sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Ystävänpäiväbrunssi jne.

Heippa! Asiat näyttävät taas melko paljon paremmilta kuin viime postauksessa, sillä lepäily ja aika ovat tehneet tehtävänsä. Viikonlopun huippuhetki oli kuitenkin ystävänpäivän brunssi, jonka järkkäsin perinteiseen tapaan.
Perjantaina selvisin kouluun asti, ja nyt alan olla taas elävien kirjoissa! Tosin se perjantai (kolme tuntia taidehissaa ja kolme tuntia ruotsia) oli melkoista sinnittelyä. No, selvisin ja nyt on ollut pari päivää aikaa lepäillä. :-) Jotenkin kummasti tähän sairasteluun liittyy aina vaihe, jossa alan pohdiskelemaan asioita tosi syvällisesti. Näin on ollut tälläkin kertaa, etenkin perjantaina ja eilen lauantaina.
Yhden pohdinnan aiheen otin puheeksi, kun oltiin vanhempien kanssa tulossa kaupasta. Mietin sitä, miten olen sairasteluista huolimatta valmistunut lukiosta, opiskellut Lohjalla ja päässyt sisään Muotsikkaan. Se ei ole mikään itsestäänselvyys, ja välillä mietin, miten ihmeessä olen jaksanut esim. päntätä YO-kokeisiin ja opiskella pitkiä päiviä teoria-aineita. Sanoin siitä vanhemmille: ''Olen ehkä sittenkin pärjännyt ihan hyvin, kun jaksoin lukion ja nyt opiskelen ammattikorkeassa.'' Äiti vastasi siihen: ''Eikä kukaan ole koskaan mitään muuta väittänytkään. Olen ainakin tosi ylpeä molemmista lapsistani, ainahan te olette pärjänneet.'' Noista sanoista olen saanut voimaa apean mielialan ja sairastelun keskellä. Kuulostaa ehkä vähän hölmöltä ja lässynläältä, mutta niin se kuitenkin on. Sitä paitsi, nyt on ystävänpäivä, joten pieni lässynlää on ihan paikallaan. ;-)
Mutta mennään nyt siihen varsinaiseen asiaan, nimittäin ystävänpäivän brunssiin. Olisin voinut olla vaikka Turussa Karoliinan ja muiden ystävien luona tai lukikavereiden kanssa viettämässä iltaa. Niin ne suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, sillä rahaa ei riitä reissaamiseen ja flunssa vei voimat kaiken maailman illanvietoilta. Vaan eipä sillä, kyllä se aika kotonakin kuluu.
Heräsin aamulla aikaisin ja hiivin keittiöön pyyhkimään pöytiä ja kolistelemaan astioita. Kuorrutin muffinit, laitoin puuron hellalle hautumaan ja katoin pöydän. Rakastan brunssien järjestämistä, joten ystävänpäivänäkin siitä on tullut jo eräänlainen perinne. Kaikesta kolistelusta ja perinteistä huolimatta onnistuin yllättämään vanhemmat tälläkin kertaa. Kun lopulta sain kaikki valmistelut tehtyä, kömpi sängystä pari yllättynyttä ja ilahtunutta tyyppiä. :-D Se on juurikin se paras asia, kun näkee ilon toisen silmissä ja tietää, että on saanut jotain hyvää aikaan.
Mutta mitä oli sitten tarjolla? Vadelma-suklaamuffineita, siemennäkkäriä & hummusta sekä mokkapalasmoothieta. Jutun juju oli kuitenkin pitkään haudutettu puuro, jonka päälle sai kerätä mieleisiään täytteitä: mansikoita, punaviinimarjoja, pähkinöitä, auringonkukansiemeniä & pähkinävoita. Voiko päivä enää paremmin alkaakaan?
 
Voimat alkavat tosiaan hiljalleen palailla, eikä kouluun lähtö huomenna ahdista lähes ollenkaan. Tottakai olisi aina kiva jatkaa viikonloppua ja lomailla, mutta nyt on jo ihan mukava lähteä kouluun. Ihan vielä en ehkä maratonia juoksisi, vaan onneksi vähempikin riittää. On taas kiva olla elävien kirjoissa!
Hyvää ystävänpäivää!
 Muistakaa ystäviä, rakkaita & perheitänne.

4 kommenttia:

  1. Kai söit myös itse kaikkia tarjottaviasi? :) kuulostaa herkulta !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähinnä puuro- ja päällyshärpäkelinjalla menin, mutta niistäkin sai oikein maittavan aamupalan. :-) Kiitos! ♥

      Poista
  2. Kommentoinkin jo toiseen blogiin et herkulliselle näyttää, varsinkin toi mokkapalasmoothie :) Ihana brunssi siis ollut teillä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tosiaan, kun laitoit vielä tännekin kommentin. :-)
      Kiitos paljon! ♥

      Poista