Helsinki Pride 2016

Heippa! Eilen oli taas kesän kohokohdan aika, jota odotetaan joka vuosi yhtä paljon. Helsinki Pride on ainutlaatuinen tapahtuma täynnä iloa ja naurua. Sellainen paikka, jossa saa olla juuri sitä, mitä on ja seisoa ylpeänä erilaisuutensa takana. :-) Sen pidemmittä puheitta - eilinen päivä oli kaikinpuolin onnistunut aamusta iltamyöhään asti!

Tähän alkuun voisin kertoa teille loppuviikon yllättävästä käänteestä: sain torstaiaamuna työkutsun Vierumäen Härmän Snackpointille! Siinä sitten hetkellisen panikoinnin jälkeen sain vaatteet niskaan ja bussiaikataulut selvitettyä, minkä jälkeen olinkin jo peltojen keskellä matkalla kohteeseen. Ajoin bussissa 2 kilometriä liian pitkälle, mutta loppumatka taittui helposti, kun sain vastaantulijoilta selkeät ohjeet Snackpointille. Tein pitkää päivää kylmiössä, joten olin ihan jäässä suojavarusteista huolimatta. Koko ajan oli myös kiirettä, eikä työ ollut mistään kevyimmästä päästä - mutta ennen kaikkea se oli kivaa ja aika kului yllättävän nopeasti. Tein toisen samanmoisen keikan vielä perjantaina, minkä jälkeen olinkin jo ihan rättiväsynyt. Joka paikkaa kivisti ja väsytti vietävästi, mutta olin niin tyytyväinen saavutukseeni. Toivottavasti samaa hommaa on tarjolla lisää!
Perinteiset Pride-valmistelut jäivät tästä syystä aika minimiin: lakkasin työpäivän jälkeen pikaisesti kynnet ja käytiin kaupassa ostamassa juomat, mutta siihen se sitten jäikin. Parin päivän aikaisten herätysten jälkeen ajattelin, etten edes jaksa herätä aikaisin seuraavana aamuna..

..mutta niin se vaan Pride-fiilis vei ja heräsin aamulla täynnä intoa! Lähdettiin Karoliinan ja Sannin kanssa Onnibussilla kohti Helsinkiä jo ennen kymmentä. Bussi oli tietenkin ihan täynnä, mutta selvittiin matkasta hengissä ja lähdettiin kohti Tuomionkirkkoa, kunhan oltiin ensin löydetty Kaikka ja Paula matkan varrelta. :-)

Sää oli jälleen kerran mitä ihanin ja porukkaa oli silmänkantamattomiin. Jos ei ole Prideihin osallistunut, ei voi edes kuvitellakaan sitä tunnelmaa, mikä paikalla vallitsee: ihmiset hymyilevät, nauravat ja tanssivat. Kaikilla on hyvä olla ja juhlafiilis katossa. Niin oli tälläkin kertaa, kun odoteltiin kulkuen alkamista. ♥

Kulkueen alussa vähän pelotti, että mahtaako joku iskeä kyynelkaasulla tai muulla tavoin, kun on ollut niin paljon levottomuuksia ympäri maailmaa. Taustalla soi Palefacen Emme suostu pelkäämään - ja ajattelin, että en todellakaan suostu pelkäämään! Pelko olikin ihan turhaa, sillä marssi sujui ongelmitta ja vastaanotto oli parempi kuin hyvä.

Kulkue onnistui tänä vuonna paljon paremmin kuin viimeksi: edessä pauhasi rekan musiikit, eikä porukka hajaantunut erilleen matkan aikana. Aikaisemmin kritisoitiin uutta puistopaikkaa, mutta ainakin kulkue oli onnistunut!

Sanni, Karoliina, Kaikka & Paula

Otettiin kuukuppitatuoinnit, koska ilmaiseksi saatiin. :-D

Porukkaa oli taas paljon paikalla, eikä edellisessä kuvassa olekaan kuin ehkä kolmasosa. Tuttu aavistuksen taianomainen tunne valtasi mielen, kun oltiin saatu pullot avattua ja levittäydyttyä mukavasti viltille. On siinä jotain taikaa, kun kiertelee ympäri puistoa juttelemassa ihmisille ja vaan nauttii hetkestä. ♥

Löysin myös Iinan, jonka kanssa tutustuttiin alkujaan blogin kautta ja nähtiin ensimmäistä kertaa livenä edellisissä Prideissä. Pitäisi nähdä enemmän blogituttuja, sillä useimmiten sitä kautta löytää uusia ystäviä. :-) Iinan spotilla tutustuin myös pariin uuteen ihmiseen, mikä on yksi Priden parhaista puolista!

Sanni & Jassekin ilmestyivät viltille!

Pridejen huono puoli taas on ehkä siinä, etten koskaan osaa ottaa iisisti. Vannoin tänäkin vuonna, että juon vain vähäsen, mutta niin se vaan parin tunnin kuluttua unohtui.. Ehkä se on kuitenkin sallittua kerran vuodessa. :-D

Loppuillasta törmäsin Soniaan ja kuvat kertoo varmaan aika hyvin sen hetkisistä tunnelmista tai promilleista tai miten vaan. XD Mitäpä sitä turhaan hienostelemaan, niin se vaan on aina Prideissä, kun törmää tuttuihin.

Ilta jatkui siihen asti, kunnes osa porukasta päätti lähteä karaokebaariin jatkoille. Siinä vaiheessa puisto oli jo pikkuhiljaa alkanut tyhjenemään, joten päätettiin kerätä kimpsut ja kampsut ja päättää ilta meidänkin osalta. Iso plussa oli siinä, että saatiin Jasselta kyyti takaisin Lahteen. Oltiin varattu 12.00 lähtevä Onnibussi, muttei oltaisi varmaan jaksettu siihen asti. Niin, ja olihan se aika luksusta, kun saatiin laittaa oma soittolista pyörimään ja istuttiin tilavasti paikoillamme. ;-)

Kaiken kaikkiaan Pridet onnistuivat hyvin tälläkin kertaa, kuten joka vuonna. Oli hauskaa aamusta iltaan, nähtiin tuttuja ja tutustuttiin uusiin, oltiin vaan ja nautittiin. Mitä muuta voisi toivoakaan? Ainoa huono puoli on se, että joutuu odottamaan taas vuoden verran seuraavaa kertaa!

Sellaiset olivat Pridet meidän osalta.

Kiitos ja anteeksi. :-D

Heippa! ♥