torstai 7. toukokuuta 2015

''And I'm ready to suffer and I'm ready to hope''

Moikka moi! Äsken palasin kotiin kaupungilta, missä tulikin vietettyä melkein koko päivä Lohjalta palaamisen jälkeen.. Tällä kertaa päätin kirjoittaa teille vähän kuulumisia myös anoreksian osalta - sekä sitten tietenkin ihan perinteisiä koulujuttuja. ;-)
Jo muutama viikko on mennyt yhdessä sumussa. Olen katsellut vanhoja kuvia ja haikaillut pienemmän olemuksen perään. Syöminen on ollut vaikeaa, kun peilikuva on ahdistanut enemmän kuin pitkiin aikoihin. Opiskelu ja tulevaisuus, oikeastaan ihan kaikki, on tuntunut toivottomalta ja raskaalta. Ainoa vastaus on tuntunut olevan, että laihduttamalla voin taas tulla onnelliseksi ja saada ahdistuksen loppumaan. Todellisuudessa nuo ajatukset ovat vain masentaneet entisestään, sillä niinhän tällä sairaudella on tapana tehdä. Pitäisi olla ylpeä siitä, miten pitkälle on jo päässyt, mutta päällimmäisenä tunteena on ollut vain häpeä. Kuin olisi epäonnistunut ja kadottanut kontrollin. Maanantaina oli kuitenkin taas aika avata silmänsä, ja katsoa minne on menossa. Täyttä syöksyä takaisin kuopan pohjalle. Tätäkö muka haluan? Tahdonko olla onneton ja väsynyt kaikkeen, onko laihtuminen sen kaiken arvoista? Vastaus oli aika helppo, niin yksinkertainen, että sen tajuttua melkein nolotti. En voi antaa periksi nyt, vaikka kuinka ahdistaisi. Terveys on kaiken ahdistuksen arvoista.
Olen nostanut painoa monta kertaa, mutta säikähtänyt aina ja palannut takaisin sairauden turvaan. En pidä siitä, mitä näen peilistä. Tiedän kuitenkin, että olen vielä ainakin painon perusteella aivan liian alhaisissa lukemissa. Vaikkei siltä todellakaan tunnu, on nostettavaa vielä jäljellä vaikka miten monta kiloa. 
En silti luovuta, vaan aion taistella.
Meme
Mutta sitten ihan muihin aiheisiin, nimittäin näyttelyn avajaisiin. Meidän ryhmällä on näyttely Wikströmmillä Lohjan keskustassa 5.-25.5. Näytille sai laittaa yhden ison tai muutaman pienemmän työn, joita on mahdollista myydä. Itse valikoin näytille kolme musta-valkoista maalausta: Jennyn, Adelen ja Marilyn Monroen. Saa nähdä, menisikö joku vaikka kaupaksi. :) Näyttelyn avajaisissa oli paljon porukkaa, ja näyttelystä tulee juttu lehteen. Oli ihana nähdä, miten hienoja töitä muut olivat tehneet. Oli puheita: "Tämä vuosikerta on ollut todella hyvä, ja ollaan saatu aikaiseksi tasokas näyttely." Oltiin paikanpäällä useampi tunti, ja aika kului yhdessä hujauksessa. Oli kyllä mahtava ilta! Ollaan kaikki selkeästi kehitytty vuoden aikana, ja olen ylpeä meistä kaikista. Jotain ollaan saatu aikaiseksi!
 
Aikaiseksi sain myös viimein irrottaa positiivin muotista - ja kyllähän tuo alkaa jo ihan päältä näyttää. :-D Vielä vähän hiomista ja viilailua, mutta kaikki aikanaan..
Muuta erikoista alkuviikkoon ei sitten mahtunutkaan. Tänään olin tosin hoitoneuvottelussa, jossa käytiin läpi hoitoa tähän mennessä ja suunniteltiin tulevaa. Varattiin mm. aika verikokeisiin, että voitaisiin rajata pois mahdolliset tulehdukset ja keliakia vatsakipujen aiheuttajina. Huomenna on vielä aika ravitsemusterapeutille, joten ainakin on tällä viikolla ollut yhtä sun toista hoidettavaa. Toivottavasti ensimmäinen käynti sujuu hyvin, sillä jännitän sitä toosi paljon!
Ps. Florence + The Machinea olen soittanut koko viikon ihan non stoppina, ja tämä biisi on valikoitunut ehdottomaksi suosikiksi - nuo sanat ja melodiat...
 Shake It Out

Regrets collect like old friends
Here to relive your darkest moments
I can see no way, I can see no way
And all of the ghouls come out to play

And every demon wants his pound of flesh
But I like to keep some things to myself
I like to keep my issues drawn

