Järkevää joulua

Niin paljon kuin joulua rakastankin ja tahdon hehkuttaa, on siinä myös kääntöpuolensa. Etenkin länsimaista juhlintaa, jolloin pakastealtaat täyttyvät sadoista kinkuista ja kauppojen hyllyt pursuavat erilaisista ruoista ja mitä kummallisimmista tavaroista, tuntuu olo jotenkin hölmöltä. Huomaan usein miettiväni, että onko oikein juhlistaa joulua, ostaa suklaita ja muita ruokia tai paketoida lahjavuoret kiiltäviin papereihin ja kiharrettuihin nauhoihin, kun jossain muualla joku kärsii nälänhädästä tai kodittomuudesta. Joskus jouluhössötys menee vähän överiksi, jolloin ei voi muuta kuin muistuttaa kohtuudesta ja joulun todellisesta merkityksestä..

Joulun merkitys on tietysti alkujaan Raamatussa, Kristuksen syntymän juhlistamisessa. Meillä joulua ei vietetä mitenkään uskonnollisena juhlana, vaan enemmänkin tottumuksena ja perheen yhteisenä aikana. Olenpa kuullut kerrottavan, että joulua on juhlittu jo muinaisten ihmisten toimesta, jolloin vuoden pimeintä ja pisintä päivää on haluttu juhlistaa ja valaista.. Nykyään merkitys on tietysti vähän muuttunut, enkä usko kovinkaan monen ajattelevan joulua kristillisenä merkkipäivänä tai muinaisena luonnonjuhlana. Ehkä nykyään ajatellaan, että yhtenä päivänä syödään hyvin, muistetaan läheisiä lahjoilla ja ollaan perheen kanssa.

Ohje järkevään jouluun on melko yksinkertainen: kaikille saman verran, maltilla ja oikeista raaka-aineista. Avataanpa ajatusta vähäsen. Ajatus ihmisistä juoksemassa kaupan hyllyjen välissä, kireä ilme kasvoillaan, rosollien, lanttu-, porkkana-, peruna- ja maksalaatikoiden, viimehetken lahjaostosten ja muiden ''ehdottoman tärkeiden'' hankintojen perässä, on mielestäni vähän pelottava. Olisihan se suorastaan katastrofi, jos kaupasta ei sattuisi löytymään juuri sitä oikean merkkistä joululimppua tai oikean painoista kinkkua.. Aika harvoin ruoka todellisuudessa kaupasta loppuu! Siellähän niitä ruoka- ja tavaravuoria notkuu niin, että vähän vähempikin säntäily saattaisi riittää..

 

Jouluruoista eniten kuohuntaa herättää varmaankin joulukinkku - ainakin meidän perheessä. On surullista katsoa, kuinka kilometritolkulla jatkuvat pakasteet pursuavat kinkuista, enkä voi olla ajattelematta, kuinka monen possun henki on niihinkin mennyt - jos jokaisesta tulee suunnilleen kaksi möhkälettä sinne pakastealtaan uumeniin. Ei kinkussa sinänsä ole mitään väärää, enkä näe, että ihmiset jotka sen jouluksi paistavat, ovat jotenkin muita huonompia. Kyllä meilläkin pöydässä on välillä kinkkua (joskin aikamoisen väännön jälkeen, sillä itse en sitä pysty enkä halua syödä). Kinkkuongelmaan on aika yksinkertainen ratkaisu: vai keksiikö joku syyn siihen, miksi lähitilalta - tai miksei kaupastakin - hankittu luomukinkku olisi jotenkin moraalisesti väärä ratkaisu? Eli siinäpä se, jos kinkun välttämättä haluaa ostaa, niin sitten luomuna. Tietysti on myös muistettava, ettei kaikilla todellakaan ole rahaa ostaa luomukinkkua (jonka kilohinta taitaa olla sellaiset 10 euroa kalliimpi)! Kinkun voi myös korvata monilla erilaisilla vaihtoehdoilla, kuten vaikka kalalla tai tofulla. Meillä on yleensä tuota tofua, mutta tänä vuonna kokeillaan vaihteeksi halloumia, jonka muuten uskallan väittää peittoavan kaikki lihat 100-0! >:P Ruoissa kannattaa suosia luomua tai ainakin kotimaista, jos rahat ja rahkeet siihen riittää. Riisin voi esimerkiksi aivan hyvin korvata kotimaisella ohralla!

Samalla sitten tietysti kohtuus, ettei sitä lähikauppaa tarvitse ostaa ihan tyhjäksi - kyllä se joulunälkä vähemmälläkin täytetään. Aika usein käy kumminkin niin, että osa ruoista päätyy roskikseen tai sitten niitä tungetaan naama irveessä jokaiseen ruokalajiin pitkälle tammikuuhun. Eli järkevästi, ei liikaa, mutta kuitenkin tarpeeksi! Muistakaa, että jouluna kuuluu nauttia, eikä yksi joulutorttu tai vaikka rasiallinen suklaata ole aihe ahdistua tai kuluttaa loppuyötä lenkillä, viimovassa pakkasilmassa. Antakaa itsellenne lupa nauttia, sillä eihän joulu ole kuin kerran vuodessa!

Joulu on yhdessä olemisen aikaa, eikä kenenkään tulisi olla silloin yksin. Monissa vanhainkodeissa istuu yksinäisiä vanhuksia, joku kääriytyy sohvannurkkaan yksiössään, kaikilla ei ole rahaa jouluruokaan tai lämpimään kotiin. Joulu on joillekin muistutus siitä, kuinka pahalta tuntuu olla yksin. Siksi olisikin aivan ihanaa, jos voisimme majoittaa kotiimme edes yhdeksi illaksi sen yksinäisen mummin tai papan, ehkä veljen tai siskon tai viedä lämmintä keittoa ja huopaa jollekin, jolla ei siihen ole varaa. Rakkaus ja anteliaisuus lämmittää ihmeesti - paljon enemmän, kuin itselle kerätty lahjavuori. 

Viimeiseksi, eikä todellakaan vähimmäiseksi, on tärkeää mainita ystävämme alkoholi. Monissa perheissä jouluna juodaan liikaa ja riidellään, vaikka kyseessä onkin ennen kaikkea lasten juhla. Tässä tullaan siis siihen samaan vanhaan fraasiin: kaikkea kohtuudella. Alkoholia voi kyllä juoda, jos sen käytön pitää kohtuudessaan. Eli muistisääntönä, että vähän on hyvä ja tuo lisää tunnelmaa, mutta liika on aina liikaa. Ihan vaikka sitten niiden läheisten ja lapsien puolesta on hyvä sulkea korkki edes jouluna, vaikka ei itsensä vuoksi niin välittäisikään. 

Tämä  kilometrien pituinen paasaus on kai hyvä lopettaa toivottamalla kaikille oikein ihanaa, nautinnollista ja maltillista joulua! ♥