Pilvilinnoja

Heippa! Palailin jo eilen aamulla takaisin Lahteen, kun sain huonekaverilta kyydin. Lähdettiin matkaan puoli kuudelta, joten olin kotona jo yhdeksän aikoihin. Hoitelin kuitenkin Työkkärin asioita, kävin ostoksilla ja olin sen verran kiireinen, että illan halusin ottaa vaan rennosti Breiking badia katsellen. :-) Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan: alkuviikon kuvien ja asioiden odottelun merkeissä. Oikeastaan ajattelen enemmän hetkessä elämistä, carpe diem -tyylillä, mutta joskus on kiva vähän suunnitella tulevaa ja rakennella pilvilinnoja. ♥

Ensimmäiset päivät, kun aamulla puetun takin voi riisua.

Asfaltin rapina kengänpohjia vasten.

Lintujen laulu.

Yhä selvemmin odotus kutittelee vatsanpohjassa: selaillessa lehtiä, muuttolintujen palatessa ja päivien pidetessä. On ihana ajatella, että pian on taas valoisaa ja lämmintä. Ei sillä, etten pitäisi talvesta lumikinoksineen, mutta olen kuitenkin aina ja ikuisesti kesän lapsi. :-) Kevään värit, vappu, mullan tuoksu,.. Tarvitseeko sanoa enempää? ♥

Tuulenvireessä liehuva mekon helma, keveät kankaat ja hihattomat paidat.

Satama.

Tuoreet marjat torilta.

Pieni kissanpentu ensimmäistä kertaa kotona tassuttelemassa.

Reissaaminen ja meren ihastelu laivan kannelta.

Auringossa paistattelu.

Mökkilaituri.

Veden viileys iholla.

Tällä hetkellä odotan eniten kevättä, mutta tiedän, että sen jälkeen on edessä kaikkein parhain: pitkä valoisa ja lämmin ajanjakso. Odotan kesäreissuja perheen ja ystävien kanssa, kirjan lueskelua viltillä auringonpaisteessa, uimista ja lomaa. Voimmaannuttavin asia on kuitenkin kissanpennun hankkiminen kesällä. Sain jo vanhemmat puhuttua ympäri, ja juttu alkaa olla aika varmaa. En malta odottaa! Ihan hirveä kissakuume, joka vaan voimistuu päivä päivältä.

 Oman asunnon sisustaminen.

Alaselkää hipovat hiustenlatvat.

Opiskelupaikka mieleisessä koulussa.

Tottakai odotan myös vähän isompia juttuja, jotka eivät tule toteutumaan ihan lähipäivinä. On kiva ajatella, että jonain päivänä sisustan omaa kotia. Pieni yksiö käy hyvin, kunhan sen saa laittaa kotoisaksi. Ihan yksin en asuisi, sillä kissaton koti on mauton.. :-D Siinä samassa opiskelisin ja kävisin töissä. Haluaisin päästä Muotsikkaan, mutta eihän sitä vielä uskalla toivoa. 

Kuitenkin, pointti on se, että aina kannattaa rakentaa pilvilinnoja - niiden avulla kestää läpi vaikeampienkin aikojen! ♥ Eihän sitä mitään mahdottomuuksia kannata lähteä uneksimaan, vaan pienetkin jutut tuntuvat yllättävän suurilta. ;-)

 

Ps.

Tiistaina katsottiin viimein Peter Pan - rätisevältä VHS:ltä, mutta siinäpä olikin nostalgiaa kerrakseen. En ollut aikaisemmin elokuvaa nähnyt, joten nyt katsoin sen suurella mielenkiinnolla. Pidin Peter Panin leikittelevästä juonesta ja hassusta huumorista. Ainoa miinus oli kenties suomenkieliset dubbaukset, jotka saivat osan hahmoista kuulostamaan vähintään vähä-älyisiltä. :-D

Lempparit: ruokia

Hellou! Tässä sitä ollaan: tekemässä ensimmäistä postausta tabletilla. :-) Ajattelin, että voisi olla kiva tehdä postaus niistä ruoka-aineista, joista pidän kaikkein eniten. Kuvat nappasin Googlesta. Nämä ruoat ovat eräänlaisia kulmakivia ruokavaliossani (lukuunottamatta herkkuja), joiden ympärille rakennan päivän ateriat. Jokaisella on omat mieltymyksensä, eikä sama ruoka sovi kaikkien elimistölle, joten ei kannata lähteä kamalasti vertailemaan.. :-D

