''Mitä elämä tuo, se tulkoon minun luo''

Moikka! Eilen iltamyöhällä kotiuduin jo Lohjalta, kun porukat tarjoutuivat hakemaan - alkoihan nyt sentään syysloma. Oli ihana pakata laukut ja lähteä ajamaan kohti kotia, kun tunnit päättyivät ja ulkona oli jo mustaa, kuin keskiyöllä. :-) Nyt alkoikin sitten ihana yli viikon pituinen syysloma! Tässä vielä kuitenkin muutama kuva ja sananen alkuviikosta Lohjalla..

 Jos minulla on jokin yliluonnollinen kyky, se ei luultavasti liity lentämiseen. Eikä asioiden liikuttamiseen ajatuksen voimalla. En osaa myöskään muuttua näkymättömäksi. Yhden erityiskyvyn kuitenkin osaan: saan ihmeellisiä asioita tapahtumaan ympärilläni ja vedän puoleeni kummallisia ihmisiä. :-D Maanantaille mahtuikin kaksi vähän erikoisempaa tuttavuutta..

 Helsingin juna-asemalla törmäsin naiseen, joka ei millään halunnut päästää minua menemään. Nainen oli vanha, hyvin laiha, rähjäinen ja huuletkin olivat niin rohtuneet, että melkein putoilivat paloina pois. Nainen pyysi minua pysähtymään ja alkoi itkuisesti huutaa, kuinka kova hätä hänellä on. ''Tyttö anna minulle rahaa, minä kärsin. Jumalan nimeen, anna minulle rahaa..'' Sitä oli kamala kuunnella, mutta eihän minulla mitään rahaa ollut antaa. Nainen oli niin epätoivoinen, että hyvä kun ei päälle käynyt. Kukaan ohikulkeva ihminen ei edes räpäyttänyt silmiään. Lopulta pääsin kuitenkin tilanteesta, eikä fiilikset olleet kovin korkealla. Tuntui pahalta nähdä toisen hätä, mutta samalla pelotti jo ihan omastakin puolesta. 

Onneksi seuraava kohtaaminen oli vähän mukavampi! Istuin kaikessa rauhassa Kampin bussiaseman lattialla, kun nenän eteen työnnettiin suuri kukkakimppu. Ennestään tuntematon nuori mies antoi kimpun käteeni ja sanoi: ''Vaarille täytyisi saada hääkuva, joten voisitko tehdä palveluksen? Älä huoli, ei sun tarvitse morsiammeksi alkaa, mutta otettaisiin vaan pari kuvaa tuossa automaatissa.'' 

Ja niinhän me sitten otettiin pari hassunhauskaa hääkuvaa, jonka jälkeen mies kaivoi laukustaan skumppapullon ja lasit. Siinä sitten pikaisesti kilisteltiin avioliiton kunniaksi, ja jatkettiin omiin suuntiimme ihan kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut. :-D

Joko siis uskotte, että jonkinlainen erityiskyky minulla on?

 

Muuten alkuviikko Lohjalla kului melko vaihtelevissa tunnelmissa: tutustuin paremmin luokkalaisiin ja vietettiin paljon aikaa yhdessä, viihdyin tunneilla ja aika kului muutenkin nopeasti. Koko viikon kuitenkin kiusasi säryt milloin missäkin, välillä selässä, välillä masussa. Oli inhottava olla, eikä oikein tiennyt, mitä pitäisi tehdä. Onneksi sain kuitenkin kaverilta särkylääkkeitä, jotka pitivät säryt edes jotenkin aisoissa. Mistä lie sitten johtuivatkin.. Tänään ei onneksi enää pahemmin särje tai muutenkaan ole kurja olo. :-)

 Tiistaina kävin tuttuun tapaan rannassa ja juteltiin Karpon kanssa pitkään puhelimessa. ♥

Loppuillan sitten vietinkin naapurisolussa katsomassa huonoja tv-ohjelmia ja pikaisella kierroksella Lohjan keskustassa. On ihana huomata, että ihmiset ovat niin mukavia! Olen tutustunut jo suurimpaan osaan luokkalaisistani, ja ainakin nämä, joiden kanssa on tullut vietettyä enemmän aikaa, ovat olleet mahtavia tyyppejä. :-)

 Mahakivut hankaloittivat syömistä jonkin verran, mutta onneksi niistäkin selvittiin läpi ihan kohtalaisen hyvin. Tiistaina kävin ruokalassa syömässä kasvispihvejä, vihreää salaattia ja feta-pastasalaattia. Eikä muuten pahemmin ahdistanut tälläkään kertaa. ♥ Jotenkin se ensimmäinen kerta on aina vaikein, mutta nyt on ainakin tullut todistettua, ettei pastan syömisestä seuraa valtavaa katastrofia. Ei tosiaan. :-)

 

Keskiviikkona oli aamulla paloharjoitus, jonka jälkeen lähdin sateessa kävelemään kaupalle. Onneksi kannan sateenvarjoa aina varalta mukana - muutoin olisin kastunut läpikotaisin yhä vain yltyvässä sadekuurossa. Paluumatkalla soitin taas Karpolle, eikä siinä paljoa mitkään säryt tai sateet haitanneet. :-) Ystävän kanssa puhuminen muuttaa kummasti paremmaksi asian kuin asian! ♥

Illalla lähdettiin tosiaan tuntien jälkeen jo kotia päin. Siivosin vain pensselit ja puhdistin maalitahrat paletilta, minkä jälkeen viiletin huoneeseeni hakemaan matkalaukun. :-) Matkalla pysähdyttiin vielä Hyvinkäällä, kun piti saada jotain iltapalaa nassuun ja käydä kaupassa pikaisilla ostoksilla.

Lopulta oltiin kotona joskus yhdentoista jälkeen, ja suuntasin lähes samantien nukkumaan. Oli mukava päivä! ♥ Kaupasta saattoi vielä tarttua yksi levykin syysloma-aamuja ilahduttamaan...

Nyt sitten lomaillaan yli viikon verran - oi, mitä luksusta olla vaan kotona pitkästä aikaa! ♥ Ehtii vähän näkemään Karpoakin ja hengähtämään hetkisen, kun ei mitään sen suurempia ohjelmia varalla olekaan. Hipsin tästä aamiaiselle - eeeli heippa! :-)