Mökin rauhaan ja luonnon keskelle lähtö ei olisi voinut sattua parempaan ajankohtaan, sillä sain pari päivää aikaa miettiä asioita ja ottaa etäisyyttä. Ennen mökille lähtöä olin koko ajan jotenkin ylikierroksilla, mökillä ensimmäinen päivä oli levoton, seuraavana oli jo helpompaa ja kotiin palatessani olin jo unohtanut koko stressin olemassaolon. Ei siis pidä vähätellä luonnon rauhoittavaa voimaa. ;-)
Pienestä asti mökin ranta ja laituri on ollut lempipaikkani koko maailmassa: aaltojen liplatusta, lintujen laulua ja muuten täysin hiljaista. Käydään mökillä kerran vuodessa, sillä se on isän työpaikan yhteinen. Omaa mökkiä ei olla koskaan hankittu, mutta riittää, kunhan pääsee kerran kesässä rauhoittumaan tuttuihin lapsuudenmaisemiin.
Tällä kertaa aika moni asia oli muuttunut: vanhat puiset lattiat oli vaihdettu uusiin, kalusteita oli uusittu,.. Kauhuksemme huomattiin myös, ettei mökillä ollut enää astioita muutaman kahvikupin lisäksi! Sehän tarkoitti siis sitä, että lähdettiin ajamaan taas keskustaan muutamaa kulhoa hankkimaan. Selvittiin reissusta muutaman uuden kulhon kanssa ja palattiin takaisin jo melko nopeasti, joten eipä tuokaan miksikään katastrofiksi muuttunut.
Toisaalta sain taas mahdollisuuden kokeilla sellaisia ruokia, joita en kotona söisi. Melko samalla perusrungolla toteutin suurimman osan ajasta, mutta kokeilin myös uusia juttuja. Sokeroituja korppuja ja pari pientä korvapuustia. Pieniä juttuja, jotka ovat itselleni kuitenkin suuria saavutuksia. Pienin askelin, vai miten se meni. :-) Eli kaiken kaikkiaan meni aika hyvin, paremmin kuin osasin odottaa.
Perjantai-iltana saatiin myös vieraita: serkkuja ja karvaisempia otuksia. Pipsa on jo vanha, sillä serkut hankkivat neidin jo ennen, kuin Eetu tuli meille. Siitä on, hm, jo 14 vuotta! Mutta hyvinhän Pipsa vielä jaksoi polskia vedessä ja kerjäillä makupaloja. Ventti puolestaan on vasta vuoden vanha, joten energiaa riitti muidenkin edestä. Olen henkeen ja vereen kissaihminen, mutta ovathan nuokin kaksi aika hellyyttäviä tapauksia. ;-)
Tulin siihen tulokseen, että koulun alkua on turha stressata - se tulee joka tapauksessa aikanaan, stressasi sitä tai ei. Sama pätee kesän loppumiseen: turha murehtia, sillä pian on edessä syksy - värikkäät lehdet, höyryävät teekupposet, kynttilät ja lämpimät neuleet. ♥ Ja pian on taas joulu, sitten juhannus..
Tällaiset kuulumiset tällä kertaa. :-)
Huomenna alkaa viimeinen lomaviikko,
mutta eipä se arkeen paluukaan enää niin kamalalta tunnu!
Heippa. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti