Moikka! Päiväni kuvina -postauksille näytettiin vihreää valoa, joten taas mennään! Tämä päivä on oikeastaan jo alkuviikosta, mutta kaikki on melkeinpä ennallaan kännykkää ja maalauksen edistymistä lukuunottamatta. Olen selkeästi hieman kaavoihin kanigstunut, sillä suunnilleen jokainen päiväni muistuttaa tiettyä kaavaa..
Tällainen perinteisen kaavamainen oli maanantain projektipäiväkin. :-)
Heräsin tuttuun tapaan ennen herätystä. Mikä siinä onkin, että herää aina vähintään viisi minuuttia ennen herätystä? Hyvä, että edes muistan, miltä kännykän herätysääni kuulostaa.. Noh, tällä kertaa heräsin tosiaan jo hyvissä ajoin ennen herätystä. Olipahan ainakin aikaa laittautua ja valmistautua päivään kaikessa rauhassa!
Heti ensimmäisenä laitoin nassun kuntoon: meikkivoidetta ja puuteria, silmiin eyelineriä ja ripsiväriä. Hyvin harvoin kokeilen mitään uutta, mutta mitäpä sitä hyväksi havaittua muuttamaan. Kuvitella, että olen tehnyt nuo samat rajaukset silmiin jo 7-8 vuoden ajan! :-D Lopuksi vielä hiukset ojennukseen ja ranskanletti otsiksiin.
Kisut olivat tottakai henkisenä tukena tässä urakassa! Tuo Nanan asento näyttää jokseenkin epämukavalta...
Laittautumisen jälkeen olikin aamupalan aika - ehdottomasti päivän paras hetki! Tuttua ja hyväksi havaittua tässäkin asiassa: soijajukurttia (vaniljan makuista!), ananasta, appelsiinia, päärynää, pähkinöitä ja jälkeenpäin lisättyä hieman mysliä. En varmaan ikinä kyllästy tähän kombinaatioon.
Aamupalan jälkeen oli vielä hyvin aikaa maalailla. Tuntuu, että olen puurtanut jo ikuisuuden tuon koulutyön kanssa.. Vapaapäivien (tai projektipäivien) aamuissa nautin eniten juuri siitä, kun ehdin syödä aamupalan kaikessa rauhassa ja tarttua pensseliin ennen, kuin tarvitsee miettiä päivän tekemisiä.
♥
Jotenkin olin kuvitellut, että aikaa oli vaikka miten paljon, olikin yhtäkkiä melkein kiire bussipysäkille.. Niinpä siis nokka kohti keskustaa, mistä lähti bussi keskussairaalalle. Oli ihanaa odotella bussia kerrankin auringonpaisteessa ja melkein lämpimässä säässä! Vaikka eipä sekään yhtään haitannut, kun bussi tuli ja pääsin jatkamaan matkaa. ;-)
Keskussairaalassa oli tällä kertaa ravitsemusterapeutin aika. Juteltiin tuttuun tapaan edistymisestä ja ainaisesta aiheesta, josta ollaan jauhettu jo yli puolen vuoden ajan. Aiheena oli siis leipä: ikuinen ja suurin pelkoni tuota muille arkista ruoka-ainetta kohtaan. Olen syönyt leipää viimeksi syksyllä, ja vuodessa tulee hyvällä tuurilla leivän syöntikertoja korkeintaan neljä. Leipähän on jopa terveellistä, eikä sen syömisen pitäisi olla ongelma. Niin se vaan kuitenkin on. Ihan mahdottoman korkea muuri ylitettäväksi, niin outoa kuin se ehkä jonkun mielestä onkin.. Päätettiin joka tapauksessa pitää vähän pidempi tauko, koska koulun kanssa on niin paljon kiireitä, eikä tässä varsinaisesti ole mitään akuuttia syytä tavata. Tavoitteena olisi lisätä kuidunlähteitä ruokavalioon, mutta saan harjoitella sitä nyt ihan omin päin ja kiireettä. Ehkä ihan hyvä näin.
