Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kasvit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kasvit. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. joulukuuta 2018

Perinteitä-kunnioittaen-Ikeaan-reissu

Heippa! Täällä taas vähän viiveellä päivittelemässä, mutta käytiin viime viikon perjantaina Ikeassa. Meidän jouluperinteisiin kuuluu, että käydään etsimässä joulufiilistä ruotsalaisen jätin hyllyjen välistä. Palataan siis vielä hetkeksi viikon takaiseen reissuun! :-)
Itsenäisyyspäivän jälkeen oli pitkä viikonloppu, joten päätettiin hyödyntää perjantai reissaamalla Vantaalle. Ajeltiin sinne Hyvinkään kautta, sillä käytiin hakemassa yksi käytetty objektiivi lintukuvausta varten. Tony lähti tottakai mukaan seurueeseen! ;-)
 
Oltiin sen verran myöhään liikkeellä, että päästiin Ikeaan vasta kolmen jälkeen. Siinä sitä sitten kierreltiin ja pohdiskeltiin, mitä kaikkea voisi mahdollisesti tarvita..
 ..ehkä tällaisen apinan? Houkutus oli suuri, mutta yritettiin kuitenkin löytää oikeasti tarpeellisia asioita. :-D
Jännä kyllä, omalla kohdalla se tarkoitti ainoastaan yhtä aluslakanaa ja voimapaperirullaa. Ei vaan löytynyt mitään muuta, mikä oli tietysti lompakon kannalta ihan positiivinen yllätys.
Okei huijasin ihan vähäsen.. Löysin puutarhaosastolta jättipeikonlehden, jota ei vaan voinut jättää ostamatta! <3 Rakastan peikonlehtiä (myönnettäköön, ettei edellisen kohtalo ollut niin onnekas, sillä se on tällä hetkellä kynittynä saattohoidossa). Miten voikin yksi kasvi tehdä niin onnelliseksi? 
Oli kyllä kiva kierrellä Ikeassa, mutta kassojen kohdalla alkoi jo tulla väsy ja perinteinen mahakipu (jostain syystä kärsin mahakivusta melkein aina Ikeassa, ei vaan korjaan: jostain syystä kärsin mahakivusta melkein aina ja kaikkialla). Huokaistiin helpotuksesta, kun saatiin viimein tavarat kainaloon ja päästiin autoon matkalle kohti Lahtea.
Oli kyllä todella mukava reissu! <3 Sieltä löytyi taas vähän lisää joulumieltä. Tai ainakin joululaulu, joka soi itsepintaisesti päässä koko kiertelyn ja kotimatkan ajan: ''I'll be home for Christmas, you can plan on me, please have snow and mistletoe..''

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Mitä hyvää mahtuu viikkoon?

Heippa! Vastailen kommentteihin heti, kun on paremmin aikaa. :-) Välillä pitää pysähtyä huomaamaan niitä hyviä asioita, jotka tekevät arjesta ainutlaatuista. Niiden ei tarvitse olla sen kummoisempia, kuin ystävän kanssa kahvittelu tai auringon pilkahdus pitkään jatkuneen harmauden jälkeen. Silti ne tekevät elämästä merkityksellistä ja auttavat jaksamaan myös silloin, kun on vaikeaa. <3 Tässäpä siis muutama hyvä asia ja satunnainen poiminta viikon varrelta!
 
Kasvit. Sain muutaman uuden kasvilapsen, kun Karoliina päätti antaa osan omistaan adoptioon. Vaikka alkaa pahasti tila loppua, olen enemmän kuin onnellinen uusista tulokkaista. <3 Tein vähän uusia järjestelyjä, joten sain mahdutettua työpöydälle jopa neljä kasvia! Ihmepensas, viikuna ja peikonlehti ovat tuoneet niin paljon iloa, joten on kiva, kun saa jatkaa kasviperhettä kolmella uudella tulokkaalla. :-) Suosittelen lämpimästi hankkimaan kasveja, sillä sitä ei voisi ikinä uskoakaan, miten suuri vaikutus mielialaan niillä voi olla. <3
Tummat kulmakarvat. Tämä tapahtui oikeastaan ihan vahingossa, sillä kulmaväri unohtui vaikuttamaan vähän turhan pitkään. Aluksi näytin todella omituiselta ja odotin vain värin haalistumista, mutta nyt olen alkanut pitämään näistä tosi paljon. Toisin sanoen: jos ei mene ihan putkeen, tee siitä oma juttu ja tykästy lähestulkoon mustiin kulmakarvoihin! ;-)

