Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirpparit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kirpparit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

''I start to unravel cuz I'm battling that darkest storm, but I'm still here and it's clear I've got to win this war''

Heippa! Vähän syksyisiä kuulumisia liittyen kouluun palaamiseen, voimien loppumiseen ja täydelliseen syystakkiin. :-)
 
Palasin kouluun pitkän loman jälkeen ja jouduin kohtaamaan todellisuuden: voimat ovat lopussa, enkä jaksa keskittyä täysillä opiskeluun. Rankka rutistus kouluhommissa ennen lomaa, terveysongelmat ja syömishäiriön kanssa kamppailu - väsyin ja päätin kerätä voimia kesän aikana. En vaan ihan tajunnut sitä, miten uupunut olin. Olen aina ollut suorittaja ja tehnyt asiat vaikka hammasta purren, sillä luovuttaa ei saa. En uskonut varoitteluita siitä, että jossain vaiheessa tulee stoppi vastaan ja väsyy ihan oikeasti.
Tein jo ennen koulun alkua päätöksen ottaa kevyemmin, sillä tiedostin voimien vähyyden. En vaan ihan ymmärtänyt sitä, että joskus voimat loppuvat kokonaan. Kouluun palaaminen ahdisti paljon enemmän, kuin loman loppuminen normaalisti ahdistaa. En enää tuntenut sitä intoa, jota koin omaa alaa kohtaan. Ajattelin, että on turha edes yrittää, sillä en kuitenkaan osaa mitään.
Kulunut viikko oli todella raskas, vaikka kävin koulussa vain muutamana päivänä. Olen itkenyt kouluhommia tehdessä ja aamuisin, kun on täytynyt herätä kouluun. Olen lojunut tunteja sängyssä, sillä voimat eivät ole riittäneet edes heräämiseen. Olen syyttänyt itseäni siitä, etten saa mitään tehtyä ja tuotan toisille pettymyksen. Menettänyt ruokahalun, syönyt pakolla ja yksinkertaisesti väsynyt yrittämään. Tiedostanut lopulta sen, etten jaksa ja pyytänyt apua.
Jokaisella on oikeus väsyä, eikä siinä ole mitään väärää. Jokainen väsyy joskus, se on täysin normaalia ja osa ihmisyyttä. Väsyin puremaan hammasta ja esittämään, että kaikki on hyvin. Myönsin uupumuksen ja sain tukea ja ymmärrystä. Asiat eivät ole hyvin, eivätkä varmaan ole vielä vähään aikaan, mutta tästä on hyvä aloittaa. Jatkan koulua omien voimien ehdoilla ja lepään, jotta löydän taas ilon omaa alaa kohtaan ja jaksan opiskella täydellä sydämellä. :-)
Pointti oli kai siinä, että jokainen väsyy joskus ja silloin täytyy levätä. Pitää osata pysähtyä ajoissa ja levätä ennen, kuin on pakko ottaa kuukausia sairaslomaa, sillä silloin toipuminen on hitaampaa. Joten kyllä vaan - olen uupunut ja nyt aion levätä. Hyvinvointi menee aina opiskelun edelle.
Mennään nyt kuitenkin iloisempiin aiheisiin! Mieliala on kohentunut kummasti, kun on saanut viettää viikonlopun rakkaan seurassa ja ehtinyt näkemään Karoliinaakin pitkästä aikaa. Alkaa vähän jopa tuntua siltä, että asiat saattavat sittenkin järjestyä.
Sain kirpparipöydästä ihan kiitettävän saldon, jota juhlistin ostamalla jotain pientä itselleni. Saanen esitellä: uusi syystakkini! Ensimmäinen reaktio oli, että takki on aivan kamala. Vai oliko se sittenkin niin kamala, että se oli jo ihana? Kokeilin takkia ja tulin hyvin nopeasti siihen lopputulokseen, että olin löytänyt unelmieni takin.
Isot taskut, täydellinen väri, lämmin ja mukava päällä. Olen aivan rakastunut takkiin, sillä se tuntuu niin omantyyliseltä ja sopivan erilaiselta. Muistinko jo mainita, että takki maksoi 2,20 e? Toisen roska on toisen aarre. Nyt ainakin tiedän, mihin kääriydyn koleina syyspäivinä.
Mitä mieltä olette takista: 
onko se kamala?
Vai sittenkin niin kamala, että se on jo ihana?
Tai ehkä vaan täydellinen?

Heippa!

LYRICS: LUCY SPRAGGAN - FIGHT FOR IT

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Viikon parhaat

Moikka! Kuvailin taas kännykällä muutamia juttuja viikon varrelta. Ajatuksena olikin siis tehdä koonti viikon parhaista jutuista, mutta aika tylsää ja tavallista arkea nämä ovat. ;-) Mutta kuten aikaisemmin sanoitte, tavallinen ja arkinen on ihan toivottavaa!
Maanantai
1. Kirpparilla tekemässä löytöjä. Löysin pari kivaa toppia, mutta en mitään sen kummempaa. Tosin en ollut kyllä muuta etsimässäkään, joten hyvä näin! :-)
2. Oman kasvimaan satoa. Siihen ne papujen, salaattien, kesäkurpitsojen ja muiden taimet ovat ilmestyneet ihan parin päivän aikana!
3. The O.C. Alkaa näköjään aika käydä pitkäksi, kun yhtenä päivänä huomasin katsovani kyseistä sarjaa. Netflixistä ei enää paljoa katsottavaa löydy, joten O.C. tuntui äkkiä ihan hyvältä vaihtoehdolta..
4. Kauppareissu illemmalla. Punnitse&Säästä koitui taas lompakon tuhoksi, kun löysin kuivahedelmiä, proteiinipatukoita ja kauan etsimiäni oluthiiva- eli ravinnehiutaleita. ♥