Kun aika oli kulunut, lähdin taas bussilla kotia kohti..
Kotona olin lopulta joskus puoli kolmen aikoihin. Olikin jo korkea aika syödä, joten keitin pikaisesti kaurapuuroa, leikkasin päälle banaania ja ruoka oli valmista. Olen aika laiska, mitä tulee lämpimiin aterioihin, joten useimmiten se on puuroa tai kikherneitä ja vihanneksia.. :-D
Kun nyt kerta projektipäivä oli, niin täytyihän niitä muitakin kouluhommia tehdä. Tällä kertaa se tarkoitti mustaksi spraymaalattujen kukkien liimaamista kuumaliimalla. Meillä on visuaalisen suunnittelun kurssilla tehtävänä kertoa tarina, josta tehdään maalaus & 3D-teos. Valitsin tarinaksi muinoin Lohjan reissulla tapahtuneet ''valehäät''.. Jos joku muistaa tapahtuman, niin tarkoitan tällä sitä, kun sain täysin tuntemattomalta tyypiltä kimpun kukkia ja käytiin ottamassa hääkuvat passikuva-automaatissa. Niin ja kilistettiin tottakai skumpalla, ihan normi maanantai. :-D
Aloin vähän aikaa sitten katsomaan Being Human (U.K.) -sarjaa uudestaan, ja sen parissa vierähti tänäkin päivänä jonkun aikaa. Lakkailin siinä samalla uudet kynsilakat vanhojen rapistuneiden tilalle. Vaikken erityisemmin vamppyyreista ja ihmissusista välitäkään, niin tuo sarja on oikeasti katsomisen arvoinen! Tai ainakin ekat kolme kautta, minkä jälkeen en enää suostunut sarjaa katsomaan.. mutta ei siitä sen enempää, etten spoilaa mitään olennaista.
Johonkin se aika taas katosi, ja oli taas aika syödä vähän lisää. Välipalaksi valikoitui päärynää, ananasta, Alpron vaniljajukurttia & myöhemmin lisättynä siemeniä.
♥ Siinä sivussa ehti lukemaan uusimman Pirkankin.
Piti laittaa hakemuksia työpaikoille. Ehkä päivittää vähän cv:tä. Ainakin aikomukset olivat hyvät, kun sitten lopulta päädyinkin vain selailemaan blogeja. No, kyllähän tässä vielä ehtii.
Kuinka pitkään näitä velvollisuuksia voikaan lykätä? Eilenkin katselin kyllä avoimia paikkoja, mutta...
Seitsemän aikoihin lähdettiin taas liikenteeseen ja käytiin ostamassa ruokatarvikkeita viikolle. Ostosten jälkeen kotiin pesemään meikit ja kauppakasseja purkamaan.
Iltapalaksi vielä yhtä tämän hetken lempparia: tuoreita hedelmiä & mantelivoita. Muutama joulu sitten ostettu sydänkulhokin on päässyt taas käyttöön kaapin perällä pölyttymisen sijaan. Katsoin siinä vielä Simpsoneiden lopun ja jotain Frii-kanavan murhajuttua. Ne on yllättävän koukuttavia, sillä ainahan selvitetyt ja selvittämättömät murhatutkimukset jaksaa kiinnostaa.. :-D
Ennen lakanoihin kääriytymistä ja valojen sammuttamista lueskelin tuttuun tapaan kirjaa. Sain tuon kirjan jo luettua, ja olihan tuo trilogia yllättävän mukaansatempaava. Myönnän olleeni alkujaan hieman skeptinen, mutta ostin Nälkäpelit, kun ne löytyi kirpparilta 1 e/kpl. Sain taas niellä skeptisyyteni, sillä kirjat ovat kaiken hypetyksen ansainneet.
Lueskelun jälkeen nukkumaan - ja siinähän se maanantai sitten olikin. :-)