torstai 7. toukokuuta 2015

''And I'm ready to suffer and I'm ready to hope''

Moikka moi! Äsken palasin kotiin kaupungilta, missä tulikin vietettyä melkein koko päivä Lohjalta palaamisen jälkeen.. Tällä kertaa päätin kirjoittaa teille vähän kuulumisia myös anoreksian osalta - sekä sitten tietenkin ihan perinteisiä koulujuttuja. ;-)
Jo muutama viikko on mennyt yhdessä sumussa. Olen katsellut vanhoja kuvia ja haikaillut pienemmän olemuksen perään. Syöminen on ollut vaikeaa, kun peilikuva on ahdistanut enemmän kuin pitkiin aikoihin. Opiskelu ja tulevaisuus, oikeastaan ihan kaikki, on tuntunut toivottomalta ja raskaalta. Ainoa vastaus on tuntunut olevan, että laihduttamalla voin taas tulla onnelliseksi ja saada ahdistuksen loppumaan. Todellisuudessa nuo ajatukset ovat vain masentaneet entisestään, sillä niinhän tällä sairaudella on tapana tehdä. Pitäisi olla ylpeä siitä, miten pitkälle on jo päässyt, mutta päällimmäisenä tunteena on ollut vain häpeä. Kuin olisi epäonnistunut ja kadottanut kontrollin. Maanantaina oli kuitenkin taas aika avata silmänsä, ja katsoa minne on menossa. Täyttä syöksyä takaisin kuopan pohjalle. Tätäkö muka haluan? Tahdonko olla onneton ja väsynyt kaikkeen, onko laihtuminen sen kaiken arvoista? Vastaus oli aika helppo, niin yksinkertainen, että sen tajuttua melkein nolotti. En voi antaa periksi nyt, vaikka kuinka ahdistaisi. Terveys on kaiken ahdistuksen arvoista.
Olen nostanut painoa monta kertaa, mutta säikähtänyt aina ja palannut takaisin sairauden turvaan. En pidä siitä, mitä näen peilistä. Tiedän kuitenkin, että olen vielä ainakin painon perusteella aivan liian alhaisissa lukemissa. Vaikkei siltä todellakaan tunnu, on nostettavaa vielä jäljellä vaikka miten monta kiloa. 
En silti luovuta, vaan aion taistella.
Meme
Mutta sitten ihan muihin aiheisiin, nimittäin näyttelyn avajaisiin. Meidän ryhmällä on näyttely Wikströmmillä Lohjan keskustassa 5.-25.5. Näytille sai laittaa yhden ison tai muutaman pienemmän työn, joita on mahdollista myydä. Itse valikoin näytille kolme musta-valkoista maalausta: Jennyn, Adelen ja Marilyn Monroen. Saa nähdä, menisikö joku vaikka kaupaksi. :) Näyttelyn avajaisissa oli paljon porukkaa, ja näyttelystä tulee juttu lehteen. Oli ihana nähdä, miten hienoja töitä muut olivat tehneet. Oli puheita: "Tämä vuosikerta on ollut todella hyvä, ja ollaan saatu aikaiseksi tasokas näyttely." Oltiin paikanpäällä useampi tunti, ja aika kului yhdessä hujauksessa. Oli kyllä mahtava ilta! Ollaan kaikki selkeästi kehitytty vuoden aikana, ja olen ylpeä meistä kaikista. Jotain ollaan saatu aikaiseksi!
 