It's always darkest before the dawn

And I've been a fool and I've been blind
I can never leave the past behind

I can see no way, I can see no way
I'm always dragging that horse around

All of his questions, such a mournful sound
Tonight I'm gonna bury that horse in the ground
So I like to keep my issues drawn
But it's always darkest before the dawn

Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
And it's hard to dance with a devil on your back
So shake him off, oh whoa


And I am done with my graceless heart
So tonight I'm gonna cut it out and then restart

'Cause I like to keep my issues drawn
It's always darkest before the dawn

Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
And it's hard to dance with a devil on your back
So shake him off, oh whoa

And it's hard to dance with a devil on your back
And given half the chance would I take any of it back
It's a fine romance but it's left me so undone
It's always darkest before the dawn

Oh whoa, oh whoa...

And I'm damned if I do and I'm damned if I don't
So here's to drinks in the dark at the end of my road
And I'm ready to suffer and I'm ready to hope
It's a shot in the dark aimed right at my throat
'Cause looking for heaven, found the devil in me
Looking for heaven, found the devil in me
Well what the hell I'm gonna let it happen to me, yeah


Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
And it's hard to dance with a devil on your back
So shake him off, oh whoa

Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
Shake it out, shake it out, shake it out, shake it out, ooh whoa
And it's hard to dance with a devil on your back
So shake him off, oh whoa

10 kommenttia:

  1. ihanaa lukea että pystyit valitsemaan sen terveen puolen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, se on ehdottomasti oikea päätös - vaikkei ihan helpoin olekaan! :-)

      Poista
  2. hyvä että pystyt tietoisesti päättämään ja tajuamaan, että tää on se oikea polku vaikkei se heti ulkoisessa olemuksessa näykään.
    Ja itse sariastin seitsemän vuotta, ja putosin aina vain uudestaan pitkän aikaa yrittäessäni nostaa painoa. Ja sitten, kaiken kiireen ja onnellisen elämän keskellä paino pääsi huomaamatta nousemaan tarpeeksi, kaikki turvotus jota aluksi tulee jäi huomaamatta kokonaan. Sitten yhtenä päivänä katsoin peiliin kirkkain silmin ja huomasin, että näytänkin ihan hyvältä nyt, ja lähdin jatkamaan samaan suuntaan (tällä hetkellä reilun 19 painoindeksi, eli hyvillä mennään). Mitä yritin sanoa, on että se välivaihe on aina vaikea, vähän niinkuin kasvattaa hiukset lyhyistä pitkiksi. Välissä on se tuskallinen, ärsyttävä ja ei-ehkä-niin kaunis välivaihe, mutta se ei kestä ikuisesti jos sen ajaksi vain pystyy sulkemaan silmät. Sitten lopulta saa sen mitä haluaa (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä se onkin, kun se polku täytyy valita tietoisesti aina uudestaan ja uudestaan. Kuitenkin, kun valitsee oikein riittävän monta kertaa, on lopulta perillä. :'-)
      On aivan ihana kuulla, että olet onnistunut - se antaa uskoa ja toivoa, että voisin vielä itsekin pystyä samaan. ♥ Niin, välivaiheet ovat aina hankalia, mutta kärsivällisyys palkitaan.. :-D

      Poista
  3. "Terveys on kaiken ahdistuksen arvoista". Sitä se todella on :) Todella koskettava ja kaunis kappale muuten. En ollut aikaisemmin kuullutkaan, kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. :-) Itsekin kuuntelin tuon biisin tarkemmin vasta vähän aikaa sitten, ja rakastuin ihan todella! Se on kyllä uskomaton. ♥

      Poista
  4. Olen todella ylpee susta, että olet ottanut tällaisen linjan :) Mä niin toivon, että paranisit. Olen silloin tällöin lukenut blogiasi, monien vuosien ajan. Paraneminen on todella vaikeaa, mutta se todellakin kannattaa. Terveenä oleminen ei tarkoita sitä, että tarvitsisi olla lihava tai edes normaalipainoinen. Riittää että on normaalipainon alarajoilla. Ja yleensä se näyttää hyvältä. Pääasia on, että voi hyvin, jaksaa olla itsensä kanssa ja on energinen. Koita saada edes muutama kilo ylöspäin, että olisit turvallisilla vesillä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. :') Samaa toivon itsekin. Niin, jotenkin se paranemisvaihe on aina esteenä paranemisen tiellä - sitä vaan pelkää ja siirtää aina edemmäs. Joskus on kuitenkin vaan uskallettava! Niinpä niin, ei siihen niin montaa kiloa tarvita.. ♥ Kiitos kommentista!

      Poista