sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 18.

 Itsetehtyjen lahjojen teema jatkuu! Joulumyslissä maistuu kardemumma ja piparkakku, loppusilauksen tekevät rouskuvat pähkinät ja kurpitsansiemenet.
Joulumyslin tekeminen vie korkeintaan vartin, eikä siihen tarvita uunia. Myslin voi nimittäin valmistaa pannulla rapeaksi. Yllätä ystävä tai perheenjäsen piparintuoksuisella herkulla. ;-)
 Joulumysli
2 rkl kookosöljyä
2 dl isoja kaurahiutaleita
1 tl piparkakkumaustetta
ripaus kardemummaa
2 rkl sokeria
1 dl kurpitsansiemeniä
½ dl hasselpähkinöitä halkaistuna
30-50 g tummaa suklaata

Sulata kookosöljy pinnoitetussa kattilassa. Lisää keskenään sekoitetut kaurahiutaleet, mausteet ja sokeri. Kääntele hetki, kunnes seos on saanut hieman väriä. 
Lisää pannulle kurpitsansiemenet ja hasselpähkinät. Paahda vielä hetki, mutta varo polttamasta.
 Sekoita rouhittu tumma suklaa jäähtyneen myslin joukkoon ja laita tiiviiseen lasipurkkiin.

lauantai 17. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 17.

 Tummaa suklaata, hasselpähkinälevitettä ja vähän lisää hasselpähkinää - voiko näillä mennä vikaan? Itsetehtyjen lahjojen teema jatkuu näillä vähintäänkin herkullisilla hasselpähkinäkonvehdeilla. Aina voi ostaa kaupasta konvehtirasian, mutta tekemällä itse saa aikaan jotain vähän spessumpaa. 
Hasselpähkinätäytesuklaiden teko on nopeaa ja onnistuu taatusti. Paketoi suklaat lasipurkkiin ja yllätä ystävä - nämä herkut eivät taatusti jää syömättä.
 Hasselpähkinätäytesuklaa
12 konvehtia

1½ levyä Pandan tummaa suklaata
hasselpähkinälevitettä (esim. Rainbow)
12 kokonaista hasselpähkinää

Rouhi suklaa ja sulata n. 1/3 miedolla lämmöllä kattilassa sekoitellen tai vesihauteessa.  
Lusikoi silikonisen konvehtimuotin koloon teelusikallinen suklaata. Kääntele muottia varovasti, kunnes suklaa on levinnyt syvennyksen reunoille. Toista sama loppujen syvennysten kohdalla. Anna jähmettyä jääkaapissa.
Lusikoi koloihin n. 1 tl hasselpähkinälevitettä ja paina keskelle kokonainen hasselpähkinä. Sulata loppu suklaa ja peitä täyte. Napauta muottia pari kertaa pöytää vasten, jolloin pinta tasoittuu ja ilmakuplat lähtevät. 
Irrota jähmettyneet suklaat muotista ja paketoi lasipurkkiin.

perjantai 16. joulukuuta 2016

''Tää on nyt kyllä vähän liikaa''