Aikaiseksi sain myös viimein irrottaa positiivin muotista - ja kyllähän tuo alkaa jo ihan päältä näyttää. :-D Vielä vähän hiomista ja viilailua, mutta kaikki aikanaan..
Muuta erikoista alkuviikkoon ei sitten mahtunutkaan. Tänään olin tosin hoitoneuvottelussa, jossa käytiin läpi hoitoa tähän mennessä ja suunniteltiin tulevaa. Varattiin mm. aika verikokeisiin, että voitaisiin rajata pois mahdolliset tulehdukset ja keliakia vatsakipujen aiheuttajina. Huomenna on vielä aika ravitsemusterapeutille, joten ainakin on tällä viikolla ollut yhtä sun toista hoidettavaa. Toivottavasti ensimmäinen käynti sujuu hyvin, sillä jännitän sitä toosi paljon!
Ps. Florence + The Machinea olen soittanut koko viikon ihan non stoppina, ja tämä biisi on valikoitunut ehdottomaksi suosikiksi - nuo sanat ja melodiat...
 Shake It Out

Regrets collect like old friends
Here to relive your darkest moments
I can see no way, I can see no way
And all of the ghouls come out to play

And every demon wants his pound of flesh
But I like to keep some things to myself
I like to keep my issues drawn

It's always darkest before the dawn

And I've been a fool and I've been blind
I can never leave the past behind

I can see no way, I can see no way
I'm always dragging that horse around

All of his questions, such a mournful sound
Tonight I'm gonna bury that horse in the ground
So I like to keep my issues drawn
But it's always darkest before the dawn

Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
And it's hard to dance with a devil on your back
So shake him off, oh whoa


And I am done with my graceless heart
So tonight I'm gonna cut it out and then restart

'Cause I like to keep my issues drawn
It's always darkest before the dawn

Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
And it's hard to dance with a devil on your back
So shake him off, oh whoa

And it's hard to dance with a devil on your back
And given half the chance would I take any of it back
It's a fine romance but it's left me so undone
It's always darkest before the dawn

Oh whoa, oh whoa...

And I'm damned if I do and I'm damned if I don't
So here's to drinks in the dark at the end of my road
And I'm ready to suffer and I'm ready to hope
It's a shot in the dark aimed right at my throat
'Cause looking for heaven, found the devil in me
Looking for heaven, found the devil in me
Well what the hell I'm gonna let it happen to me, yeah


Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
And it's hard to dance with a devil on your back
So shake him off, oh whoa

Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
And it's hard to dance with a devil on your back
So shake him off, oh whoa

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Vappu 2015

Heippa! Mitä nyt tässä olen yhtään ympärilleni kurkannut, monet ovat viettäneet vapun varsin kosteissa merkeissä.. Täällä vappua vietettiin kuitenkin vähemmän riehakkaasti - mutta kaikin puolin onnistuneesti!
 
 Sain kyllä kutsun viihteelle, mutta tällä kertaa halusin viettää ihan vaan aikaa perheen kesken. Ei meillä mitään erityisempiä suunnitelmia ollut, mutta jotain kuitenkin. :-) Torstaina käytiin kaupassa ja leivottiin munkkeja. Resepti löytyy leivontablogista! ♥
 Perjantaina sitten suunnattiin aikaisin aamulla no okei, taisi kello jo lähennellä yhtä.. Lahden vasta valmistuneelle torille, vappuhumua seuraamaan. Siellä sitten kierreltiin foliopallojen ja ihmisvilinän keskellä muutaman tunnin ajan. Kerrankin sää oli hyvä vappuna! Oli ihanan aurinkoista ja lämmintä..
 Torilla kiertelyn jälkeen suunnattiin vappulounaalle Manhattanille. ''Sain'' ensimmäistä kertaa keikkua ihmisten ilmoilla valkolakki päässä, mutta kaiken kaikkiaan se tuntui lähinnä epämukavalta.. :-D En tiedä, mahtoiko tuo pihviravintola olla paras mahdollinen ravintola, kun kukaan meidän perheestä ei syö punaista lihaa - mutta toisaalta... Muille löytyi kuitenkin kalaa - ja minulle yksi ainoa kasvisvaihtoehto. Tosin eipä sillä, mozzarella-rucolasalaatti oli oikeasti tosi onnistunut annos. :-) Ravintolassa istuttiin oikein pitkän kaavan mukaan, eikä ihan heti noustukaan pöydästä. Oli mukava viettää aikaa perheen kanssa ja jutella niitä näitä!
 Kotimatkalla käytiin vielä pikaisesti kaupassa ja haettiin Puppa tänne hoitoon. Ilta jatkui rentoakin rennommissa merkeissä, kun miehet katselivat peliä ja tytöt keskittyivät Hobitti 3. -elokuvan maailmaan. Ei mitään erikoista, mutta juuri sellaista, kuin toivoinkin!
Mitenkäs teidän vappu sujui? :--)

