Järkevää joulua

Niin paljon kuin joulua rakastankin ja tahdon hehkuttaa, on siinä myös kääntöpuolensa. Etenkin länsimaista juhlintaa, jolloin pakastealtaat täyttyvät sadoista kinkuista ja kauppojen hyllyt pursuavat erilaisista ruoista ja mitä kummallisimmista tavaroista, tuntuu olo jotenkin hölmöltä. Huomaan usein miettiväni, että onko oikein juhlistaa joulua, ostaa suklaita ja muita ruokia tai paketoida lahjavuoret kiiltäviin papereihin ja kiharrettuihin nauhoihin, kun jossain muualla joku kärsii nälänhädästä tai kodittomuudesta. Joskus jouluhössötys menee vähän överiksi, jolloin ei voi muuta kuin muistuttaa kohtuudesta ja joulun todellisesta merkityksestä..

Joulun merkitys on tietysti alkujaan Raamatussa, Kristuksen syntymän juhlistamisessa. Meillä joulua ei vietetä mitenkään uskonnollisena juhlana, vaan enemmänkin tottumuksena ja perheen yhteisenä aikana. Olenpa kuullut kerrottavan, että joulua on juhlittu jo muinaisten ihmisten toimesta, jolloin vuoden pimeintä ja pisintä päivää on haluttu juhlistaa ja valaista.. Nykyään merkitys on tietysti vähän muuttunut, enkä usko kovinkaan monen ajattelevan joulua kristillisenä merkkipäivänä tai muinaisena luonnonjuhlana. Ehkä nykyään ajatellaan, että yhtenä päivänä syödään hyvin, muistetaan läheisiä lahjoilla ja ollaan perheen kanssa.

Ohje järkevään jouluun on melko yksinkertainen: kaikille saman verran, maltilla ja oikeista raaka-aineista. Avataanpa ajatusta vähäsen. Ajatus ihmisistä juoksemassa kaupan hyllyjen välissä, kireä ilme kasvoillaan, rosollien, lanttu-, porkkana-, peruna- ja maksalaatikoiden, viimehetken lahjaostosten ja muiden ''ehdottoman tärkeiden'' hankintojen perässä, on mielestäni vähän pelottava. Olisihan se suorastaan katastrofi, jos kaupasta ei sattuisi löytymään juuri sitä oikean merkkistä joululimppua tai oikean painoista kinkkua.. Aika harvoin ruoka todellisuudessa kaupasta loppuu! Siellähän niitä ruoka- ja tavaravuoria notkuu niin, että vähän vähempikin säntäily saattaisi riittää..

 

Jouluruoista eniten kuohuntaa herättää varmaankin joulukinkku - ainakin meidän perheessä. On surullista katsoa, kuinka kilometritolkulla jatkuvat pakasteet pursuavat kinkuista, enkä voi olla ajattelematta, kuinka monen possun henki on niihinkin mennyt - jos jokaisesta tulee suunnilleen kaksi möhkälettä sinne pakastealtaan uumeniin. Ei kinkussa sinänsä ole mitään väärää, enkä näe, että ihmiset jotka sen jouluksi paistavat, ovat jotenkin muita huonompia. Kyllä meilläkin pöydässä on välillä kinkkua (joskin aikamoisen väännön jälkeen, sillä itse en sitä pysty enkä halua syödä). Kinkkuongelmaan on aika yksinkertainen ratkaisu: vai keksiikö joku syyn siihen, miksi lähitilalta - tai miksei kaupastakin - hankittu luomukinkku olisi jotenkin moraalisesti väärä ratkaisu? Eli siinäpä se, jos kinkun välttämättä haluaa ostaa, niin sitten luomuna. Tietysti on myös muistettava, ettei kaikilla todellakaan ole rahaa ostaa luomukinkkua (jonka kilohinta taitaa olla sellaiset 10 euroa kalliimpi)! Kinkun voi myös korvata monilla erilaisilla vaihtoehdoilla, kuten vaikka kalalla tai tofulla. Meillä on yleensä tuota tofua, mutta tänä vuonna kokeillaan vaihteeksi halloumia, jonka muuten uskallan väittää peittoavan kaikki lihat 100-0! >:P Ruoissa kannattaa suosia luomua tai ainakin kotimaista, jos rahat ja rahkeet siihen riittää. Riisin voi esimerkiksi aivan hyvin korvata kotimaisella ohralla!