Tiistai
1. Karoliinan näkeminen ja satamassa kuvailu. Kirjoitinkin siitä jo ihan erillisen postauksen, joten mitäpä tässä enää lisäilemään..
2. Skeittilautailu. Ihan parasta, odotan niin innolla, että pääsen taas harjoittelemaan uudestaan! Nyt vaan on ollut niin huonoja säitä, että saa nähdä.
3. Ravinnehiutaleet testissä. Päätin oikein repäistä ja panostaa ruokaan viikollakin enemmän kuin sen 15 min. Tein uunissa paahdettuja kukkakaaleja ja kikherneitä, jotka maustoin ravinnehiutaleilla. Jos joku miettii, että mitä kummia ne oikein ovat, niin lyhyesti sanottuna ne antavat vegaaniruoalle juustoisen ja pähkinäisen maun. Purkilla oli hintaa alle viisi euroa - ja tuote ainakin tähän asti täyttäneet kaikki odotukset! ;-)
4. Supernatural.. Mihinköhän ne päivät aina katoavat, kun veli tulee kylään ja ajatellaan katsoa vaan pari jaksoa eteenpäin? Ollaan nyt menossa jo 6. kauden puolivälissä.

Keskiviikko
1. Bloggailua aamupäivällä. Kirjoittelin tosiaan satamareissusta Karoliinan kanssa ja vähän mietteitä nykypäivien tapahtumista.
2. The O.C. taas kerran. Katsoin sarjaa joskus nuorempana, mutta olen unohtanut jo suurimman osan. Sarja on oikeasti yllättävän koukuttava - olen varmaan löytänyt pehmopuoleni iän myötä.. :-D
3. Välipalaa. Sain juuri Hohdon luettua ja ei hitto se oli hyvä!
4. Spontaanisti rullistelemaan. Ajattelin pitää keskiviikkona rentoilupäivän, mutta jo aamupäivän jälkeen olin tylsistynyt ja paloin halusta päästä tekemään jotain. Asia johti toiseen - ja kohta oltiinkin jo kiskomassa rulliksia ja suojia päälle.. Nuorempana olin ihan hulluna rullisteluun, mutta jossain välissä se sitten vaan jäi. Oli kiva huomata, ettei taito ole vielä ruostunut edes kahdeksan vuoden tauon jälkeen! Käytiin rullailemassa lähemmäs kahden tunnin lenkki, ihan vaan koska se oli niin hauskaa. Jälkeenpäin fiilis oli ihan mahtava ja tyytyväisinä rojahdettiin pariksi tunniksi Supernaturalin ääreen. :-) Spontaanit jutut on parhaita juttuja!

Torstai 
1. Maalailua. Otin pitkästä aikaa värit käyttöön, ja niillä maalailu onkin ihan erilaista kuin mustalla ja valkoisella. Ainakin on ollut aikaa harrastuksille näin lomaillessa! :-)
2. Sadepäivä. Koko päivän satoi kuin saavista kaatamalla, joten ulkoilut saivat jäädä sillä kertaa..
3. Puuroa. Okei, hävettää myöntää, mutta puurosta on taas tullut jotenkin pelottavaa. En edes tiedä, missä vaiheessa niin on päässyt käymään.. Jouduin kuitenkin käymään lähemmäs tunnin tappelun ennen, kuin lopulta päädyin keittämään puuroa. Olen ehkä jumittunut turvaruokien kierteeseen, vaikka muuten meneekin ihan hyvin. Tein kuitenkin oikean päätöksen ja söin puurokulhoni tyytyväisenä - eikä mitään pahaa tapahtunut!
4. Lisää Supernaturalia. Ei sen enempää selittelyitä, ymmärsitten varmaan pointin.

Perjantai
1. Croissanttitaikinan leipomista. Olen leiponut viimeksi kotitalouden tunnilla croissantteja, joten halusin kokeilla niiden tekoa uudelleen. Voitaikinan teko olikin lopulta aika helppoa ja vaivatonta!
2. Kirppistelyä. Ainoa edes vähänkin ostamisen arvoinen juttu olisi olleet kuvassa näkyvät housut, mutta päätin kuitenkin säästää rahat tällä kertaa. :-)
3. Pupan kanssa lisää Supernaturalia.
4. Kauppareissu ysin aikaan illalla. Kauppareissu venyi myöhälle, joten siirryttiin kassoille juuri sulkemisilmoituksen aikaan. No, joskus näinkin! :-D

Sellainen oli tosiaan tämä viikko noin suurin piirtein. 
Oli hauska lomaviikko, vaikka kuvien perusteella varmaan näyttääkin siltä, 
että olen lähinnä katsellut sarjoja. 
Heippa!