torstai 30. huhtikuuta 2015

Päiväni kuvina: tiistai Lohjalla

Heippa! Päätin kuvata teille tiistaipäivän tapahtumat Lohjalla, kun siellä oleminen poikkeaa aika paljon viikonlopun tekemisistä. Muutenkin Lohjailua on jäljellä enää muutamia viikkoja, joten täytyy nyt nauttia viime hetkistä.. :) Tiistaina oli tarkoitus tehdä vähän yhtä sun toista, mutta suunnitelmat peruuntuivat: vietin siis loppuillan aika tiiviisti Netflixin parissa.. No, joskus niinkin! Mutta tässä siis tämän viikon tiistai kaikessa arkisuudessaan:
 
Tiistaina ei ole avoimen yliopiston tunteja, joten saan viettää vapaapäivää. Heräsin kuitenkin jo yhdeksältä, sillä varsinkaan näin valon lisääntyessä, en saa unta kovin pitkälle aamuun. 
Heti herättyä oli aika laittaa naama ja kuontalo kuntoon. Nyt on kiva meikata, kun on uudet ja toimivat eyelinerit sekä ripsarit käytettävänä! Olen aika nopea laittautumaan, joten siinä meni sellaiset 15-20 min.
Sain olla aamun yksikseni solussa, joten oli ihana syödä aamupalaa rauhassa, kirjoittaa päiväkirjaan ja katsella hetken aikaa Supernaturalia Netflixistä. Aamupalaksi söin ananas- ja päärynäpaloja soijajukurtilla, pähkinöillä ja myslillä. Siinä on sellainen aamupala, johon en kyllästy ikinä!
 Katsottuani suunnilleen puolet Supernatural-jaksosta, lähdin talsimaan keskustaan päin. Sää oli mitä ihanin - ja jouduin jopa riisumaan paksun neuleen takin alta. Kevät. On. Täällä. Siinä kävellessä ehdittiin jutella Karoliinan kanssa perinteiset kuulumiset, tosin vähän nopeammalla aikataululla. Loppumatkan sitten kävelinkin ihan omien ajatusteni seurassa. Keskustaan on jonkun verran matkaa, mutta kauniita maisemia katsellessa, kauniissa kevätsäässä matka taittuu ihan huomaamatta. Muutenkin on kivaa, kun on jotain tekemistä päiväopiskelijoiden ollessa tunnilla. :-)
 Keskustassa kiertelin lähinnä parissa vaate- ja kirjakaupassa, mutten löytänyt mitään erityistä ostettavaa. Jatkoin siis matkaa keskustan Prismaan, mistä ostin ruokatarvikkeita viikolle.
 Keskustassa kiertelyn jälkeen palasin asuntolalle, ja katsoin loppuun aamun Supernatural-jakson välipalaa natustellen. Saattaa olla, että tuli katsottua vielä toinenkin jakso, mutta en sitten sanonut sitä ääneen. :-D
 Päivän ruoka näyttää kyllä aika säälittävältä tuossa kulhossaan, mutta se oli kuitenkin eräänlainen voitto. Kuten useimmat ehkä tietävät, hiilihydraattipitoiset ruoat ovat niitä vaikeimpia. Ei siis ollut ihan helppo päätös ostaa kaupasta kaurapuuroa.. Olo on kuitenkin ollut vähän väsynyt, minkä uskon johtuvan jonkinlaisesta hiilihydraattien puutteesta. Noita, niin järjettömän pelottavia, ruoka-aineita kun todellakin tarvitaan. Miksi mediassa täytyy aina tuomita tietyt ruoat? Ensin rasvat, sitten hiilihydraatit ja lopuksi vielä sokeri. Kaikki ne ovat tärkeitä, kunhan muistaa kohtuuden. Siispä vaikka puurolautanen kerralla tätäkin järjetöntä pelkoa murtamaan!
 Alunperin oli tarkoitus vierailla naapurisolussa ja viettää aikaa Memen kanssa, mutta suunnitelmat sitten peruuntuivatkin. Kello oli vasta kuusi, enkä keksinyt mitään ohjelmaa illaksi. Tai no, ehkä keksinkin... Avasin jälleen kerran Netflixin ja laitoin pyörimään ensimmäisen kohdalle osuneen elokuvan. Tällä kertaa se oli teinielokuva nimeltä Easy A. 
Sanonpa vaan, ettei tuo mitenkään erityisen viihdyttävä kaksituntinen ollut. Lukio, teinidraamaa ja tottakai se pakollinen rakkaustarina. Oli tuossa silti omat hetkensä, ei se täysin onneton elokuva ollut.. Mutta ehkä en uudestaan katsoisi kuitenkaan. :-D
 
