torstai 23. lokakuuta 2014

''Ei tietoisuus oo ansa, vaan kaikessa rehellisyydessään aivan suunnaton lahja''

Moikka! Tulin taas tarinoimaan teille, yllättäen aiheella Lohja. Tähän tarinaan mahtuu tuskastumista virkkuukoukuihin, uusien ystävien luona teekupposen luona mielentilan kohentamista, raskaita huokauksia aiheuttavan kirjan lukemista, kasvojen anatomiaa ja kotiinpaluuta kilpailussa voitetun lahjapaketin ilahduttamana - sekä kaikkea muuta sellaista, mitä nyt tähän opiskelijan arkeen sattuu kuulumaan. :-)
 Syysloman jälkeen oli ihan kiva palata taas opiskelun pariin, vaikka 250 kilometrin matkassa tuntuikin kuluvan taas pieni ikuisuus. Matkalla ehdin lukemaan puolikkaan romaanin ja selailemaan blogeja kännykällä, mutta se kaikki sujuukin jo ihan rutiinilla. :-) Illalla oli sitten luvassa vielä muutaman tunnin taidesessiot: pohjustettiin papereita, gessottiin taulupohjia ja harjoiteltiin kasvojen anatomiaa. Puolet tunnista saattoi kyllä mennä siinäkin, kun höpötteli luokkalaisten kanssa kipsipään jäljentämisen hankaluudesta.. Tuntien jälkeen olikin jo sen verran väsy, että oli ihan mukava päästä jo nukkumaan!
 Tiistaiaamu alkoi aikaisin ja väsyneenä syystä x, mutta aika nopeasti siinä virkistyi ison kahvikupposen ja ulkoilun merkeissä. Aamupäivä noudatti totuttua kaavaa: kävelin Siwalle ja rantaan, minkä aikana jaariteltiin Karpon kanssa puhelimessa suunnilleen tunnin ajan. Vähän oli kylmä ja sormet uhkasivat pudota pois kohmettumisen takia, mutta eipä tuota edes jutellessa juuri huomannut. :-)
 Raskaita huokauksia ja kurtistuneita kulmia aiheuttava kirja on Eläinten vapautuksen filosofiaa, jonka lainasin vähän aikaa sitten Karpolta. Kirjassa kerrotaan järkyttäviä asioita maailmalla ja Suomessa tehdyistä eläinkokeista. On kamalaa lukea, kuinka apinoiden päitä säilötään lasipurkkeihin tai koiria kuumennetaan niin korkeisiin lämpötiloihin, että siitä seuraa lämpöhalvauksia ja äärimmäisen tuskallinen kuolema. Kuitenkaan ei voi olla lukemattakaan, kun kirja on niin mielenkiintoinen ja tekee mieli lukea yhä vain enemmän.
 Tiistai-iltapäivällä lueskelin lehteä, josta löytyi ''aloittelijoille sopiva'' virkkausohje. Oli ihan pakko päästä kokeilemaan, ja poikkesin Siwassa ostamassa virkkuukoukun ja lankakerän. Karu todellisuus tosin iski aika nopeasti, kun en ollut tunnin väkerryksen jälkeen saanut aikaan kuin kaksi sormenpään kokoista möhkyrää...
 Virkkaamisesta oli kuitenkin muodostunut jo jonkinmoinen pakkomielle, joten olin enemmän kuin innoissani, kun huonekaveri tarjoutui heittämään kaupungille askartelukauppaan. Ostin keskustasta isomman puikon ja parempaa lankaa, joilla ajattelin homman sujuvan paremmin. Kello lähenteli siinä vaiheessa jo kahdeksaa, mutta kovasti yritin vielä väkertää koukulla jotain edes suunnilleen ohjeen kuvia muistuttavaa. No joo, sanottakoon siitä sen verran, että iltapalakulhon tyhjennyttyä ja muutaman luetun sivun jälkeen painuin nukkumaan - eikä pöydällä vieläkään ollut upeaa, onnistunutta tekelettä. :-D
 Keskiviikko aamuna heräsin taas melko huonosti nukutun yön jälkeen syystä, ettei asuntolassa ole aina ihan niin hiljaista, kuin saattaisi toivoa alkoi kuitenkin virkkaamistekniikka jotenkin hahmottua. Tarkoitus oli virkata appelsiini, mutta sovitaan nyt suosiolla, että sitruunahan siitä taitaa muodostua! Olisi ehkä pitänyt ala-asteella kuunnella vähän tarkemmin käsityöopettajaa.. :-)
Muutoin aamupäivä kului suunnilleen samoissa merkeissä kuin tiistaikin..
 Illan tunneilla jatkettiin taas ''tahkopään'' piirtämistä - ja voin sanoa, ettei se ole ihan niin helppoa, kuin voisi luulla! Sain kuitenkin opettajalta ihan hyvää palautetta: ''Eihän sua olekaan tarvinut käydä neuvomassa, kun on koko ajan sujunut niin hyvin''. :-) Sain lopulta työt valmiiksi jo seitsemän aikoihin, joten lopputunti kuluikin taidehistoria-aiheista kirjaa selaillessa..
 Päivä oli ollut vähän vaikeampi, sillä yksi jos toinenkin asia ahdisti. Mieliala oli melko alavireinen, kunnes pääsin juttelemaan luokkalaisten kanssa oikein ajan kanssa. Siellä sitten naapurisolussa hörpittiin teetä ja höpöteltiin pitkälle iltaan. On vaan niin ihanaa, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin! Alussa pelkäsin, etten löydä Lohjalta yhtään kavereita, mutta se on onneksi osoittautunut melko aiheettomaksi huoleksi. Olen tutustunut jo suurimpaan osaan luokkalaisista, ja viihdyn porukassa hyvin. :-)
 Tänään palasin klo 7.20 bussilla Helsinkiin, josta jatkoin sitten junalla Lahteen. Arvatkaas mitä kotona odotti? Osallistuin vähän aikaa sitten Fazerin leivontakilpailuun, josta olin jo aikaisemmin saanut viestiä.. En voittanut pääpalkintoa, mutta onnistuin sen verran hyvin, että posti toi tuotepalkinnon!
Nyt onkin sitten keksejä ja leivontamateriaalia uusien luomusten varalle.