lauantai 7. toukokuuta 2016

Ajatuksia liikunnasta & muuta satunnaista hömppää

Moikka! Kulunut viikko on ollut koulun osalta rento, niin se vaan kesäloma tekee tulojaan. Tekeillä olisi tällä hetkellä parikin toivepostausta, mutta en ole saanut aikaiseksi viimeistellä niitä. On ollut niin ihanan kesäistä ja aurinkoista, ettei koneelle jää aikaa. Annetaan niiden toivepostausten vielä hetki muhia - tällä kertaa luvassa olisi ihan vaan satunnaista ajatuksia ja kuvia viikon varrelta! :-)
 
 Kyllä vaan. Siinä se seisoa möllöttää tiukoissa trikoissa ja topissaan. On lihaa luiden ympärillä, eikä kädetkään näytä enää luisevilta rimpuloilta. Ja tiedättekös mitä? Se tuntuu oikeastaan aika mahtavalta, oma kroppa nimittäin. :-) Tällä kertaa ei kuitenkaan ole aiheena tuo ihana kamala kroppa, vaan liikunta.
En ole koskaan ollut varsinaisesti liikuntakiellossa, lukuun ottamatta yhdeksän kuukauden osastojaksoa yläasteella. Tähän suurimpana syynä on se, etten ole koskaan erityisemmin pakkoliikkunut. Kaikessa on aina ollut kyse ruoasta, ei niinkään liikunnasta. Totuin jo pienenä siihen, että käytiin katsomassa isän juoksukilpailuita tai mentiin kannustamaan erilaisiin maraton- tai puolimaratonjuoksuihin. Niiden myötä innostuin itsekin juoksusta, jota olen harrastanut jo lähemmäs seitsemän vuotta. Kyllä, juoksin myös ollessani sairaalloisen alipainoinen. Juoksin myös nostaessani painoa, ja niin juoksen nytkin. Juoksen, koska rakastan sitä: musiikin kuuntelua ja metsäpoluilla hölköttelyä, tunnetta treenin jälkeen. Ensimmäistä kertaa vuosiin voin kuitenkin sanoa, että liikun täysin rehellisesti ainoastaan liikunnan ilosta.
Tällä hetkellä käyn vaihdellen juoksemassa, joogaan ja teen lihaskuntoa. Kuitenkin siinä rajoissa, että jos ei tee mieli juosta, en juokse - ja jos tekee mieli katsoakin vain Netflixiä, katson. Kesäloman jälkeen hankin kuntosalikortin koulun salilta ja käyn siellä ainakin kerran viikossa. En ole mikään fitnessguru, enkä haluakaan olla, mutta nautin liikunnasta. Se nostaa itsetuntoa, parantaa jaksamista ja - mikä tärkeintä - auttaa syömään riittävästi ja säännöllisesti.Tällä hetkellä liikunta on nautinto, mutta seuraan tilannetta tarkoin. Mikäli näyttää siltä, etteivät syyt liikkua ole enää oikeita, on osattava pitää hetki taukoa.
Halusin kirjoittaa tästä aiheesta oikeastaan Älä laihduta -päivän vuoksi, kun mietin, millä tavoin voin itse ottaa siihen osaa. Siinä missä muut julkaisivat kuvia burgereista, vihiksistä ja jäätelöannoksista, lähdin ajattelemaan asiaa vähän toiselta kannalta. Nimittäin se liikunta - älkää liikkuko laihtuaksenne tai muokataksenne kehoanne. Liikkukaan hyvän olon ja terveyden vuoksi. Ei liikaa, mutta tarpeeksi. Tai olkaa liikkumatta, sekin on täysin okei. :-)
Tämän takia en koskaan ota kuvaa aamumyslistäni... :-D
Huh, siitä tulikin oikea romaani. Siirrytään tämän paasauksen jälkeen sitten siihen ''satunnaiseen hömppään''. Tämä viikko on tosiaan ollut jo enemmän lomaa kuin arkea. Meillä ei ole ollut edes opetusta koko viikon aikana, mutta tiistaina käytiin viimeistelemässä parit tehtävät Eevin kanssa. Koulusta ei siis tarvitse enää pahemmin stressailla, vaan sittenpä tuleekin eteen kesätyöt. Tai oikeastaan niiden puuttuminen. Toivon todellakin, että saisin edes jonkun lyhyemmän homman, mutta Lahden työllistymistilanteella se saattaa olla vähän hankalampaa.. Jostain pitäisi kuitenkin saada rahaa ja työkokemusta, joten kyllähän tässä ehtii yhden jos toisenkin ongelman mielessään kyhätä.
Muuten on kyllä ollut ihan hyvä fiilis, kun kesä päätti tulla ainakin toivon mukaan jäädäkseen. On viimein saanut kulkea ulkona farkkutakissa, ja välillä jopa t-paidassa! Vuoden paras aika alkaa olla aluillaan, ihan virallisesti näin vapun jälkeen. Siinä lämpimiä kelejä fiilistellessä on myös ehtinyt laittaa valmiiksi äitienpäivää. Nyt alkaa olla lahjat paketissa ja kakut koristelua varten valmiina.
Keskiviikon kouluun lähteminen jäi lopulta vain suunnitelman tasolle, joten päätinkin lähteä kirpparille. En ole pitkään aikaan löytänyt kirpparilta oikein mitään, mutta tällä kertaa löytyi ihan liikaakin! Siinä vaiheessa, kun koriin oli sullottu kasa vaatteita, pari elokuvaa ja kirja, oli jo ihan pakko alkaa karsimaan.. Lopulta mukaan tarttui kumminkin kassillinen vaatteita ja muita juttuja. Kirpparilta kotiin lähtiessä naamalla oli leveä  ja älytön virne, kun oli kerrankin tehnyt löytöjä!
Mitä sitten oikeastaan ostin?
- kukallisen ja raidallisen mekon (molemmat 3 e)
- mustan hameen (2,5 e)
- Avengers Age of Ultron -elokuvan (6 e)
- Thor The Dark world -elokuvan (3 e)
- Kingin Uinu, uinu, lemkkini -kirjan (2,5 e)