Heippa! Meillä on koulussa meneillään sellainen loppukiri, että huhhuh. Tuntuu, että jokainen deadline kaatuu päälle ja stressattavaa riittää. Vaikea uskoa, että joulu on jo ensi viikolla, sillä kaikki valmistelut ovat jääneet viimetippaan. Onneksi ensi viikolla on enää yksi tärkeä presentaatio - ja sitten voikin hiljentyä kaikessa rauhassa odottamaan joulua. ;-) Päätin hetken mielijohteesta tulla kirjoittelemaan viikosta, joten kuvina saa toimia tänään hätäisesti kännykällä napsaistut kuvat.
Maanantaina meinasi vallata totaalinen epätoivo: tehtiin Eevin kanssa koko päivä brändeistä kertovaa artikkelia, jonka jälkeen oltiin ajateltu vielä tehdä puhe-esitys samalle kurssille. Molempien deadlinet olivat seuraavana päivänä, eikä meillä ollut vielä paljoakaan kasassa. Artikkeli saatiin tehtyä lähemmäs kuudessa tunnissa, mutta esityksen tekoon ei enää riittänyt energiaa.
Suunniteltiin jo, että joudutaan onnettomuuteen, eikä mitenkään päästä esitystä pitämään. Lähdin kävelemään kotiin ja olin aivan loppu. Esitys olisi pakko pitää ja palauttaa, mutta meillä ei ollut mitään valmiina. Kyse oli siis 20 kuvan pituisesta pecha kucha -esityksestä, johon piti keksiä jollain tapaa järkevä järjestys ja sanottavaa. Ahdistus oli sietämätön, eikä mikään vaihtoehto tuntunut hyvältä. Kotona kuitenkin luonnostelin suunnitelman ja väsäsin esitystä yömyöhään koneella.
Tiistaina olin enemmän kuin kiitollinen yöllisestä aherruksesta, sillä nukutun yön jälkeen fiilis oli jo paljon toiveikkaampi. Aamupäivällä harjoiteltiin esitys pariin kertaan ja se alkoi vaikuttaa jopa mielenkiintoiselta. Mentiin tunnille, pidettiin esitelmä ja saatiin siitä hyvää palautetta. Oli kyllä aika voittajafiilis! Ihan kivi vierähti harteilta, sillä oltiin saatu artikkeli ja esitelmä tehtyä ajallaan.
Keskiviikkona olikin jo sitten uudet stressinaiheet, sillä toisen kurssin tehtävät olivat vielä aivan puolitiessään. Säästösyistä kursseja on lyhennetty niin, että ennen lomaa alkavat kurssit kestävät vain kuukauden. Työparini oli sairastunut, joten hoidin hommia itsekseni. Tein mittapiirroksia, moodboardeja ja roudailin materiaaleja. Yritin laseroida pakkauksia, mutta onnistuin vain polttamaan pahvia ja panikoimaan. Siinä pahimman paniikkikohtauksen kohdalla pari luokkakaveria sanoi, että on ehkä vaan parempi jättää hommat huomiselle ja lähteä kotiin.
Onneksi illalle oli kuitenkin mukavaa ohjelmaa, sillä käytiin veljen kanssa katsomassa Star Wars: Rogue One ensi-illassa. Sain lipun veljeltä lahjaksi - ja sanompahan vaan, ettei leffailta olisi voinut osua parempaan saumaan. Siinä unohtui kaikki mahdollinen kouluun liittyvä! Oli muuten ehkä paras Star Wars, sillä elokuva veti ihan sanattomaksi. ;-)
Torstaina oli plastisen sommittelun viimeinen kerta, jolloin piti olla valmiina kaksi veistosta. Onneksi sain sekä betonisen että kipsisen veistoksen ehjänä muoteista, joten olin kurssin osalta valmis jo aamupäivällä. Loppupäivän sitten roudailinkin taas materiaaleja ja yritin laseroida pakkaukset uudestaan. Panikoin jälleen kerran, mutta onneksi saatiin Eevin kanssa homma suunnilleen tehtyä. Seuraavat pari tuntia irroittelin mattopuukolla kiinni jääneitä kohtia ja nuuttailin pakkausten taitoksia. Ei niistä erityisen hienoja tullut, mutta olo oli vähintäänkin helpottunut.
Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että osa stressistä on kyllä ihan itseaiheutettua. Olen haukannut vähän liian suuren palan joululahjojen kanssa, joten yritän saada niitä tehtyä mahdollisimman paljon koulun ohella. Eevin lahjan sain valmiiksi keskiviikkona ja loput lahjat ovat melkein valmiit. Onneksi ensi viikolla alkaa loma ja ehtii tehdä joulujuttuja paremmalla ajalla!
Viikonlopulle on kivaa ohjelmaa, mutta myös kouluhommia. Vielä täytyisi palauttaa muutama tehtävä ja tehdä loppupresentaatiota. Maanantaina lähdetään Helsinkiin Stora Ensolle pitämään esitelmä, mutta siinä onkin sitten kaikki stressaaminen tältä lukukaudelta. Huh!