Pienenä en tiennyt mitään inhottavampaa kuin pähkinät ja kuivatut hedelmät - ajan myötä mielipiteet ja makuaisti ovat kuitenkin muuttuneet. Nykyään rakastankin siis pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä yli kaiken! :-) Aikaisemmin pähkinät tosin kuuluivat kiellettyjen ruoka-aineiden listaan niiden korkean rasva- ja energiapitoisuuden takia... Jossain vaiheessa kuitenkin rohkaistuin hivuttamaan pähkinät osaksi ruokavaliota, enkä nykyään vielä lähestulkoon päivääkään ilman niitä.

Eniten pidän pekaani-, macadamia-, cashew- ja parapähkinöistä. Myös saksanpähkinät ovat suurta herkkua. Sen sijaan maapähkinöistä en välitä..

Nykyään pähkinöiden rasvapitoisuus ei ole mielestäni häiritsevä asia: ovathan niiden rasvat hyvälaatuisia ja pitävät nälän loitolla pidempään. ;-)

Aamupalalla pähkinöiden ja hedelmien kanssa Alpron maustamaton soijajukurtti on aivan ehdoton. Soijajukurtti on täyteläistä, se ei ole liian makeaa ja sopii vatsalle paremmin kuin maitotuotteet. Toki silloin tällöin myös laktoositon maustamaton jukurtti on ihan kelpo vaihtoehto..

Alpron tuotteet ovat mielestäni todella hyviä: lemppareita ovat tämä maustamaton soijajukurtti ja makeuttamaton mantelimaito, jota käytän mm. drinkkien pohjana ja ruoanlaitossa. Maustetut Alpron jukurtit ja tuotteet eivät puolestaan ole niinkään mieleisiä. :-)

Ennen en pitänyt mysleistä, mutta nykyään pidän sitäkin enemmän. Etenkin Axan Glorious -pähkinämysli on hirmu hyvää. Hasselpähkinöitä, hiutaleita, rusinoita, banaanilastuja ja kuivattua ananasta - täydellistä. ;-)


Marjoista aloin pitämään kunnolla vasta viime kesänä: olin toki aina mansikoita ja kotipihan vadelmia syönyt, mutta muut marjat eivät olleet mitenkään erityisen mieleisiä. Kesällä ihastuinkin ensin punaviinimarjoihin (joita kasvaa meidän pihassa), vähän myöhemmin mustikoihin, karhunvatukoihin ja lakkoihin. Tällä hetkellä ostan jonkin verran tuoreita marjoja, mutta pääosin olen tyhjentänyt pakkasta kotimaisista marjoista. ;-)

Tällä hetkellä suosikeita ovat mustikka, vadelma, mansikka ja lakka. Sen sijaan karpalosta, tyrnistä tai puolukasta en pidä, sillä ne ovat maultaan aivan liian kirpeitä.

Hedelmistä kestosuosikki on tuore ananas. Toki hedelmästä jää paljon jätettä, se ei ole aina kovin edullista ja kuljetusmatkat ovat pitkiä. Olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että kun suosii pääosin kotimaista, voi muutama tuote olla kauempaakin. Näitä ovatkin sitten pääasiassa hedelmät, kuten ananas, mango, sitrushedelmät ja päärynät. Ananaksessa viehättää makeus ja raikkaus, nam.

Ananaksen lisäksi suosikkihedelmiini kuuluvat päärynä ja omena. Molemma mielellään rapeina ja jauhottomina lajikkeina. Omenoista paras lajike on ehdottomasti Royal Gala, mutta myös vihreät ja kotipihan omenat ovat hyviä. :-)

Kookos kuuluu myös lapsuuden inhokkien listaan: kerran isä osti meille kauppareissun päätteeksi Bounty-patukat, jotka maistuivat kerrassaan karmivilta. Lähemmäs kymmeneen vuoteen en suostunut tuon jälkeen kookosta maistamaan, eikä veli suostu vieläkään. :-D Jotenkin mielipide kuitenkin muuttu, kun maistoin kookosta uudemman kerran pari vuotta sitten. Ensin pidin vain jogurtti- ja suklaakookosmakeisista, sitten aloin pitämään kookoksesta ihan sellaisenaan. Nykyään en tiedäkään mitään parempaa (paitsi ehkä pähkinät) kuin Punnitse&Säästä-kaupassa myytävät kuivatut kookospalat. Niiden lisäksi pidän kuivatut karpalot, ananas ja viime aikoina jopa rusinat ovat olleet mieluisia - valehtelematta parempaa kuin karkki! ;-)