Lähdin metsästämään kirpparilta kesäisiä mekkoja, kellohelmaista hametta, Kingin pokkareita ja Marvelin elokuvia. Eli ei mitenkään huono saldo kirpparireissulta! Käytiin veljen kanssa katsomassa Captain America Civil war -elokuva, minkä jälkeen katsottiin vielä pari aiempaa elokuvaa Netflixistä. Olen vieläkin aika ulkona kaikista Marvelin hienouksista, mutta alan pikkuhiljaa päästä kärryille. Olin aluksi hyyyvin skeptinen etenkin Captain American suhteen. Nyt olenkin jo ihan koukussa - mitä veli edellä, sitä sisko perässä. Vai miten se meni? :-D
Vaatteisiin en sen enempää poikkea, kuin sanomalla, että ainakin on kesäistä. Ja raitaa ja kukkaa ja kellohelmaa.. Kingin kirjat taas, no, olen koukussa ja pahasti. Alan jo toistaa itseäni, mutta ei mikään ihme, että ne ovat klassikoita. Kingin tyyli on ainutlaatuinen ja loppua kohden kehittyvä juoni on vähintäänkin jännittävä. Enää vähän päälle 70 Kingin kirjaa lukematta..
Siinäpä se sitten taas olikin, kulunut viikko nimittäin. Huomenna en luultavasti ehdi tänne kirjoittelemaan, kun on niin paljon suunnitelmia äitienpäivälle ja aiotaan katsoa veljen kanssa elokuvia/Supernaturalia... Ensi viikolla yritän saada ainakin toisen toivepostauksen toteutettua. ;-) Muistakaa äitejä huomenna ja nauttikaa kesästä!

PS. Ihan pakollinen biisisuositus tähän loppuun. Tätä ei kai löydy Youtubesta, mutta Spotifysta ainakin! ;-) Lyriikat ja kesäfiilis.

''Taas elämä hymyilee
onnenpotkun persuksille sain
saikkuu maanantaisin hain
duunis masentunut ain
olin työtäni tekevinään
pakoilin vastuutta pakoon
lähinnä facessa meteliä fingerporia jakoon

Aikaa käppäillä katuja
räppäillä satuja
vaatekaapis, studios
 yöt kuku, ei huolen häivää
 en nuku puolen päivää
huokausten huonesta huilaa 
kirjastoon tai stadikalle uimaan
laituri, aurinko, mökki, perhe 
nauru, bisse, rehti verse

Näin sen piti mennäkin
ei se muulla tavalla ois voinu mennäkään
näin sen piti mennäkin
lopulta kaikki loksahtaa aina paikoilleen

Olin pohjois-korea
negatiivisuus hardcorea
ja meiniki harmaa ku Helsinki-Vantaa
 myrskyn jälkeen poutasää

Pietarin porteilla pystyssä pää
 kun kysytään "Miten sun life meni"?
 moni suomiräppäri harvoin Maltsun naisteri
tien päällä asun asfaltilla elävällä
sain kaiken mun elämältä

Selän käännät räät reisille
ittesä ukotus riitti Heikille
sieluu kuuntelin
synnyin uudesti
uneni huslasin todellisuudeksi
jakkaralt putosin täyspäiväräppäriksi
paha siipi, kohti aurinkoo

Näin sen piti mennäkin
ei se muulla tavalla ois voinu mennäkään
näin sen piti mennäkin
lopulta kaikki loksahtaa aina paikoilleen''

