torstai 3. heinäkuuta 2014

Pettymyksiä ja niistä selviytymistä

Kulunut viikko on koetellut hermoja useampaan otteeseen, mutta onneksi mukaan on mahtunut pieniä valonpilkahduksiakin! Sain alkuviikosta huonoja uutisia, joista ollaan nyt yritetty toipua muutaman päivän ajan..
 
Sain vastaukset hakemistani kouluista: enkä päässyt sisään kumpaankaan. Kenties olin asettanut riman vähän liian korkealle, kun hain vain kahteen kouluun, joista molemmissa on korkeat pääsyvaatimukset. Sain ihan hyvin pisteitä sekä yliopistolta, että Muotsikasta, mutta jäin alle vaatimusten. Seuraavaksi vuodeksi ei sitten olekaan opiskelupaikkaa - vaan joudun tekemään kaikki suunnitelmat uudelleen. 
Muutamien itku-potku-raivarien ja seinään tuijotettujen minuuttien (tai tuntien) jälkeen tartuin lopulta kännykkään, ja soitin Karpolle verukkeella, että oli vaan pakko saada jotain muuta ajateltavaa (ja tekemistä). Onneksi Karpoon voi aina luottaa - ja pian istuttiinkin Sannin ja Karpon kanssa katsomassa elokuvaa! Katsottiin Adèlen elämä osat 1 & 2 -elokuva, joka oli täysin överiksi menneitä seksikohtauksia lukuunottamatta ehdottomasti näkemisen arvoinen! Adèlen ja Emman rakkaustarina oli ihailtavan aito ja todellisen tuntuinen. Tykkäsin. Suosittelen.
 Seuraavana päivänä, keskiviikkona, jouduin heräämään aikaisin ja raahautumaan Työkkärille.. Olin paikalla joskus yhdeksän aikoihin, että ehdin varmasti viemään paikalle todistukset ja paperit, joista oli jo aikaisemmin ollut sekoilua tyylillä: ''ei me haluta mitään papereita, yritetään vähentää kopioiden ottamista'', ''tuo todistukset kopioitaviksi mahdollisimman pian''. Tälläkin kertaa oli omat ongelmansa, mutta sain onneksi lopulta jätettyä kopiot paikalle. On se aina niin vaikeaa.

Onneksi päivän pelasti veljen näkeminen! Alunperin oli tarkoitus nähdä vain ohimennen jossain kahvilassa - mutta jotenkin päädyttiin Kauppahalliin syömään,.. Ihan parhaat salaatit saatiinkin alle kymmenellä eurolla koota, joten poistuttiin paikalta hyvillä mielin. :-) Siitä se jutustelu sitten taas venähti, ja lopulta huomattiin kävelevämme kohti kirpparia.. Niinhän siinä sitten kävi, että palattiin kotiin vasta iltapäivällä, reput täynnä kirpparilöytöjä.. Oli kyllä ihan huippu päivä, vaikka kuinka mieltä painoivat kouluista saadut vastaukset. :')
 Ei sillä, että päivänkakkarat pahemmin asiaan liittyisivät - mutta satuin niitä aikaisemmin kuvailemaan, ja juttua riittää vielä muutaman otoksen verran.. Suuri kysymys tässä varmaan on, että mitä teen seuraavan vuoden ajan. Haenko heti syksyn hauissa uusiin paikkoihin? Etsinkö töitä? Vai olenko ihan vaan lomalla? Onpahan ainakin vähän aikaa keskittyä ihan vaan omiin ajatuksiin ja omaan jaksamiseen - kyllä sinne koulunpenkille ehtii vielä vuoden, tai puolen vuoden, tauon jälkeenkin! :')
 Oli tässä tekstissä ihan pointtikin, enkä ajatellut vaan lätkäistä paria kuvaa ja kirjoittaa sekavaa pääsykokeista ja Työkkäri-käynneistä. Yksi asia on nimittäin selvä: vaikka olen joutunut pettymään rankasti opiskelupaikkojen suhteen, ja vaikka kuinka olen itkenyt ja parkunut - on ollut ihana huomata, miten paljon rakkaiden ihmisten kanssa vietetty aika piristää! Viikko olisi voinut olla aivan hirveä, mutta elokuvan katsominen parhaan ystävän kanssa, kaupungillä kiertely veljen kanssa ja kisujen kanssa puuhaaminen kotona, tekivät siitä oikeastaan aika ainutkertaisen!
 Njoo, eipä tässä muuta! Nyt olisikin edessä kaksi pientä kesäreissua, joten palaillaan asiaan vasta viikon päästä sunnuntaina (tai joskus silloin)! :-)  
Nauttikaa kesästä, ihanista ihmisistä ja kissoista!