Ehdin siinä vielä hetken jutustella Memen kanssa, kun ilta oli pitkällä..
 ..ja lopulta oli aika käydä suihkussa ja rentoutua NCIS: Los Angelesin parissa. Oikeastaan Lohjapäivien paras hetki on, kun saa käpertyä sängynnurkkaan, syödä iltapalaa ja katsoa jakson suosikkisarjaa. Niin oli tälläkin kertaa: ihan jees päivä, mutta paras ilta. Lopuksi vielä hetki kirjan parissa, hammaspesu ja nukkumaan. Sellainen tiistai siis tällä kertaa. :-D
HAUSKAA JA VÄRIKÄSTÄ VAPPUA! :-)

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Never never land -teemabileet

Heippa hei! :-) Eilinen yö kului juhliessa pitkään odotettuja ja suunniteltuja Never never land -teemabileitä. Juhlat jatkuivat pitkälle aamuyöhön, mutta täällä sitä nyt ollaan - kaikesta väsymyksestä selvinneinä. Mikähän on seuraavien bileiden teema?
 Karoliinan kanssa vietettiin edellinen ilta katsellen Hobitti 3. -elokuvaa - ja ilmeisesti eksyin hieman väärään elokuvaan pukuvalinnassani. Mutta kukapa sitä tietää, vaikka Mikä mikä maasta löytyisi haltioitakin? ;-)
 
Herättiin lauantaina aikaisin ja alettiin valmistella juhlia. Aamulla katsottiin tosin pari tuntia elokuvaa, mutta siitäkin huolimatta oli reilusti aikaa laittautua, koristella ja asetella tarjottavia kippoihin. Ensimmäiset vieraat kun saapuivat joskus neljän ja viiden välillä.
 Toki bileet painottuivat enemmän juomapuoleen - mutta aina, jos on syy leipoa, olen heti valmiina! Tarjolla oli mm. kinuski-päärynäjuustokakkua, kasvispiirakkaa ja sitrusboolia.. Olisi ehkä voinut olla enemmänkin tarjolla, sillä kupit tyhjennettiin melkein viimeistä murua myöden.