Samalla sitten tietysti kohtuus, ettei sitä lähikauppaa tarvitse ostaa ihan tyhjäksi - kyllä se joulunälkä vähemmälläkin täytetään. Aika usein käy kumminkin niin, että osa ruoista päätyy roskikseen tai sitten niitä tungetaan naama irveessä jokaiseen ruokalajiin pitkälle tammikuuhun. Eli järkevästi, ei liikaa, mutta kuitenkin tarpeeksi! Muistakaa, että jouluna kuuluu nauttia, eikä yksi joulutorttu tai vaikka rasiallinen suklaata ole aihe ahdistua tai kuluttaa loppuyötä lenkillä, viimovassa pakkasilmassa. Antakaa itsellenne lupa nauttia, sillä eihän joulu ole kuin kerran vuodessa!

Joulu on yhdessä olemisen aikaa, eikä kenenkään tulisi olla silloin yksin. Monissa vanhainkodeissa istuu yksinäisiä vanhuksia, joku kääriytyy sohvannurkkaan yksiössään, kaikilla ei ole rahaa jouluruokaan tai lämpimään kotiin. Joulu on joillekin muistutus siitä, kuinka pahalta tuntuu olla yksin. Siksi olisikin aivan ihanaa, jos voisimme majoittaa kotiimme edes yhdeksi illaksi sen yksinäisen mummin tai papan, ehkä veljen tai siskon tai viedä lämmintä keittoa ja huopaa jollekin, jolla ei siihen ole varaa. Rakkaus ja anteliaisuus lämmittää ihmeesti - paljon enemmän, kuin itselle kerätty lahjavuori. 

Viimeiseksi, eikä todellakaan vähimmäiseksi, on tärkeää mainita ystävämme alkoholi. Monissa perheissä jouluna juodaan liikaa ja riidellään, vaikka kyseessä onkin ennen kaikkea lasten juhla. Tässä tullaan siis siihen samaan vanhaan fraasiin: kaikkea kohtuudella. Alkoholia voi kyllä juoda, jos sen käytön pitää kohtuudessaan. Eli muistisääntönä, että vähän on hyvä ja tuo lisää tunnelmaa, mutta liika on aina liikaa. Ihan vaikka sitten niiden läheisten ja lapsien puolesta on hyvä sulkea korkki edes jouluna, vaikka ei itsensä vuoksi niin välittäisikään. 

Tämä  kilometrien pituinen paasaus on kai hyvä lopettaa toivottamalla kaikille oikein ihanaa, nautinnollista ja maltillista joulua! ♥

Koiraemo söi toisen koiran pelastaakseen pentunsa

''Vuonna 1990 syntynyt nainen hylkäsi viime vuoden lokakuussa amerikanbullgog-rotuiset koiransa asuntoonsa. Asuntoon jäänyt narttu synnytti pennut hylättynä ja päätti syödä asuntoon jääneen uroskoiran turvatakseen pentujensa elämän. Koiraperheen kohtalo paljastui, kun asunnosta alkoi levitä pahaa hajua kerrostalon portaikkoon. Naapurit epäilivät asunnossa olevan ruumiin, mutta sen sijaan asuntoon menneet tarkastajat löysivät nartun, neljä pentua ja lähes täysin syödyn uroskoiran jäänteet. Nainen tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa 30 päivän ehdolliseen vankeuteen ja kahden vuoden eläintenpitokieltoon.''

Huhhuh,  ette arvaakaan, kuinka paljon suutuin, kun luin tämän uutisen lehdestä lauantaina! Lehden kuvassa oli äärimmäisen sotkuinen asunto, jonka keskellä makasi koiraemo pentujensa kanssa. Koirien takana näkyi epämääräinen möykky turkkia ja puoliksi syöty jalka! Huoneistossa ollut mätänevä koiran ruumis oli alkanut haista niin pahalta, että hengittäminen ilman suojia oli vaikeaa. Emo oli syönyt siis pentueen isän ja pelastanut siten poikueen hengen - poliiseja vastaan tuli iloinen, hyvinvoiva pentue. Naaraskoira oli niin huonossa kunnossa, että se täytyi lopettaa: lihakset olivat surkastuneet, kynnet kasvaneet pitkiksi ja teräviksi - lisäksi koira käyttäytyi agressiivisesti. 

Todella pisti miettimään, että miten joku voi tehdä tällaista lemmikeilleen! Ensimmäisenä ajattelin, miltä tuntuisi jättää Eetu ja Minni yli viikoksi yksin tyhjään asuntoon ilman ruokaa ja juomaa. En voisi olla hetkeäkään ajattelematta, että siellä ne pienet kärsivät ja kuolisivat pian nälkään. Saati sitten vielä, että toinen kyseisistä koirista odotti pentuja! Millainen ihminen tekee tällaista lemmikeilleen? Oliko kyseessä ehkä jokin hätätilanne, jossa omistajan oli pakko poistua? Lehden mukaan ei. Omistaja oli vain lähtenyt, eikä minun mielestäni asiaa voi perustella kiireellä tai ajattelemattomuudella - olisihan koirille voinut soittaa hoitajaksi jonkun läheisen tai naapurin! 

