinen. Maisemanvaihdos tulee aina välillä enemmän kuin tarpeeseen, hyvästä seurasta puhumattakaan. Oli hauskaa - ja siitä suurin kiitos kuuluu mahtavalle seuralle.
Siitäkin huolimatta, oli reissu kuinka täydellinen tahansa, kotiinpaluu on aina parhainta. Se tunne, kun halit kisuja monen päivän ikävän edestä. Se, kun saat nukahtaa omaan sänkyyn ja muistella reissua hymy huulilla.
Heippa!

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Toivepostaus: tatuoinnit

Moikka! Tatuoinneistani toivottiin postausta: eli mitä tarinoita niiden taustalla on, paljon maksoi, missä otin ja niin edelleen. Rakastan tatuointeja, mutten ikinä ottaisi iholleni kuvaa, jonka taustalla ei ole jotain syvempää merkitystä. En tatuoisi kumppanin nimeä, ja toinen juttu on se, etten tatuoisi kasvoihini mitään. Aion joka tapauksessa ottaa vielä lisää tatuointeja ja mielessä on jo muutama uusi idea - mutta mietitään niitä sitten myöhemmin. :-)
Ensimmäisen tatuointini otin Turussa RubyPictures Art & Tattoo -liikkeessä. Hinta pyöri siinä 200-250 euron välillä, sillä tatuointi oli iso ja värillinen. Tatuoinnin tekeminen kesti lähemmäs viisi tuntia, muttei sattunut juuri ollenkaan. Loppuvaiheessa iho ei enää ottanut väriä vastaan, joten sovittiin, että voisin tulla käymään vielä vähän myöhemmin. Tatuoija oli kuitenkin Turussa, joten tapaaminen vähän jäi. Kävin parantelemassa tatuointia pari viikkoa sitten Lahden Black Miller Design -liikkeessä , mistä kirjoittelinkin jo aikaisemmin. Korjaus maksoi 100 euroa ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen.
Perhosten tarina on niinkin yksinkertainen kuin pelko. Ehkä tuota voisi melkein fobiaksikin kutsua, sillä näen perhosista painajaisia ja lähden juoksemaan paniikin vallassa, jos näen perhosen edes muutaman metrin etäisyydeltä. Olen pelännyt perhosia lapsesta asti, eikä pelko ole juuri lieventynyt. Tatuoinnilla onkin siis eräänlainen "face your fear" -tarkoitus.
Sinivuokkotatuoinnin otin 2014 Black Miller Designillä. Tuo paikka on muodostunut vakkariksi, sillä palvelu on hyvää, hinnat edullisia ja tatuointijälki miellyttää. Niin ja sijaitseehan liike vielä lähellä kotia! Otin käsivarteen sinivuokkoja ja korjautin pienempää tatuointia, joiden hinnaksi tuli yhteensä 150 euroa. Kukkatatuointi on suosikkini.
Sinivuokkojen tarina on henkilökohtaisin, sillä otin ne mummon kuoleman jälkeen. Mummo rakasti sinivuokkoja, joita oltiin ajateltu käydä keräämässä yhdessä. Se jäi kuitenkin suunnitelman tasolle, sillä mummon lähtö tuli niin yllättäen. Otin sinivuokot käteeni mummon muistoksi.
Muistaakseni vuonna 2013 otin käteen Pahan silmän amuletin, joka suojelee nimensä mukaisesti pahoilta katseilta. Käytiin ottamassa samanlaiset tatuoinnit Karoliinan kanssa - pitäähän parhailla ystävillä yhteiset tatuoinnit olla. :-D En muista tatuoijan nimeä, mutta sanottakoon, ettei se ollut ihan paras mahdollinen valinta. Olenkin ristinnyt amuletin maailman rumimmaksi tatuoinniksi. Sen tekeminen sattui jäätävästi, ranne vuosi verta ja turposi mandariinin kokoiseksi.. Hintaa tuolla rumiluksella oli 20 euroa. Kävin tosiaan sinivuokkoja ottaessani korjauttamassa tätä, mutten vieläkään oikein pidä lopputuloksesta. Korjautan sen uudestaan vielä myöhemmin.
Amuletin tarina on eräänlainen sisäpiirivitsi meille kahdelle, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan se liittyy naapurinrouvaan. Tarkemmin sanottuna naapurinrouvaan, joka katseli meitä aina pahalla silmällä ja seisoi harava kädessä vakoilemassa kaikkea tekemäämme. Haluttiin siis amuletti, joka suojaisi meitä tuolta pahalta katseelta - ja mahdollisesti myös muiden silmäparien ilkeiltä katseilta.
Viimeisin tatuointini on vuodelta 2015, kun opiskelin vielä Lohjalla. Otin tekstin tutulla Lahden tatuoijalla ja hintaa oli 60-70 euroa. Halusin ehdottomasti ranteeseen jonkun pienen tekstin. Mietin pitkään eri laulunsanojen ja lauseiden välillä, kunnes löysin mieleiseni.
Tekstin valintaan liittyy oikeastaan useampikin asia. Olin tuolloin vasta alkanut parantua, joten kaipasin muistutusta siitä, miksi oikeastaan halusinkaan muutosta. Ranteessa teksti oli aina nähtävillä ja muistutti siitä, että muutos on omissa käsissä. Maailma on sellainen, millaiseksi sen tekee. Toinen oli tietenkin lauseen takana oleva hahmo, Dalai-lama, jonka ajatuksia arvostan.