Heikki Kuula feat Kari Tapiiri - Näin sen piti mennäkin

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Päiväni kuvina kännykällä

Terveiset täältä vappuhuuman keskeltä! Perinteiset munkit on paisteltu ja simat pullotettu. Huomenna olisi kuitenkin vuorossa ihan varsinaiset vappuriehat, joten päätin tulla kirjoittelemaan jo tänään. ;-) Kuvailin tosiaan tällä kertaa päiväni kuvina -postauksen kännykällä, sillä valitsinhan tuon vempeleen kameran laadun perusteella. Kännykkää oli muutenkin kätevämpi kantaa mukana, joten päivän aikana kertyi yksi jos toinenkin kuva! Tässä olisi siis vähän kuvasaldoa perjantailta.
Heräsin puoli kahdeksan aikoihin ja kirjoitin heti ensimmäisenä unipäiväkirjaan näkemäni unen. Taidehistorian kurssi loppui viime viikon Helsinkireissuun, joten sain aloittaa viikonlopun jo päivää aikaisemmin. Pidän kirjaa unistani, sillä niitä on kiva tulkita ja lueskella myöhemmin. Tämän yön unessa oli festareita ja pilviveikkoja..
Kävin suihkussa ja aloin laittelemaan aamupalaa. Kello oli tässä vaiheessa vasta kahdeksan, ja hymähdin ajatukselle, että herään vapaapäivinäkin aikaisemmin kuin kouluun lähtevä veljeni. Siinä, missä tykkään herätä aikaisin ja valmistautua päivään kaikessa rauhassa, veli herää kymmenen minuuttia ennen kouluun/töihin lähtöä ja juoksee bussipysäkille seuraavassa hetkessä. :-D
Rakastan kiireettömiä aamuja, jolloin aurinko vasta nousee ja saa syödä aamupalaa kaikessa rauhassa.
Maalaaminen kuuluu vapaa-aamuihin lähes poikkeuksetta. Harvinaista kyllä, tällä kertaa pensselillä tuli sudittua muutakin kuin mustaa ja valkoista!
Maalailun jälkeen tulkittiin Pupan kanssa unia. Suosittelen oikeasti kirjoittamaan unia ylös! Niiden avulla ymmärtää ajatuksiaan paljon paremmin ja parhaimmillaan löytää uuden itsetutkiskelun keinon. Samalla huomaa myös, mitkä elementit toistuvat unissa usein: omalla kohdalla vesi on yksi yleisimmistä teemoista. Kaikkein mahtavinta on kuitenkin se, kun jonain yönä huomaa näkevänsä selkounta ja voi lähteä muokkaamaan sitä mieleisekseen: taidanpa lentää vähäsen, miltähän näyttäisi tien vierellä juosenteleva apina,..
Sitten laittautumaan. Kuivasin suihkun jäljiltä märät hiukset, meikkasin ja laitoin letin otsiksiin. Laittautumisen jälkeen lueskelin hetken blogeja ja selailin nettikauppoja etsien inspiraatiota kesä- ja kevätasuihin..
Aika vierähti taas ihmeen nopeasti, kunnes olikin taas aika syödä. Alpron maustamatonta rahkaa, omenaa ja banaania - eihän tuo mikään varsinainen lämmin ateria ollut, mutta teki mieli banaania ja rahkaa, joten.. Tähän väliin pieni varoituksen sana: olen kehittänyt jonkinlaisen pakkomielteen Stephen Kingin kirjoihin. Tervetuloa Joylandiin on kolmas Kingin kirja, jonka olen lukenut muutaman viikon aikana. Näistä teen varmaan myöhemmin ihan oman postaukseni, sillä olen ihan koukussa. Ei Kingin kirjoilla suotta ole klassikoiden mainetta - ne ovat yksinkertaisesti ainutlaatuisia, jännittäviä ja koukuttavia. Nytkin lueskelin parin sivun sijaan lähemmäs viisikymmentä..
Kun lopulta maltoin laskea kirjan käsistäni, lähdin kävelemään keskustaan. Ulkona oli mitä kaunein ja kesäisin sää! Olin ihan läkähdyksissäni, kun kuljin collegessa ja syystakissa auringon paahtaessa. Poikkesin ihailemassa toritunnelmaa ennen, kuin tulin perille päämäärääni..
Karoliinan ja Sannin luoksehan matka vei tälläkin kertaa! Hyvä kun ehdin ovesta sisään ennen, kuin lähdettiin jo takaisin ulkoilmaan. Käytiin Karoliinan kanssa penkomassa läpi Cetorin tarjonta. Tällä kertaa poistuin kirjastosta tyhjin käsin, mutta hauskaa oli siitäkin huolimatta. :-)
Kirppari- ja kauppakierroksen jälkeen katsottiin Skinssin viimeisen kauden jäljellä olevat jaksot. Oli ihan jännittävää nähdä, mitä aikaisempien kausien päähenkilöille lopulta tapahtui spoileri: ei mitään kovin hyvää. Hämmästelin varmaan tuhanteen kertaan, miten pieni Sanni-kissa on! Kummasti sitä vaan tottuu omien kissojen ''pienuuteen'', eikä tajua, että muiden ovat vähintään puolet pienempiä. :-D
Viiden aikoihin lähdin bussilla kotiin. Mihin se aika taas katosikaan? Juurihan vasta heräsin ja nyt oli jo iltapäivä..
Kotiin palatessa alkoikin olla jo nälkä, joten nappasin kirjan lukuseuraksi välipalaa. Ostin kokeiluun pari SoftBaria, kun niitä sai 2 kpl 3 eurolla spoileri nro 2: ei kannata edes maistaa. Jostain syystä mikään muu proteiinipatukka tai välipala yleensäkään ei maistu enää yhtään hyvältä Quest Barien jälkeen spoileri nro 3: älä maista Quest Bareja, niihin jää koukkuun. :-D Ehdin siinä hetken lueskella, kunnes olikin taas aika lähteä..
Ajettiin Holman Prismaan ruokaostoksille. Edettiin kyynerpäätaktiikalla muiden vappuskumppaa hamstraavien välissä ja saatiin viikonlopun juomat ostettua. Jatkettiin kaupan puolelle, missä oli vähintään yhtä paljon porukkaa. Mikä siinä aina onkin, että ennen juhlapyhiä ihmiset ryntäävät kauppoihin ruoka-loppuu--mulle-kaikki-heti-nyt-asenteella? No, selvittiin hengissä ja ajeltiin takaisin kotiin.
Kotona oltiin yhdeksän aikoihin. Siinä sitten meikkien puhdistus, kotivaatteiden vaihto ja iltapalan laittaminen. Yksi päivän parhaista hetkistä on se, kun saa istahtaa kollareissa ja villasukissa telkkarin ääreen syömään iltapalaa. :-D Tuoretta ananasta, päärynää ja mantelivoita, omnom.
Viimeiseksi vielä kirjan lueskelua. Aloin taas lukemaan Ihmemaa-kirjaa, jonka luin joskus nuorempana suunnilleen sataan kertaan. Aika harvoin luen ''hömppäkirjallisuutta'', mutta tämä on oikeasti tosi hyvä. ;-) Kukapa ei haluaisi tietää, että kadonneet ihmiset ja esineet päätyvät Ihmemaahan? Sitten vaan valot pois ja nukkumaan.