Lisätään nyt perään muutama herkkukin, vaikkei niitä ole niin paljoa tullut maisteltuakaan. Suklaista lemppareita ovat ehkä Fazerin sininen ja erilaiset kookos- ja pähkinäsuklaat. Parasta herkkua, jonka tiedän, ovat Parrot'sin ja Punnitse&Säästän suklaa- ja jogurttikuorrutteiset pähkinät. Näiden ohella myös Lidl:n mantelisuklaa on aika vastustamatnta. ;-)

Leivoksista en ole koskaan erityisemmin välittänyt, mutta korvapuustit ja äidin jouluksi tekemä kahvikakku ovat poikkeuksia sääntöön. En kovin usein syö korvapuusteja, viime kerrasta onkin vierähtänyt jo ihan liian pitkä aika - täytyypä korjata tämä laiminlyönti joku päivä! ;-) Pullan täytyy olla uunituoretta, tai vähintään lämmitettyä, sillä kuivana se ei maistu miltään..

Viimeiseksi on kenties lisättävä yksi kaikkein addiktoivimmista asioista: Jenkin Tasty Cube Polka Mint -purkka. Purkkaa syön päivittäin - ja useinmiten kaupasta valikoituu juuri tämä pussi. En varmaan ikinä kyllästy näiden makeaan, mintunvivahteiseen makuun... :-D
Löytyykö sinulta samoja lemppareita? ;-) Inhositko pienempänä jotain makua, jota rakastat nykyään?

Kissanäyttely 24.1.2015

Hellou! Eilen käytiin kissanäyttelyssä Lahtihallissa, ja kierreltiinkin siellä useampi tunti. Tämä postaus onkin aivan erityisen kissapainotteinen, joten jos nuo karvapallot eivät miellytä... Niin. Faktahan on se, ettei kukaan voi olla pitämättä kissoista - vai mitä? ;-)

 Kissanäyttelyssä oli ihanien kissojen lisäksi kojuja, joissa myytiin mm. kissanruokia, -leluja ja -tarvikkeita sekä eläinkuosisia vaatteita ja laukkuja.

 Kojujen kiertelyä ennen oli kuitenkin nähtävä se tärkein: kissat. Näyttelyissä oli toinen toistaan suloisempia kissoja, useista eri roduista. Meillä on aina ollut vain maatiaiskissoja, joihin olen tavallaan kiintynyt, mutta on rotukissoissakin puolensa. Ihastuin karvattomaan Sfinxiin, joka puski innoissaan kuljetuslaatikon seinää ja maukui minut nähdessään... ♥

 Toisaalta jokin suurissa kissoissa viehättää: Maine coon tai Norjalainen metsäkissa olisi unelmien täyttymys. ♥

 Olin jo aivan vakavissani hankkimassa kahta kissanpentua näyttelystä. Kaksi alle vuoden vanhaa Euroopan pikku-piunia sulattivat sydämmen kehrätessään ja uteliain silmin katsellessaan. Palasin kissojen luo uudemman kerran, jonka jälkeen oli pakko pysähtyä kahvikupposelle pohtimaan asiaa. 

Voisinko viedä nuo kaksi kotiini? Paljonkohan on hinta? Viedäänkö kissoja näyttelyyn ja täytyykö niillä tehdä pennut? Voinko lähteä ja jättää nuo ihanuudet taakseni? 

Niin se kahvi vaan takoi järkeä päähän, ja päädyin lopulta odottamaan kissanpennun hankkimista vielä kesään asti. :-)

Veljen kissan Pupan piti alkujaan olla pitkäkarvainen, mutta melko nopeasti selvisi, ettei Puppa olekaan ihan samanlainen kuin muut samasta pentueesta. Ilmeisesti välissä oli käynyt joku toinen häntäheikki tekemässä vähän eri rotuisen jälkeläisen. 

Puppa kasvoi todella nopeasti ja oli jo alle vuoden vanhana isompi, kuin meidän kissat. Myöhemmin - kasvun edelleen jatkuessa - alettiin jo nimittämään Puppaa ilvekseksi. :-D

Toinen huomionarvoinen seikka oli turkin väritys: naaman kuviointi on todella symmetrinen ja selässä erottuu vahvasti tumma pitkittäinen juova.