Tuomioistuimen mukaan tapaus oli normaalia eläinsuojelurikosta vakavampi - olihan kyseessä useamman eläimen henki. Nainen tuomittiin siis ehdolliseen vankeuteen normaalin sakon lisäksi. Onneksi! En voi silti käsittää, miksei eläimen taposta tai kiduttamisesta anneta muuta, kuin pieni sakko, vaikka ihmisen pahoinpitelystä tai murhasta saa jo ties kuinka monta vuotta vankeutta?

''Villi ja julma eläin ei ole se, joka on kaltereiden takana, vaan se, joka on niiden edessä''

Ajattelin nyt vain nopeasti tehdä postauksen, koska vieläkin piinailen tämän kirotun miniläppärin kanssa! 

 Maanantaina meillä oli tosiaan ystävänpäivän kunniaksi halipäivä - niin kuin on ollut viimeiset neljä vuotta, jotka olen samaisessa koulussa kärvistellyt. Aamulla vein luokan tytöille lahjapussukat (joissa oli sisällä suklaata, piparminttusydäntikkareita, sydänvaahtiksia, pastilleja tms.) ja sain lukuisia hymyjä ja haleja kiitokseksi. :' ) Aamupäivä kului ihan normaalisti Teos-kurssin töiden parissa ja sitten oli tunnin pituinen halituokio käytävillä. Siellä soi musiikki ja buffetissa myytiin jotain leivoksia, kahvia ja limua. Meidän luokka oli aika railakkaalla tuulella (minäkin siellä reppuselässä heiluin. >:P) ja saatiin ihan kivasti halailtua ihmisiä. Todellisuudessa koko halituokio oli ohi hetkessä ja jäi vähän laimeaksi, mutta piristyttiin, kun kuultiin, ettei ollutkaan pakkasrajan takia hiihtoa. Maanantain ilta ja tiistai menikin aika tylsästi kokeisiin lukemisen ja kaupoissa pyörimisen ohella..

Tänään tein kuitenkin koulun jälkeen visiitin kauppoihin ja tein löytöjä! (Joista toinen oli Jenna ja Juuli ruokakaupassa pähkäilemässä, minkä kääretortun ostaa kissanruoan ja appelssiinimehun seuraksi. :-D)

Eli löysimpä siis tällaisen aivan ihanan mekon! Mekon etuosassa on kaksi isoa rusettia ja pitsia - ja kyllähän noita muitakin härpäkkeitä löytyy vaikka millä mitalla. : ) Takana on kiristysvyö, jonka voi sitoa rusetiksi, joten mekko istuu päällä ja mahtuu varmasti myöhemminkin päälle!

Yritin napata kuvan etuosasta, mutta..

Takana on nyöritys, joka loppuu puoleenselkään, josta alkaa melko pitkä vetoketju. Mekossa on muuten helmassa kolme kerrosta, joten sen luulisi pysyvän pöyheänä ilman alushamettakin! : D Mitäpä tykkäätte?

Tänään oli siis tosiaan ihan mukava päivä, varsinkin, kun sain Juulista ja Jennasta matkaseuraa, eikä tarvinnut kävellä yksin tuolla pakkasessa. : ) <3 Kotona mieliala laski hetkittäin ja itkinkin hieman kahteen kertaan 1) hermostuin, kun en meinannut tajuta yhtä laskua matikan koealueessa 2) katsoin 45 min, jossa oli kuvattuna jälleen kerran turkiseläinten huonoa kohtelua.

Kuvan lausahdus ''Villi ja julma eläin ei ole se, joka on kaltereiden takana, vaan se, joka on niiden edessä'' kiersi päässäni koko videon ajan, sillä se on mielestäni niin totta. Tiedän, että joitain kyllästyttää tämä ainainen jankutus eläinten huonosta kohtelusta, mutta ärsyynnyin taas niin paljon, että on pakko saada purettua tämä johonkin - ja olisi kiva kuulla myös muiden mielipiteitä tästä asiasta! :') Katsoessani videota, jolla kuvattiin takapäästä halvaantuneita, verisiä, ruumiinosattomia tai muuten panikoituneita kettuparkoja, pidin käsiä suun edessä, itkin ja valitin. Miten ihminen voi olla niin julma? Eikö siitä todellakaan tunnu pahalta katsoa ja kuunnella niiden vahingoittuneiden kettujen uikutusta..? Onko sellaisella ihmisellä lainkaan sydäntä jäljellä, joka sallii tuskan - tai jopa aiheuttaa sen? En käsitä, mikä ero ihmisen ja eläimen välillä on. Kyllähän eläimen saa sulkea häkkiin ja vahingoittaa sitä reikäisillä, terävillä ja liian pienillä häkeillä tai pitää nälässä, mutta ihmisen kohdalla se tuomitaan ja tyrmätään heti alkuunsa. Eläin on ihan yhtälailla elävä ja ajatteleva olento, ehkä jopa ihmistä inhimillisempi! Miksi eläimet tuomitaan kuolemaan, suljetaan häkkiin ja kidutetaan, vaikka ne eivät ole tehneet mitään ansaitakseen sellaista kohtelua?  Turkistarhaus on jo kielletty joissain maissa, miksei siis Suomessakin? Täytyy vain toivoa, etteivät asiat aina ole näin... että ihmiset tulisivat järkiinsä ja kieltäytyisivät kokonaan käyttämästä turkkeja. : /