Mutta joops, sellainen reissu ja tarina tällä kertaa.  
Mitenkäs siellä päin? Joko on syyslomat vietetty vai lomaillaanko tälläkin hetkellä? :-)

4 kommenttia:

  1. Lomalla vielä ;) Mutta millaset tulokset tuli siitä luuntiheysmittauksesta? Jos et oo kuullu vielä, niin voitko sitte raportoida tänne kun kuulet :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihih, toivottavasti oli kiva loma (kun nyt taitaa olla jo edessä arkeenpaluu?)! :-)
      Niissä kestää aina pitkään, kun tulosten tutkiminen on tärkeysjärjestyksessä ilmeisesti aika alhaalla. Edelliset taisivat tulla vasta yli puoli vuotta mittauksen jälkeen.. Mutta joo, ilmoittelen sitten, kun tiedän. :-)

      Poista
  2. Kiva kuva susta toi eka! Ja on niiin kivaa voittaa jotain! voitin kerran semmosen toffeearvonnan ja sain kasan toffeekarkkeja! oli parasta! Lohja tuo kyl varmasti kivaa vastapainoo, ku se on just semmosta luontoo ja peltoo :D ite oon asunu Hangossa ja nyt Helsingissä ja Hankohan on kans pelkkää luontoo, merta ja metsää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! ♥ Niin on, oli se sitten iso tai ihan pienikin palkinto. Ei sitä fiilistä ihan heti unohda... :-) Kieltämättä, on ihana olla luonnon keskellä ja kuunnella luonnon ääniä kaiken kaupungin hälyn jälkeen. Lahdesta Lohjalle lähtö ei taida olla ihan niin suuri muutos, kuin Helsingistä Hankoon, mutta on siinäkin jo muutosta riittämiin. :-)

      Poista