Sellainen oli se perjantai. Kohta laitetaan veljen kanssa Netlfixistä elokuva pyörimään, joten rento ilta olisi luvassa.. Huomenna onkin sitten vuorossa vähän vähemmän rentoa tekemistä, mutta siitä lisää maanantaina!

Iloista ja (toivottavasti) aurinkoista vappua kaikille!

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

''Kerron itelleni iltasatuja, koska ulkona on paha, voiko valheessa asua?''

Moikka! Tällä viikolla on ollut niin vähän koulua, että melkein kuin lomalla olisi. Maanantaina ei ollut tunteja ollenkaan, tänään ja eilen ollaan päästy jo ennen puolta päivää. No, en valita, sillä päivät voi käyttää muutenkin: kirppareilla, elokuvissa ja kaverien kanssa hengaillessa. Ja voihan sen vapaa-ajan käyttää vaikka blogiin postailuun.. ;-)
 On ollut ihana huomata, miten helposti uusiin ihmisiin tutustuu ja miten luontevaa näiden ihmisten seurassa on olla. Minäkö ujo? Ehkä en sittenkään. Päinvastoin, olen puhua papattanut kaikkien kanssa ja rohkaissut arempia puhumaan. Ihan hassua, mutta niin mahtavaa. En ollut lapsena ujo, mutta jossain välissä vaan unohdin sen. Muutuin hiljaiseksi ja araksi, mietin liian tarkkaan kaikki sanomiseni ja tekemiseni. Se ei vaan tuntunut luontevalta, sillä olen puhelias jossain siellä ujon kuoren alla. Niinpä siis, nyt olen tutustunut ihmisiin rohkeasti ja puhunut sen enempiä miettimättä.
 Jumitun aina samoihin hyväksi havaittuihin ruokiin, joita saatan syödä vuoden tai parikin putkeen ilman muutosta. Aamupalalla olen syönyt melkein kyllästymiseen asti erilaisia variaatioita hedelmiä, soijajukurttia, mysliä ja pähkinöitä. Se on suosikkini, joka täyttää juuri sopivasti, jolla aina rutiininomaisesti aloitan päiväni. Ravitsemussuunnitelmassa on kuitenkin vaihtoehtoja, joita pitäisi ainakin joskus kokeilla. Vasta tänään sain koottua riittävästi rohkeutta uuteen aamupalaan: kaurapuuroa banaanilla, päärynällä ja kanelilla. Se oli ihan hyvää, mutta luulenpa, että huomenna taas palaan vanhaan aamupalaani. Se vaan on helpompi, paremman makuinen ja turvallinen. Ehkä sitten taas jossain välissä kokeilen jotain uutta. Erilaista puuroa? Leipää? Rahkaa? 
En muista, kirjoitinko siitä jo aikaisemmin, mutta olen uskaltautunut koulun ruokalaan jokaisena päivänä (paitsi eilen, kun päästiin jo puoli yhdeltätoista). En ole syönyt yksin, vaan lyöttäytynyt aina johonkin porukkaan. Olen maistellut uusia makuja ja suurimmasta osasta jopa tykännytkin. Siitä saa kai olla jo vähän ylpeä? :-)
Mutta sitten onkin taas vähän viilattavaa.. Ravitsemussuunnitelmaan lisättiin koulupäivien ajaksi yksi välipala, sillä väli venyy liian pitkäksi 11-12 ruokailusta, kun kotiin ehtii vasta viiden jälkeen. Kertaakaan en ole tuota välipalaa syönyt. Välillä olo on ollut iltapäivällä todella nuutunut ja alakuloinen, ja tiedän tasan tarkkaan, mistä se johtuu. Olen pakannut reppuun välipalapatukoita, mutta siellä ne taskun pohjalla edelleen pölyttyvät. Olen luvannut itselleni, että syön tuon välipalan, joka päivä uudelleen. Silti löydän aina uuden tekosyyn olla syömättä: on niin kiire, ettei ole nälkä, ei kukaan muukaan syö, pääsenhän jo pian kotiin, ei tee mitään mieli,.. Ja niin edelleen. En tiedä, mitä oikein pelkään. Yksi välipalapatukka, hedelmä tai kourallinen pähkinöitä tuskin aiheuttaa valtavaa katastrofia. Siitä olisi vain hyötyä, sillä jaksaisin keskittyä koulussa ja välttäisin verensokerin laskun. Mitä oikein pelkään ja mitä oikeasti haluan saavuttaa? No, ehkä sitten huomenna.
 Tulipas siitä pitkä purkaus. :-D En mieti syömisiä tällä hetkellä ihan niin paljoa, sillä ylimääräisille pohdinnoille ei vaan ole aikaa. Täytyy nousta aikaisin kouluun, keskittyä luennoilla, viettää aika kavereiden kanssa,.. Tuo välipala-asia on vain sellainen, joka pyörii mielessä päivittäin.
Huomenna on taas hoitoneuvottelu, ja käydään läpi nykyistä tilannetta. Se on kai ihan hyvä: olen edistynyt valtavasti ja saanut painoakin nostettua. No mutta, sen näkee sitten huomenna. :-)
 Eilen oli aika erikoinen päivä: nousin aikaisin ja raahauduin kouluun ajatellen, että tunnit kestäisivät lukujärjestyksen mukaan viiteen. Lopulta sitten kuunneltiinkin opettajan selitystä vain 1,5 tuntia, ja kun oltiin lähdössä tauolle, opettaja sanoi: ''En nyt jaksa tätä asiaa tämän enempää venyttää, lähtekää kotiin.'' Kello oli 10.30. Pari tuntia vierähti kaverin kanssa kirpparilla ja jutustellessa, sitten palasin kotiin.. Yhden aikoihin tuli viesti toiselta koululaiselta: meneekö elokuvissa mitään katsottavaa? Ja niinpä taas pyörällä kohti keskustaa.. :-D
Käytiin katsomassa Ted 2. En voi ymmärtää, miten Family guyn tekijöiden elokuva voi olla hauska vielä jatko-osanakin. Niin se vaan kuitenkin oli! Välillä ei kyllä ollut ihan varma, pitäisikö itkeä vai nauraa.. 
Mutta siis, elokuvan juoni pähkinänkuoressa: Ted on Johnin lapsuuden aikaisen toivomuksen myötä henkiin herännyt nallekarhu. Mitään muuta nallekarhumaista Tedissä ei sitten olekaan: pössyttelyä, viinaa ja rivoa käytöstä. Jatko-osassa Ted on päätynyt yhteen vaimonsa kanssa, ja he haluavat adoptoida lapsen. Siitä seuraakin melkoinen soppa, kun selviää, ettei Ted ole henkilö vaan omaisuutta. Aina kun kuvitteli jutun menneen villiksi, se ei ollut mitään seuraavaan kohtaukseen verrattuna...
En tiedä, mikä näissä Ted-elokuvissa viihdyttää, mutta jotenkin ne onnistuvat aina yllättämään. Oli kyllä nauruntäyteinen leffareissu - käykää katsomassa Ted 2 tai katsokaa nyt ainakin ensimmäinen osa!
 Mutta arvatkaapas, mitä löysin kirpparilta? Hyväkuntoiset Vanssit 5 eurolla! ♥ 
Pinkistä väristä en ole koskaan erityisemmin pitänyt, mutta näissä se ei oikeastaan edes haittaa..
Huomenna ensimmäinen pajapäivä koulussa, perjantai luultavasti vapaata ja lauantaina ystävän kaksikymppisille ainakin pyörähtämään. Ainakaan ei ehdi tulla tylsää, ja sehän on tärkeintä. ;-)
Heippa! ♥