Melkoisen valitusvirren sain aikaiseksi, mutta se ei oikeastaan ollut jutun juju. Halusin sanoa, että vaikka välillä hommat kaatuu päälle - niistä kyllä selviää. Niin ja kohta on joulu! Mielessä olisi vaikka kuinka monta postausideaa, mutta saa nyt nähdä, milloin niitä ehdin toteuttamaan. Eipä tässä muuta, lomaa odotellessa.

Heippa!

Joulukalenteri luukku 16.

Seuraavista luukuista paljastuu muutama itsetehty lahja, sillä paras lahja on aina rakkaudella valmistettu. Jouluna tykkään tehdä ja antaa lahjoja, jotka olen miettinyt ajatuksella ja valmistanut itse. Aina ei tarvitse ostaa jotain hienoa ja kallista, eikä se oikeastaan ole joululahjojen tarkoituskaan. Ainakaan omasta mielestäni. ;-)  Miltäs kuulostaisi helppo ja nopea ruokalahja, joka tulee varmasti syödyksi? Annoin ystävälle lahjaksi pari tällaista herkkua, sillä tiesin hänen pitävän flapjackeista. ''Oli muuten parasta koskaan maistamaani flapjackia'' oli kommentti, jonka sain. Flapjack on siis brittiläinen kaurapatukkaherkku, jota myydään useina eri makuina - ja suurina annoskokoina. Niiden tekeminen itse on kuitenkin nopeaa ja helppoa! Alkuperäinen resepti löytyi täältä.

 Vegaaniset valkosuklaaflapjackit
100g maidotonta margariinia
2rkl kookosöljyä
1½ dl sokeria
1rkl siirappia
2 dl kaurahiutaleita kaurahiutaleita
2rkl vehnäjauhoja
1 patukka (35 g) Vivanin mansikka-valkosuklaata

Kuumenna pinnoitettu kattila ja sulata siinä rasvat ja sokeri. Lisää siirappi ja sekoittele hetki. Lisää kaurahiutaleet ja nosta pois levyltä. Sekoita joukkoon vehnäjauhot ja karkeaksi rouhittu valkosuklaa. Painele leivinpaperilla vuorattuun neliskulmaiseen ruokaan. Paista 175 asteessa noin 20 min, kunnes pinta on saanut hieman väriä. Ole tarkkana, ettei pinta pala.

Anna jäähtyä kunnolla. Leikkaa reilun kokoisiksi patukoiksi ja paketoi leivinpaperiin. Sulje pakkaus kauniilla nauhalla ja piristä ystävän päivää.

torstai 15. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 15.

 Rakkain joulumuisto
 
''Mummolan keittiössä oli lämmintä pakkassäässä tehdyn hautakierroksen jälkeen. 
Vanhan leivinuunin päällä höyrysi laatikoita ja keittiön täytti jouluruokien tuoksu. 
Kanelia, mausteita ja ripaus sitä tuoksua, joka tulvi sisään nenään aina mummolaan tullessa. Katettiin pöytä ja istuttiin syömään. Radiossa söi vanhoja joululauluja ja välillä juontaja
kertoi joulun sään. Tuvan täytti puhe ja haarukoiden kilinä lautasta vasten. 
Tyhjät lautaset annettiin pullealle, vanhalle kissalle, joka istui pöydän vieressä kerjäämässä. 
Istuin ikkunan ääressä ja odotin, että näkisin joulupukin reen valot taivaalla. 
Aika tuntui kuluvan hitaasti, eikä pukkia näkynyt. Mummoa sanottiin kissamummoksi, 
sillä hänellä oli aina vähintään kaksi kissaa. Pieni musta kissanpentu hyrisi vieressä ja kiipesi 
joskus olalle katsomaan, jos näkisi pukin pimeässä talvimaisemassa. 
Verannalta kuului kolinaa ja tossujen töminää. Joulupukilla oli valkoinen parta ja harmaa nuttu. 
Olin odottanut pukkia koko päivän, mutta nyt alkoi ujostuttaa. Piilouduin äidin taakse, mutta lahjojenjaon jälkeen lauloin pukille tarhassa opetetun laulun.
Sain lahjaksi nuken, jonka kannoin mukanani kammariin. Ajattelin, että valvoisin koko
 yön ja leikkisin sillä, mutta uni alkoi painaa jo hetken kuluttua. Nukahdin nukke sylissäni
 sänkyyn, kun aikuiset vielä jatkoivat joulunviettoaan.''