PS. Puolen tunnin päästä taas Skins ja huomenna saa nukkua niinkin pitkään, kuin kahdeksaan, kun koulu alkaa vasta kymmeneltä! :--) <3

Siat pääsee taivaaseen

Varoitus: Nyt on paljon asiaa, joten merkinnästäkin tulee luultavasti about sata kilometriä pitkä!

Itsenäisyyspäivänä meillä on ollut perinteenä aloittaa joulun valmistelu ihan virallisesti - me nimittäin leivotaan silloin itse tehdystä taikinasta porukalla pipareita ja kuunnellaan joululauluja! ; )

Joten joululaulut soimaan vain ja leipomaan! ♥ Huom: leipominen alkoi jo aikaisin aamusta ja peiton alta kömpi esiin äkäinen talviunilta herätetty karhunpoika!

Tässä siis muutama työvaihe, mutta lopputulokset näyttivät mm. tältä:

Teema oli tietysti - tyttyttydyy - eläimet! Anna hieman kärysi, mutta eipä se mitään haittaa! >: ) Halusin pelastaa kaikki ihanat eläimet meille ja järjestää niille kunnon joulun! : PP (Possu kyllä halkesi melkein heti kuvauksen jälkeen, mutta paikkasin sen! XD)

                           Joulun suuri epäkohta:

Aina joulun alla rupean pohtimaan asiaa - miksi jouluksi täytyy teurastaa niin monta porsasta? Vastaushan on tietenkin melko yksinkertainen: jotta ihmiset saisivat joulupöydän kruunun sinappihuntuineen. Vuoden 2007 joulun aikoihin Suomessa syötiin 7 200 000 kg kinkkulihaa! Kinkkua tilataan Suomeen Tanskasta asti, sillä eiväthän meidän possut yksinään riitä! En tarkoita loukata ketään, joka ajattelee toisin, mutta mielestäni joka jouluna tehdään porsaiden suuri joukkomurha. Eikä siinä mitään, jos kaikki liha tosiaan syötäisiin, mutta vähintäänkin 30-40 % lihoista heitetään joulun jälkeen pois. Itse en ole koskaan pitänyt joulukinkusta, joten jo silloin, kun vielä söin lihaa, sen syöminen oli pitkän painostuksen takana..
Ja jos joku ihmettelee tuota lausetta ''Kinkku on mun kankku.'', voisin selittää hieman. Sain nimittäin joskus ala-aste aikoina joltain kaupungilla tällaisen lehtisen;

Nyt kuitenkin siirrytään jouluaiheista normihömppään! >: D Tuntui oudolta palata kouluun, kun oli ollut pidempi viikonloppu ja tuli nukuttua aika pitkään (yhtä vaille) joka aamu. Koulusta sen verran, että huominen Helsingin reissu siirtyikin helmikuuhun, mikä on vähän harmi. : /

                                Päivän asu (pitkästä aikaa!)
                                  Raidallinen paita - H&M
                               Punamusta hame - Kappahl
                             Musta rusettitoppi - kirpputori

Oli muuten taas tuttuun tapaan kiireinen päivä, mutta ehdin pitkästä aikaa kiertelemään parilla kirpparilla! Tällä kertaa ei löytynyt mitään, mutta ehkä se on ihan hyvä vaan, koska olen suunnitellut (ja toisen ostanutkin) seuraavat kaksi isompaa ostostani - nimittäin sen punaisen mekon ja suoristusraudan!

Vanha suoristusrauta (joka oli itseasiassa vasta muutaman kuukauden vanha) pisti sopimuksen poikki ja oli pakko ostaa uusi. Ostin siis Obh nordica -merkkisen, koska olen sen monissa laitteissa todennut hyväksi. Enivei, huomenna sitten ensimmäinen testi, että miten se toimii! :-)

PS. Nyt sitten katsomaan Skinssiä koneelta! Katson nyt ykköstuottarin toista jaksoa ja olen taas totaalisen koukussa tähän (kiitos Karpon, kun mainitsi, että kolmas tuottari pyörii taas Subilla ja jäin tietysti taas koukkuun siihenkin...!).