tiistai 9. kesäkuuta 2015

Kirppisjuttuja

Moikka! Kuten ehkä tiedätte, kiertelen mielelläni kirppareilla. Perjantain kirpparikäynti on jo jonkinlainen perinne, jonka jätän harvoin väliin. :-) Vähään aikaan en ole kuitenkaan kirpparilöytöjäni kuvaillut, vaikka kesäksi onkin tullut hankittua jos jonkinmoista paitaa, mekkoa ja kippoa. Nyt kun halusin tulla postailemaan, eikä täällä lomaillessa mitään kovin ihmeellistä tapahdu, oli sopiva aika kuvailla teille vähän viimeisimpiä kirppariostoksia!
Oranssi paita, 3 e, printtitoppi, 1,50 e & kukkatoppi, 2 e
 Myin vähän aikaa sitten kaapissa pyörineitä vaatteita kirpparilla, ja kauppa kävikin niin hyvin, että huomasin jälkeenpäin vaatekaapin ammottavan tyhjyyttään. Hyvähän tuo vaan oli, että sai ne käyttämättömät vaatteet kaapeista pyörimästä ja tilaa uusille. :-) Nyt olen kuitenkin yrittänyt haalia kasaan edes joitain kivoja kesävaatteita, etten joutuisi villapaidoissa ja -legginseissä läkähtymään. 
Oranssi paita on Espritin EDC -mallistosta, ja kokoakin sillä on. Aika harvoin tulee käytettyä XL-kokoisia vaatteita, mutta tämä on juuri ihanan väljä ja mukava.. 
Stradivariuksen printtitoppi tarttui mukaan Lanttilasta, kun olin tyhjentämässä pöytääni. Toki kassan kautta, ettei mitenkään kassinpohjalle sujahtamalla. :-D Olen vähän sitä mieltä, ettei toppeja voi koskaan olla liikaa! Talvella niitä voi käyttää paksun neuleen kanssa, keväällä vähän ohuemman ja kesällä ihan sellaisenaan.
Kukkatoppi on alkujaan GinaTricotista. Toppi on melko löysä, sillä se on kokoa L, mutta toimii hyvin vaikkapa shortsien kanssa. Onkohan nuo röyhelöt ja kukkaset kuitenkin vähän liikaa?
Harmaa neule, 2 e & vihreä neule 3 e
 Ah, tuo harmaa neulepusero on ihanuus! En ole kyllä ihan varma, että voiko sitä neuleeksi kutsua, mutta oli se sitten neule tai paita, niin ihana se on joka tapauksessa. Olen kuitenkin sen verran vilukissa, että pärjään topilla vain 25-asteen helteessä, joten ohuet pitkähihaiset tulevat todella tarpeeseen. Tässä ihanuudessa on 3/4 hihat ja pehmoinen kangas. Olin etsiskellyt juuri tämän tyylistä paitaa vaate- ja nettikaupoista, mutten löytänyt yhtäkään. Joten kirppari pelasti, jälleen kerran!
Keväisen vihreän neuleen ostin jo jonkun aikaa sitten, ja käytin sitä pariin kertaan Lohjallakin. Käytän todella harvoin mitään näin kirkkaita vihreän sävyjä, mutta tästä olen kuitenkin tykännyt. Neule on sen verran ohut, että sitä voi hyvin käyttää kesälläkin. ;-)
Viinipunainen neuletakki, 1,50 e & beige neuletakki, 2 e
 Pari ohuempaa neuletta ostin myöskin jossain välissä, varmaan jo muutamaa viikkoa aikaisemmin. Näitä voi hyvin pukea lämmittämään vaikka kesäiltana, kun ilma alkaa jo viiletä. Tykkään näistä murretuista, ehkä hieman syksyisistä, väreistä, joita nykyään pääasiassa enää löytyy vaatekaapista. Viininpunainen, okra ja maastonvihreä ovat ihan ykkösiä.
Pitsimekko, 3 e & paitapusero, 3 e