7 kommenttia:

  1. Kurjaa ettet päässy kouluun:(( Mut jos yhtään lohduttaa, niin et oo onneks ainut joka ei oo päässy... meitä tuskaisia on monia
    Ei se maailma siihen kaadu, ja eihän sitä tiiä jos pääsiski sisään varasijoilta! Kannattaa ottaa myös selvää onko niihin sun valitsemiin ammatteihin mahdollista hakea myös syksyllä, jonka opiskelut alkais sitten tammikuussa!:)

    VastaaPoista
  2. kurjaa, että et kouluun päässyt :( tiekkö mulla kävi tolleen ihan samallalailla :((
    ootko miettinyt, että kävisit työkkärin kautta jonkun kurssin..kun ens hakuun niistäki ilmeisesti saa jotakin pisteitä, jos oon oikein ymmärtänyt :)

    VastaaPoista
  3. Puhuin juuri oman tulevan pomoni kanssa, ja niin kuin kerroin siulle jo,- niitä palkkatuki paikkoja saa lukiolaisetkin (tietty vähän riippuu paikasta että hakeeko ammattikoulusta tullut samaa paikkaa jne..), kunhan osaat kysyä työkkärissä niistä. Työkkäri ei kerro niistä itse ellet osaa kysyä :-) Joten eikun menoksi, mitä päätätkään niin se on takuulla hyvä vaihtoehto :)
    Oot rakkain <3

    VastaaPoista
  4. puppa kierii ja sanoo, 'atsu älä nyyyyt, unohda murheet ja ihaile mua' ;)
    jos yhtään lohduttaa en minäkään ja moni muukaan saanut mitään opiskelupaikkaa. on se siitä huolimatta aika järkytys kun aattelee että ei, ei MULLE voi käydä näin.
    kyllä se siitä. ei koulut katoa minnekään ja asioilla on oikeasti tapana järjestyä,
    aaaah adelen elämä, olen niin kauan halunnut nähdä sen <3

    VastaaPoista
  5. ja siitä pridesta vielä, että ei, en nähnyt sinua siinä ihmisvilinässä :(

    VastaaPoista
  6. kannatus lomalle! olet niin nuori, että ehdit tehdä kaikkea vielä myöhemminkin. <3 :)

    VastaaPoista
  7. Tööri.S: Niin on :< Aika moni tuntui loppujen lopuksi jäävän ilman paikkaa, tosiaan.. Varasijoilta en odota paljoakaan - mutta onneksi pian on uudet haut! Joko sitten syksyllä tai vuoden päästä. :'')

    Tiiiaaa: Niinpä :( Se taitaa loppujen lopuksi olla aika yleistä, ettei ekalla kerralla pääse.. Olin ehkä vielä vähän turhan toiveikas, kun hain pelkästään yliopistoon ja muotsikkaan, joihin on tosi vaikea päästä. Mutta niin tosiaan, Työkkärin kursseja harkitsen ja pidän silmät auki sen varalta, että joku kiva opiskelu-/työpaikka sattuisi löytymään. :-)

    Karpo: Joo, kysyn noista varmasti sitten, kun saan työkkäristä ajan.. Kiitos. ♥ Sinä myös! :')

    riri: Niinpä! :--D Niin, kyllähän se tavallaan lohduttaa, mutta oikeastaan olen enemmän surullinen niiden useiden muidenkin takia.. Totta, vaikka sitä kuinka valmistautuisi ottamaan vastaan myös ne huonot uutiset, on niiden saaminen aina yhtä järkyttävää. Mutta tosiaan, kyllä tää tästä! Uudet haut on pian, ja onhan tässä omat hyvät puolensakin - loma jatkuu pidempään! :''P
    Suosittelen! ♥
    Okei, ei mikään ihme kyllä, kun porukkaa oli niiiiin älyttömästi!

    Annele: Joo, ihan totta! :-) Onhan tässä tätä aikaa ja elämää edessä..

    VastaaPoista