Sukujuhlat. Kyllä vaan, kuulitte oikein. En ollut innoissani ja niihin lähteminen ahdisti etukäteen todella paljon. Siinä sitten ahdistusta lievittämään päätin ottaa yhden Breezerin ja vähän myöhemmin vahvan siiderin, joiden ansiosta illasta tulikin oikeastaan todella onnistunut. Oli todella rentoa, kun suurin osa porukasta otti muutaman lasillisen (tai vähän useamman..) ja naurunremakka jatkui myöhään yöhön asti. Enpä olisi esimerkiksi uskonut juttelevani serkkujen mummon kanssa kutomisesta ja siitä, miten sahtia valmistetaan. :-D Oli miten oli, ilta oli erittäin onnistunut!
 
Raparperipiirakka, jonka resepti löytyy leivontablogin puolelta! <3
Spontaanit yökyläilyt ja ystävien näkemiset. Ensin Tony tuli tänne yhdeksi yöksi viikolla ja sitten näin Karoliinaa ja Sannia kahvittelujen merkeissä. Ensimmäiseen kuului mm. paljon Game of Thronesia kirjojen ja sarjan muodossa sekä kiireetön aamu yhdessä. <3 Jälkimmäiseen hyvää seuraa, kardemummakahvia ja kesäjuhlien suunnittelua.

Mitä kivaa mahtui teidän viikkoon? <3

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Kesälomaviikolla olen..

Moikka! Viime viikko oli todella onnistunut ja ikimuistoinen, vaikka en edes tehnyt mitään kovin erikoista. Kaipa se riittää, kun on seura kohdillaan, eikä tarvitse stressata mistään. :-) Ajattelinkin koota pienen listan siitä, mitä on tullut tehtyä viikon aikana.

 Kesälomaviikolla olen..
..viettänyt aikaa parhaassa mahdollisessa seurassa.
 ..syönyt aamupalaa ulkoeteisessä.

..nauttinut aurinkoisista ja lämpimistä päivistä.
 ..hymyillyt niin paljon, että poskiin sattuu.

..katsonut liian monta jaksoa The Walking deadia ja Skamia.

..valvonut myöhään ja herännyt aikaisin ihan liian lyhyiden unien jälkeen.

..ostanut marjateetä, vaikka teehylly ei enää kaipaa yhtään lisää täytettä.

..kierrellyt kirppareilla ja löytänyt kivoja kesävaatteita.
 
 ..ollut kiitollinen ja äärimmäisen onnellinen siitä, että olen löytänyt näin ihanan ihmisen elämääni.

..huomannut itsessäni pelottavan paljon romantikon piirteitä.
..avannut grillikauden itse marinoidulla tofulla, sienillä ja vegaanisilla makkaroilla.

..syönyt terassilla Tonyn ja vanhempien kanssa.

..leikannut loven etusormeen, kun runnoin maisseja pienemmiksi paloiksi. Olen välillä ihan sählä. :-D
 ..laittanut härkäpapuja, vihreitä papuja, herneitä, tilliä, laventelia ja kesäkurpitsaa kasvamaan kasvimaalle.

 ..metsästänyt härkäpavun siemeniä kaupoista kissojen ja koirien kanssa.
Onko blogikirppikselle kiinnostusta? :-) 
Olisi ainakin paljon eri kokoisia vaatteita, kirjoja, kenkiä, elokuvia,..