 Porukkaa kertyi ihan kiitettävissä määrin! Paljon oli vanhoja tuttuja naamoja, mutta myös uusia tuttavuuksia oli useampia kuin yksi. ;-) Paikalla oli mm. Sanni, Oona, Jasse, Makko, Tatu, Olli, Toni, kaksi Riinaa, Elli, Leevi, Pia, Hanna, Johanna, Mia,.. No joo, pointti oli, että aika täyteen saatiin tämäkin omakotitalo pakattua. :-D
 Ensimmäistä kertaa sain myös hyvän syyn kutsua kavereita kylään Lohjalta: Meme ja Riina viettivät iltaa meidän kanssa ja jäivät myös seuraavaksi aamuksi. Olipa hämmentävää, kun ''kaksi erillistä elämää'' sulautuivat yhteen: Lohjalla olen tavallaan aivan erilaisessa ympäristössä, minkä jälkeen palaan Lahteen tavallisen arjen pariin. Mutta niin ne kaksi elämää vaan sulautuivat yhteen, ja oli oikein hauskaa näiden leidien kanssa!
Ihana Oona
 Ilta oli kaiken kaikkiaan oikein onnistunut, vaikka muut yökyläläiset karkasivat nukkumaan kahden jälkeen. Siinä sitten sinnittelin hereillä ja yritin kestää univelkaa, kun muutamilla juhlat jatkuivat vielä pitkälle aamuyöhön.. :-D
 Siinä vaiheessa, kun tuli hitaiden aika, olin jo päättänyt siirtää talovastuun veljelle. Tosin aika hupaisaltahan tuo Tatun ja Makon yhteistanssi näytti... ;-) En kyllä halua edes arvata, kuinka pitkään nuo loput sankarit jatkoivat juhlintaa...
Mutta joo, sellainen ilta ja sellaiset bileet. Hauskaa oli! Tänään vielä vietettiin aamupäivä yhdessä yökyläläisten (Karoliinan, Sannin, Riinan ja Memen) kanssa. Olo oli oikeastaan aika hyvä, mutta pikku hiljaa alkaa viikon vähäiset yöunet painaa.. Josko tänään menisi aikaisemmin nukkumaan. :-D
Heippa!

torstai 23. huhtikuuta 2015

Potenttiaalinen sarjamurhaaja

Moikka! Viikonloppuna on luvassa niin jännittävää ohjelmaa, että oli vähän vaikea keskittyä opiskeluun... Koko ajan sitä vaan mietti, että milloin pääsee kotiin leipomaan, siivoamaan ja valmistelemaan. :-) Oli miten oli, alkuviikko Lohjalla sujui oikein mallikkaasti - ja yllättävän nopeasti siihen nähden, että ''odottavan aika on pitkä''!
 Näiden kuvien mediaseksikkyyttä ei kyllä ihan heti peitota! :-D En halunnut sotkea vaatteita, joten kaivoin taideluokan kätköistä jonkun melkein oman kokoisen haalarin. Tyylikkääseen lookkiin kuului vielä hengityssuojat ja veistopuukko - oli siinä ehkä vähän vaikutteita potenttiaalisesta sarjamurhaajasta....
 Miksi sitten piti suojata vaatteet ja hengitystiet? No, päästiin viimein aloittamaan kipsivalun tekeminen! Oli yllättävän fyysistä puuhaa, kun nosteli savipäätä lattialta tasolle, sekoitti kipsiä ja nakutteli muotin reunoja puukolla ja vasaralla. Nyt vaan odotetaan jännityksellä, saanko kipsipään ehjänä ulos muotista!
Muutoin viikkoon kuului mm. liian monta tuntia Netflixin parissa, ihanassa säässä ulkoilua, naapurisolussa höpöttelyä ja muuta sellaista. Sain myös viettää keskiviikon ja torstai aamun yksin solussa - oi, mitä luksusta! Solun herruus on tässä vaiheessa turhan lievä ilmaisu. :-D No ei nyt sentään, mutta oli se silti ihan mukava tänä aamuna herätä klo 6., laittaa valot päälle ja kolistella huoneessa - ilman että täytyi pelätä toisen heräävän!
Mutta joops, viikonloppua odotellessa! Palaillaan siihen sitten sunnuntaina... Heippa!