Ystäviä, sukulaisia & koirakavereita

Moikka! Tällä viikolla olen ehkä elänyt ennemmin kuin ikuistanut hetket kameralle. Olen nähnyt niin ystäviä kuin sukulaisiakin, mutta jostain syystä ''todisteena'' on vain pari kuvaa itsestä ja koirista. :-D Niin se vaan joskus menee..

 

Tämä viikko on ollut jo hieman parempi kuin edellinen. Tosin jouduin taas aloittamaan kortisonikuurin, kun kynnet päättivät taas tulehtua. Tulehdus tuntuu kropassa ja vaikuttaa jaksamiseen, mutta kesäiset ja aurinkoiset säät antavat voimia. En kuitenkaan kyllästytä teitä ainaisilla kynsivalituksilla, vaan mennään tämän viikon kahteen kohokohtaan. ;-)

Keskiviikkona näin pitkästä aikaa Oonaa ja Jassea - viime kerrasta olikin jo yli puoli vuotta! Se hyvä puoli on kesässä ja vähäisissä kesätöissä, että ehtii nähdä ystäviä. 

Lähdettiin Jassen kanssa ajelemaan kohti Järvenpäätä joskus iltapäivällä. Matkalla ehtikin hyvin vaihtaa kuulumisia. Tosin jännittävimmät kuulumiset taisivat olla uudet sarjat ja kissojen temmellykset.. :-D Joka tapauksessa matka taittui nopeasti - ja pian oltiinkin jo perillä.

Aika kului hyvässä seurassa nopeasti, kun oli kuitenkin tapahtunut yhtä sun toista tapaamisten välissä. Sää oli helteinen ja aurinkoinen, joten istuskeltiin useampi tunti parvekkeella juttelemassa. Ennen kuin huomattiinkaan, kello lähenteli jo kahdeksaa. Siinä sitten vielä viimeiset jutustelut ja auton nokka kohti Lahtea. ;-)

Olen ihan onneton, mitä tulee ystävien kanssa yhteydenpitoon - varsinkin jos on vähänkin pidempi välimatka. Toisaalta ystävissä on myös se hyvä puoli, että vaikka ei ihan aina näkisikään, jatkuu juttu ihan samalla tavalla senkin jälkeen. ;-) Päivä oli onnistunut ja oli kiva nähdä Jassea ja Oonaa pitkästä aikaa - Milaa tietenkään unohtamatta!

Eilen käytiin puolestaan sukuloimassa, kun pikkuserkku valmistui ylioppilaaksi. Aamu ei alkanut parhaissa mahdollisissa fiiliksissä, kun kroppa ahdisti ja jännitin juhlia. Olen tosi huono sukuloinnissa: kättelyissä ja muodollisuuksissa. Onnistun aina sanomaan jotain hölmöä, enkä osaa aloittaa juttua puolituttujen kanssa. Ajattelin jo, että jättäisin juhlat kuitenkin väliin - mutta joskus on poistuttava mukavuusalueeltaan, että oppii ja kokee uutta. ;-)

Reissaaminen on aina mukavaa, joten ihan jo senkin takia oli lähdettävä mukaan. Haminaan on jonkin verran matkaa, mutta sekin taittuu yllättävän nopeasti. Varsinkin jos on matkaseurana lueskeltavaa, limpparia ja hyvää musiikkia. ;-)

Matkalla pysähdyttiin ABC:lle syömään. Ainaisen vuohenjuustosalaatin sijaan päädyttiin buffettiin, josta löytyi papuja, lämpimiä vihanneksia ja muita herkkuja. Ei ehkä mikään esimerkillisin lounas, mutta näin ulkonasyömiskammoisena ei mikään ihan epäonnistunut annos. :-D Masut täynnä loppumatka taittuikin entistä nopeammin.

 

Juhlat pidettiin ihanan idyllisessä omakotitalossa, jossa oli hyvin tilaa suuremmallekin porukalle. Sää oli tosin niin kaunis, että siirryttiin hyvin nopeasti ulkoilmaan. Selvisin kättelyistä, esittelyistä ja muodollisuuksista ihan kelvollisesti - joskin skumppalasillisella saattoi olla hieman avittava vaikutus. :-D Jostain syystä kävi kuitenkin niin, että eksyin heittelemään palloa perheen koiran kanssa.. Introvertti mikä introvertti, vai miten se meni?

Onneksi kuitenkin lähdin, sillä päivä oli jälleen kerran ihan mukava. Kyllä reissaaminen aina kotona homehtumisen voittaa. Kotia päin lähdettiin vähän ennen viittä, että ehdittäisiin kotiin hyvissä ajoin. Matkalla vielä pysähdyttiin kahvilla, joten iltaan astihan se sitten taas lopulta meni.. :-)

Tällaiset sekavat kuulumiset tällä kertaa. Ensi viikolla olisi luvassa vielä yhdet nestepitoisemmat juhlat ja muuta hengailua, mutta niistä lisää sitten seuraavalla kerralla! Kommentoijat ovat ilmeisesti menneet kesälevolle - vaan toivon mukaan heräilevät viimeistään syksyllä. ;-)

Heippa! ♥