torstai 9. heinäkuuta 2015

Mitä EN tee

Blogeissa on pyörinyt haaste, jossa kerrotaan, mitä EI tee. Halusin lähteä mukaan juttuun, mutta ihan tarkkoja sääntöjä en nyt muista. :-D
En haluaisi kania, käärmettä tai rottaa lemmiksi, vaikka niistä muuten pidänkin. Haluan lemmikin, joka pyörii ympärillä, ja jota ei tarvitse laittaa yöksi häkkiin. Niinpä siis vain kissoja ja koiria tähän talouteen.
En uskalla puhua englantia tai ruotsia spontaanisti, vaan jäädyn aina, kun joku tulee sitä yllättäen puhumaan. Osaan kyllä molempia kieliä suht sujuvasti, mutta uskallan puhua niillä vain pienessä humalatilassa.
En voi sietää avocadoa, vaikka olen kuinka yrittänyt totutella sen makuun ja rakenteeseen.
En ole romantikko. Olen juuri se ihminen, joka heittää kuivan vitsin silloin, kun tyypit heiluvat Titanicin kannella kädet ojossa.
En pidä romanttisista elokuvista, musikaaleista tai komedioista.
En seuraa urheilua tv:stä.
En katso saippuasarjoja. Lähinnä rikossarjat kiinnostavat. 
 ○ En kuuntele räp-musiikkia, ellei siinä ole tarpeeksi syvää sanomaa. Pyhimys on yksi ainoista räppäreistä, joiden musiikkia kuuntelen melkein päivittäin.
En kiroile vanhempien ihmisten seurassa. Muutoin saatan päästää suusta sammakoita etenkin, kun joku asia suututtaa tai muuten vain innostaa erityisen paljon.
En suutu helposti, mutta kun suutun, suutun kunnolla. 
En kuitenkaan ole pitkävihainen.
En vieläkään pidä perhosista. Tänäänkin metsässä kuvaillessa juoksin niitä karkuun..
 ○ En voisi elää ilman ystäviä, perhettä, kissoja, pähkinöitä tai ananasta.
En ole talvi-ihminen.
En valehtele melkein koskaan. Siitä tulee vain syyllinen olo.
En ymmärrä väkivaltaa tai sotia.
Mitä sinä et tee?

torstai 3. heinäkuuta 2014

Pettymyksiä ja niistä selviytymistä

Kulunut viikko on koetellut hermoja useampaan otteeseen, mutta onneksi mukaan on mahtunut pieniä valonpilkahduksiakin! Sain alkuviikosta huonoja uutisia, joista ollaan nyt yritetty toipua muutaman päivän ajan..
 
Sain vastaukset hakemistani kouluista: enkä päässyt sisään kumpaankaan. Kenties olin asettanut riman vähän liian korkealle, kun hain vain kahteen kouluun, joista molemmissa on korkeat pääsyvaatimukset. Sain ihan hyvin pisteitä sekä yliopistolta, että Muotsikasta, mutta jäin alle vaatimusten. Seuraavaksi vuodeksi ei sitten olekaan opiskelupaikkaa - vaan joudun tekemään kaikki suunnitelmat uudelleen. 
Muutamien itku-potku-raivarien ja seinään tuijotettujen minuuttien (tai tuntien) jälkeen tartuin lopulta kännykkään, ja soitin Karpolle verukkeella, että oli vaan pakko saada jotain muuta ajateltavaa (ja tekemistä). Onneksi Karpoon voi aina luottaa - ja pian istuttiinkin Sannin ja Karpon kanssa katsomassa elokuvaa! Katsottiin Adèlen elämä osat 1 & 2 -elokuva, joka oli täysin överiksi menneitä seksikohtauksia lukuunottamatta ehdottomasti näkemisen arvoinen! Adèlen ja Emman rakkaustarina oli ihailtavan aito ja todellisen tuntuinen. Tykkäsin. Suosittelen.
 Seuraavana päivänä, keskiviikkona, jouduin heräämään aikaisin ja raahautumaan Työkkärille.. Olin paikalla joskus yhdeksän aikoihin, että ehdin varmasti viemään paikalle todistukset ja paperit, joista oli jo aikaisemmin ollut sekoilua tyylillä: ''ei me haluta mitään papereita, yritetään vähentää kopioiden ottamista'', ''tuo todistukset kopioitaviksi mahdollisimman pian''. Tälläkin kertaa oli omat ongelmansa, mutta sain onneksi lopulta jätettyä kopiot paikalle. On se aina niin vaikeaa.