 Näyttelyssä törmättiin Euroopan pikku-piun -rotuun, joka muistutti hämmentävän paljon Puppaa. Euroopan pikku-piuneilla oli samanlaiset kuviot kasvoissa, tiikeriraidoitukset (osalla) ja selässä selkeä musta juova. Ihan kuin olisi Puppaa katsonut!

 

En nyt muista, mistä löysin juttua Euroopan pikku-piuneista, mutta jotenkin näin niitä kuvailtiin:

keski- tai suurikokoinen, vankka ruumiinrakenne, tiikeri-/tabby-/kilpikonnakuvio, keskisuuret korvat ja ihmisläheinen. Rotu täsmää aika hyvin Puppaan, vaikka tietysti erojakin löytyy: onhan Pupan äiti pitkäkarvainen. Eihän sillä rodulla ole niin väliä, mutta jotenkin oli hauska huomata, että Pupan erikoiset piirteet olivatkin tietylle rodulle ominaisia! :-D

Ensimmäiset kuvat ovat Googlesta, toiset minun ottamiani.

 

Kissanäyttelystä tarttui mukaan Minnille yhtä sun toista herkkua. Arvonnasta voitin Whiskarsin herkkutikkuja ja PrimaCatin kuivaruokaa. Niiden lisäksi ostettiin vielä muutama herkkuannos. 

Kotona vastaanotto olikin oikein hyvä: herkkupalan ahmintaa ja tyytyväistä kehräystä. ♥

 Tällä hetkellä meillä onkin vain yksi kissa (kotona on oudon hiljaista), ja Minnikin on jo yli 15-vuotias. Nykyään Minniä kutsutaan osuvammin Miniksi, sillä kissavanhus on pennun kokoinen. Sen lisäksi, että Minni on pienikokoinen, on hän myös laihtunut melko paljon. :'( Ollaan nyt seurattu sivusta kisun ikääntymistä ja yritetty tarjoilla mahdollisimman laadukasta ja ravintopitoista ruokaa. Ainakin vielä Minni on kuitenkin oikea energiapakkaus! :-)

Eipä tässä muuta: ota kisu kainaloon ja vietä oikein suloista alkavaa viikkoa! ♥

Pitkästä aikaa

Hellou! Täällä sitä ollaan - ja pitkästä aikaa kipeänä. Juuri kun ehdinkin päivitellä, etten ole sairastellut pitkään aikaan.. Videotakin yritin teille pitkästä aikaa päivitellä, mutta eipä tuosta tainnut mitään tulla. Aina ei vain voi onnistua. :-D

 Lähdin Lohjalle tuttuun tapaan maanantaina, mutta illalla alkoikin olla jo vähän sekavat olotilat tunnilla. Opettajan sanoja lainaten ''Mervillä on tänään zombipäivä''.. Illalla nousikin sitten jo kuume, eikä auttanut muu, kuin etsiä sopiva bussi seuraavalle päivälle. Tiistaiaamupäivällä lähdinkin sitten kotia kohti, vähän tokkuraisena ja epätodellisessa olotilassa, mutta selvisin perille. :'-)

 Tiistai menikin sitten hyvin pitkälti lepäillessä: katsoin Breiking Badia DVD:ltä ja maalailin. Kuumetta oli koko päivän ja illan, joten olo oli sen mukainen. Kahdentoista tunnin yöunien jälkeen oli jo vähän virkeämpi olo! ♥

 

Keskiviikkona uskaltauduin Ärrälle hakemaan postipaketin ja pikaiselle kirpparikierrokselle. Illalla haettiin vielä Makuunista Maleficent-elokuva, joka katsottiin porukalla. Elokuvasta sen verran, että olihan tuo ihan katsomisen arvoinen upeine grafiikoineen. Prinsessa Ruususen juoni oli melko kaukana tästä Pahattaresta tehdystä versiosta, mutta elokuvan ideana olikin näyttää vähän toinen puoli vanhasta sadusta. Pääsanoma oli ehkä siinä, ettei ole olemassa selkeästi hyvää tai pahaa. Pahiksen takanakin on tarina. 