 JC:n violetti pitsimekko maksoi vain kolme euroa, vaikka siinä oli vielä hintalappukin paikallaan. Ensin mietin, että tuleekohan tälle käyttöä - mutta mekko näytti niin kivalta päällä, että olihan se ostettava. Pidemmät hihat ovat myös plussaa näin kesällä, kun ei tarvitse olla viileämmällä kelillä vetämässä päälle neuletta. :-)
Maastonvihreän paitapuseron löysin perjantaina yhdeltä pienemmältä kirpparilta. Kuvassa se ei tietenkään näy, mutta paita on ohutta ja kevyttä kangasta. Rennon paitapuseron kanssa voi hyvin käyttää vaikka shortseja tai farkkuja. Tällaisesta olin myös haaveillut jo jonkin aikaa, joten oikein mielelläni maksoin siitä nuo huimat kolme euroa.
Arabian kulho, 3 e, Nuuskismuki, 8 e & Muumipappamuki, 25 e
 Ettei nyt menisi homma pelkiksi vaatteiksi, esitellään nyt vielä parit astiatkin. Arabian merenvihreän kulhon löysin viime viikolla Lanttilasta, enkä epäröinyt hetkeäkään sitä ostaessani. Keräilen noita Arabian murokulhoja, eikä tätä väriä ole ollut myynnissä piiiitkään aikaan. Miksi siis pyytää siitä vain kolme euroa? :-o
Nuuskismuki ilmestyi 2015, joten ihmettelin, kun se löytyi kirpparilta jo näin aikaisin. Aluksi epäilin, että se olisi varastettu, mutta myynnissä oli myös pari vanhempaa Muumiastiaa. Noista vähän arvokkaammistakin pyydettiin alle kymmentä euroa, joten luultavasti myyjä oli vain joku asiaan perehtymätön, jolle tuo uusikaan muki ei ollut niin mieleinen. :-D En ole niin mieltynyt tähän uusimpaan Nuuskamuikkusmukiin, mutta halusin sen kuitenkin kokoelman jatkeeksi...
Muumipappa tuumiskelee -muki poistui valikoimista jo jonkun aikaa sitten. Harvoin ostan mitään yli 20 euroa maksavaa kirppareilta, mutta tämä oli ihan pakko saada. Viime kesänä näitä mukeja myytiin ABC:lla 10 eurolla, enkä tyhmyyksissäni ostanut silloin. Siitä asti asia kuitenkin kaiveli, enkä löytänyt mukia mistään.. No, kun törmäsin mukiin pari kuukautta sitten kirpparilla, olihan se ihan pakko ostaa!
Lahdessa on kaksi kirpputoria ylitse muiden: Lanttila Hennalassa ja Cetori keskustassa. Oikeastaan ihan tästä läheltä löytyy Lanttilan lisäksi viisi tai kuusi kirpputoria! Kirppareilla tulee kierrettyä joskus ihan ajan kuluksikin - eikä koskaan tiedä, mitä kivaa tarttuu matkaan. ;-) 
Tottakai edullinen hinta on aina plussaa, mutta eniten viehättää kierrätys. On kiva ajatella, että toisen roska on toisen aarre. Näin saa kätevästi kierrätettyä kaapin pohjalla pyörivät tavarat ja vaatteet. Samalla löytää jotain toiselle tarpeetonta, mistä olisi saanut uutena maksaa vähintään kolminkertaisen hinnan. Pidän ajatuksesta, että voin pidentää vaatteen käyttöikää ostamalla sen kierrätyksestä. Kirppareilta löytyy ihan yhtä hyväkuntoisia vaatteita kuin vaatekaupoistakin, kunhan jaksaa vähän etsiä ja kaivella pöytiä. Kannattaa etsiä laadukkaita merkkejä ja ajattomia materiaaleja, siinä on yksi aika hyvä neuvo muistettavaksi, niin kirppareilla kuin vaatekaupoissakin!
Sen pidempää sepustusta en nyt tähän enää rustaa, koska muuten kukaan ei jaksa lukea postausta loppuun! :-D  Nyt vaan kirppareille löytöjä tekemään!