Tehän tiedätte, että olen jouluihminen. Rakastan joulua ja kaikkea siihen liittyvää. Pienestä asti joulu on ollut vuoden kohokohta, sillä sitä on valmisteltu hartaudella ja aattoon liittyy hyviä muistoja. Tavoitan saman taian kuin lapsuudessakin, vaikka arvostan nykyään eri asioita kuin silloin. Mikä on teidän rakkain joulumuisto?

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 14.

 Pinterest on ollut taas kovassa käytössä näin joulun aikaan: hyvä, etten koulussakin keskity vain sen selailuun.. :-D Löysin idean rautalangasta tehtäviin koruihin sivustoa selaillessa. Ne olivat kyllä aika paljon hienompia kuin tänään tekemäni koru, mutta ajatushan se on tärkein. Tarvitset korun tekemiseen vain rautalankaa ja korupihdit, joten hintaa tälle ei juuri tule. 
Tein omani äidille, joka rakastaa kukkia. Näiden tekemiseen ei kulu kauaa aikaa ja nämä onnistuvat ilman sen kummempaa sorminäppäryyttä. ;-)
 Tarvitset
ohutta rautalankaa
korupihdit (tai muut vastaavat)
(kynsilakkaa)

1.Ota rautalangasta kaksi kertaa ranteen paksuuden pituinen pätkä. Ota hieman rannetta reilumpi mitta, sillä korun kiinnitykseen menee pituutta. Taita rautalanka puolesta välistä korupihdeillä. Kieputa rautalangat tiiviisti toistensa ympärille. Kiinnitä lenkki kieputtamalla päät yhteen.
2. Muotoile rautalangasta silmukka. Jätä silmukan päätyyn hieman pituutta.
3. Kieputa rautalankaa kukan keskelle ja toista sama neljään kertaan.
4. Leikkaa rautalanka katki ja jätä päähän hieman lisäpituutta. Kiinnitä kukka kieputtamalla ylimääräiset pätkät lenkin ympärille. Tee vielä toinen kukka ja kiinnitä päälle.
5. Maalaa halutessasi toinen kukka kynsilakalla.

tiistai 13. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 13.

 Vaikka joulukalenteri on vegaaninen, tulee tässä yksi poikkeus sääntöön. Vuosi sitten oli oikea hitti tehdä suklaasta piparkakkutalo, mutta itse lähdin leikkiin mukaan vasta nyt. Tämän voisi tietenkin toteuttaa myös vegaanisista suklaista, mikäli haluaa. 

Suklaapiparkakkutalon teko on helppoa ja hauskaa!

Veljeni rakastaa suklaata yli kaiken, muttei juurikaan välitä pipareista. Niinpä ostin kaupasta kaikkia hänen suosikkisuklaitaan, joista kokosin talon. Ei ainakaan ole pelkoa, että talo jäisi syömättä joulun jälkeen. ;-)
En tässä ala sen enempää selittämään talon tekemistä, sillä siihen löytyy niin paljon ohjeita muualta. Periaatteessa suklaapiparkakkutalo syntyy leikkaamalla suklaalevyistä sivu- ja päätyseinät sekä katto. Osat liimataan yhteen sulatetulla suklaalla ja koristellaan suklaakarkeilla.