Tänään sitten käväisin tyhjentämässä puolet The Body shopista: ostin 3 suihkugeeliä, ripsivärin ja huulirasvan, mutta hintaa jäi lahjakortin kanssa alle neljä euroa. :-D Päivän kruunasi vielä Karoliinan näkeminen, ehdittiin kerrankin kunnolla jutella ja viettää aikaa. ♥

 

Kovasti tuo video nyt tuossa yrittää olla, mutta ei siitä varmaan mitään tule. :-D Oli miten oli, tässä olisi siis pikkuhiljaa tarkoitus parantua.. Melkoisen sekavaa pälpätystä, mutta annettakoon se anteeksi tämän kerran. 

Heippa! ♥

Sitten tuli lierojen yö.

Hellou! Eilen juhlistettiin Karoliinan 21-vuotissynttäreitä hyvässä seurassa telkkua katsellen, juomia litkien ja jutellen. Musiikkiakin saatettiin huudattaa vähän pidempään, kuin kerrostalon hiljaisuus olisi sallinut.. Mutta sen pidemmittä puheitta - annetaan kuvien puhua puolestaan! ♥

 Leivoin Dumle-juustokakun viemisiksi, minkä lisäksi tarjolla oli mm. kasvispiirakkaa ja lakritsisia mokkapaloja. ♥

 Paikalla oli tosiaan paljon tuttuja! Kutsuin Jassen ja Sannin mukaan, ja sainkin siinä kaupanpäälle vielä kyydit molempiin suuntiin. Jostain syystä suurin osa kuvista on juurikin tuon viimeisimmän kaltaisia.. :-D

 Ilta sujui pääosin hyvissä merkeissä, ja oli ihanaa viettää aikaa ystävien kanssa. :') Ehkä olisi voinut jättää pari lasillista ottamatta, mutta sattuuhan sitä paremmissakin piireissä..

Tultiin juhliin jo kuuden aikoihin, ja lähdettiin siinä puolen yön jälkeen.

Ja sitten tuli lierojen yö, totta tosiaan. Tein läheisempää tuttavuutta vessanpöntön kanssa, eikä nyt ainakaan tee ihan heti mieli juhlia uudestaan. :-D Onneksi aamulla oli jo parempi olo! ♥

"Minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. Minä omistan koko maailman."

Hellou! Palasin aamun ensimmäisellä bussilla Lahteen - niin se ensimmäinen kouluviikko taas alkoi. Olihan siinä totuttelemista, mutta muuten alkuviikko oli oikein onnistunut. Tänään olenkin ollut koko päivän liikenteessä, aamu ja aamupäivä kuluivat reissatessa, sitten oli aika kaupungilla, rentouduin leffassa hyvässä seurassa ja olihan siinä vaikka mitä muutakin.. Mutta nyt viimein kotona, ja valmiina päivittelemään viikon kuulumisia teillekin! ♥

 

Maanantaina lähdin reissuun jäätävän kylmässä säässä! Hytisin toppatakki päällä bussiasemalla... Onneksi pakkasta pääsi pakoon junan ja bussin lämpöön. :-)

Perille päästyäni jatkoinkin melkein samantien illan tunneille: annettiin palautteet ja katsottiin kurssin lopputyöt. Siinähän ne kolme tuntia kuluivatkin, ja päivä oli pian ohi. 

 Tiistaina solukaveri kysyi, haluaisinko lähteä mukaan Espoon Selloon. Olin tietenkin heti valmis lähtemään: mikä tahansa tekeminen kelpaa paremmin kuin hyvin, varsinkin kun tiistaisin ei ole tunteja. Ajettiin sitten Selloon, jossa kiertelin ensin muutaman tunnin yksikseni ja yli yhdeksään asti kämppiksen kanssa. Eipä noinkaan isossa kauppakeskuksessa ollut paljoa nähtävää, niiden tavanomaisten vaatekauppojen ja Indiskan lisäksi. Olin jo pienessä hurmiossa Indiskassa kierrellessäni, mutta lopulta poistuin sieltä tyhjin käsin.. 

Ainakin aika kului nopeasti - ja oli hauskaa kierrellä Sellossa! ♥

 

Ostoksia:

- maastonvihreä neule alennuksesta, 10 e, Gina Tricot

- Hobitti-pokkari, 12 e, Suomalainen

- Taru Sormusten herrasta -pokkari, 12 e, Suomalainen

 Viime aikoina on tullut hankittua vähän kaikenlaista: tabletti, Muumitalo-muki, kirjoja ja odottaahan tuolla yksi postipakettikin saapumistaan. On kiva saada uusia tavaroita ja kauniita asioita, joista useimmat ovat varmasti ihan hyödyllisiäkin. Kuitenkin pieni syyllisyys nakertaa mieltä, sillä kaikenlaista on kertynyt nurkkiin ihan riittämiin. 