Onneksi päivän pelasti veljen näkeminen! Alunperin oli tarkoitus nähdä vain ohimennen jossain kahvilassa - mutta jotenkin päädyttiin Kauppahalliin syömään,.. Ihan parhaat salaatit saatiinkin alle kymmenellä eurolla koota, joten poistuttiin paikalta hyvillä mielin. :-) Siitä se jutustelu sitten taas venähti, ja lopulta huomattiin kävelevämme kohti kirpparia.. Niinhän siinä sitten kävi, että palattiin kotiin vasta iltapäivällä, reput täynnä kirpparilöytöjä.. Oli kyllä ihan huippu päivä, vaikka kuinka mieltä painoivat kouluista saadut vastaukset. :')
 Ei sillä, että päivänkakkarat pahemmin asiaan liittyisivät - mutta satuin niitä aikaisemmin kuvailemaan, ja juttua riittää vielä muutaman otoksen verran.. Suuri kysymys tässä varmaan on, että mitä teen seuraavan vuoden ajan. Haenko heti syksyn hauissa uusiin paikkoihin? Etsinkö töitä? Vai olenko ihan vaan lomalla? Onpahan ainakin vähän aikaa keskittyä ihan vaan omiin ajatuksiin ja omaan jaksamiseen - kyllä sinne koulunpenkille ehtii vielä vuoden, tai puolen vuoden, tauon jälkeenkin! :')
 Oli tässä tekstissä ihan pointtikin, enkä ajatellut vaan lätkäistä paria kuvaa ja kirjoittaa sekavaa pääsykokeista ja Työkkäri-käynneistä. Yksi asia on nimittäin selvä: vaikka olen joutunut pettymään rankasti opiskelupaikkojen suhteen, ja vaikka kuinka olen itkenyt ja parkunut - on ollut ihana huomata, miten paljon rakkaiden ihmisten kanssa vietetty aika piristää! Viikko olisi voinut olla aivan hirveä, mutta elokuvan katsominen parhaan ystävän kanssa, kaupungillä kiertely veljen kanssa ja kisujen kanssa puuhaaminen kotona, tekivät siitä oikeastaan aika ainutkertaisen!
 Njoo, eipä tässä muuta! Nyt olisikin edessä kaksi pientä kesäreissua, joten palaillaan asiaan vasta viikon päästä sunnuntaina (tai joskus silloin)! :-)  
Nauttikaa kesästä, ihanista ihmisistä ja kissoista!

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannus Hiidenmäellä

Heippa! En ole oikein koskaan erityisemmin juhlistanut juhannusta - luultavimmin siksi, että omat synttärit osuvat niin lähelle tuota ajankohtaa.. Kuitenkin jotain pientä oli järkättävä, joten lähdetiin pienellä porukalla Huovilan puistoon ihailemaan erään keskenjääneen linnan perustuksia ja kapuamaan Hiidenmäen huipulle.. Nyt olenkin siis käynyt Hiidenvuoren lisäksi myös Hiidenmäellä! :-D
 Huovilan puistoon ei ole kovinkaan pitkä matka sieltä, missä asun - mutta suoraan sanottuna en ollut ikinä aikaisemmin kuullutkaan koko paikasta! Onneksi asiaan perehtyneempi matkaseuralainen osasi ehdottaa Hiidenmäkeä, sillä paikka oli aivan ihastuttava..
 Alueeseen kuuluu mm. neljä lampea, valtava metsäalue ja Hiidenmäen huipulla saattoi istua pienessä huvimajassa ihailemassa maisemia.
Pakko kuitenkin myöntää, että vielä maisemia enemmän nautin luonnontilaisen metsän kaatuneiden puiden päällä tasapainottelusta, erikoisten lintujen bongailusta ja käen kukunnan kuuntelu..  
Ah, tiedän olevani hieman tärähtänyt, mutta mikä voisikaan olla sen parempi tapa juhlistaa juhannusta? :-D
 Muihin, kenties jonkun silmissä tärähtäneisiin, mielenkiinnonkohteisiini kuuluu kaiken maailman naavojen, luppojen ja jäkälien kuvailu..
 
Hyttysten, viimaisen tuulen ja kauniiden maisemien tähdeksi päätyivät kuitenkin kurjet, joita päästiin ihailemaan oikein ajan kanssa reissun päätteeksi.. Hihih, että tällaista jussia vietettiin täällä päin. Mitenkäs siellä? :-)
Ps. Parasta kesäherkkua ovat aivan ehdottomasti kesän ensimmäiset kotimaiset mansikat... NAM! ♥