Pyrin ostamaan harkiten ja valikoimaan mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisiä tuotteita, mutta aina sekään ei arjessa toteudu. Eniten syyllisyyttä aiheuttavat uudet tavarat - joten kiertelen mielellään kirppareita ja kierrätyskeskuksia. Jossain välissä kuitenkin tulee "raja" vastaan, oli se sitten kierrätettyä tai ei. 

Tällä hetkellä olenkin toteuttanut ajatusta: aina kun ostaa uutta, on luovuttava jostain vanhasta. Postipakettia tilaillessani tyhjensinkin jo ison pussillisen vaatteita kaapista UFF:lle lahjoitettavaksi. Myös kirpparipöytää olisi tarkoitus pian varailla... Liika tavara vaan kahlitsee, eikä ihan kaikkea tarvitse omistaa. Yritän nyt saada kaapeja tyhjennettyä ennen, kuin ostan mitään uutta. 

Onko kenelläkään samoin kuluttamisen suhteen: etenkin uutena ostetut kirjat/vaatteet ahdistavat, sillä niitä saisi ihan yhtä hyvinä kierrätettyinäkin? Tai kirjoja vaikka lainaamalla.. :)

 Ensimmäistä kertaa näin lumisen Lohjan! :-)

 Ruokailuistakin voisi pitkästä aikaa mainita jotain.. Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet vaikeita: olen joutunut taistelemaan syömishäiriön ääntä vastaan lähes jokaisella suupalalla. Jatkuvasti on mielessä pyörinyt samat ajatukset, yhtä samaa kehää. Olen kuitenkin syönyt, pistänyt ajatuksille vastaan parhaani mukaan. Toivon vain, että pian tämä helpottaisi, sillä hymy ei ole tällä hetkellä herkässä. Yhden pienen/suuren edistysaskeleen otin, kun en löytänyt kaupasta rasvatonta jukurttia. Siinä sitten hetken tuumittuani valitsin ''normaalin'' jukurtin! Vähän turhan makeaa se kyllä oli, mutta kumminkin.. ♥

 Keskiviikkona kävin tuttuun tapaan Siwassa ja soittelin Karoliinan kanssa, minkä jälkeen luin Hobitti-kirjaa, selailin läppäriä ja muuten vaan hääräilin ympäriinsä. Illan tunnit olivat mielenkiintoisia, ja harjoiteltiin mm. erilaisia vesivärimaalaustekniikoita. Toisaalta antoisinta olivat kuitenkin tauot, joiden aikana pääsi juttelemaan kavereiden kanssa. :-) Tuntien jälkeen kävin teellä naapurisolussa.. Ihan tavanomainen keskiviikko siis!

 Tänään heräsin jo kuudelta, koska lähdin Lohjalta ensimmäisellä bussilla. Siinä sitten menikin useampi tunti reissatessa.. Lahdessa jouduinkin jatkamaan heti kaupungille psykologin ajalle, eikä siinä paljoa aikaa palautumiseen jäänyt. Kummasti kuitenkin piristyin, kun sain Karoliinalta ja Sannilta extemporekutsun elokuviin! :-D

Käytiin katsomassa Pride-elokuva. Pähkinänkuoressa elokuva kertoi 80-luvun gay-aktivisteista, jotka päättivät auttaa lakkoilevia kaivosmiehiä keräämällä rahaa. Kaivosmiehet eivät kuitenkaan suhtaudu asiaan hyvällä, kuultuaan keiltä rahat tulevat, ja siitä alkaakin mielenkiintoinen matka.. 

Elokuva oli todella vaikuttava, varsinkin kun tiesi sen perustuvan tositapahtumiin. Sopivassa suhteessa historiaa, naurua ja draamaa. Oli ihana katsoa, miten syrjäkylän ihmisten ennakkoluulot sulivat ja kuinka hahmot kehittyivät. Oli kyllä todella hyvä elokuva - suosittelen! ♥

Mutta sen pidemmittä puheitta: 

onnea Karoliina, 21 v! ♥ :---)