Oonan 21 v.

Heippa! Takana on pari valvottua yötä ja paljon ikimuistoisia hetkiä. Naurua ja ihania tyyppejä, joiden seurassa ei voi olla muuta kuin onnellinen. Vaikka nyt väsyttääkin, eikä aikainen herätys huomenna aamulla houkuta - en tekisi mitään toisin. :-)

Lupauduin aikaisemmin lähtemään mukaan keikalle, vaikken kyseistä artistia erityisemmin kuuntele. Rakastan keikkatunnelmaa, jossa ihmiset laulavat mukana, huojuvat musiikin tahdissa ja eläytyvät hetkeen täysillä. Illan esiintyjä oli Vesala: kuuntelen ehkä paria biisiä ja osasin laulaa mukana tasan yhden. ''Älä tuu siihen droppaa mun tunnelmaa, mitään eilistä juttua jankuttaa, voit sä vetää suupielet ylöspäin laa la laa laa laa laa..'' Vesala veti kuitenkin niin täysillä, että olihan sitä kiva kuunnella. :-) Ilta venyikin yli puolen yön, eikä kotiin tullessa väsyttänyt ollenkaan. Hyvin sitä näköjään muutaman tunnin unillakin pärjää, vaikka tavallisesti nukun 10 tuntia yössä. :-D

Lauantaina oli vuorossa seuraavat riennot! Päälle valikoitui hyvin H&M-painotteinen asu: uusi vihreä hame ja lyhyt paita. Todellisuudessa oli tosin niin koleaa, että päälle piti laittaa vielä neule ja takki, että tarkeni edes jotenkin ulkona illalla.

 

Oona täytti viime viikolla 21, joten mentiin tietysti sitä juhlistamaan. Alkoholin kulutus on jäänyt viime aikoina, joten kaipasin kunnon juhlafiilistä rankan kouluviikon jälkeen. Eipä sillä, ettei ilman alkoholia olisi melkein yhtä hauskaa - mutta välillä on kiva vaan uppoutua tunnelmaan ja unohtaa velvollisuudet! ♥

Porukkaa oli sen verran paljon, että juhlissa oli nyyttäriteema. Hoidin oman osani tarjoiluista härkispitsalla, joka katosi parempiin suihin heti alkuillasta. Lahjaksi vein kesäkurpitsoita, joita tuli tänä kesänä vähän turhankin reilu sato. Aina ei tarvitse ostaa jotain hienoa ja kallista! :-)

Tutustuin illan aikana uusiin tyyppeihin, mutta edellisten kuvien tytöt ovat kuitenkin ne tärkeimmät. Karoliina, Oona ja Sanni, joiden kanssa tuli vietettyä suurin osa tästäkin illasta. Ilta olikin niin onnistunut juuri näiden ystävien ansiosta! Naurettiin, vitsailtiin ja käytiin syvällisempiä keskusteluita. Aika kului yllättävän nopeasti, sillä pian oltiin jo tilailemassa tilataksia keskustaan..

Jatkot olivat Lahden uudessa Roska-baarissa. En ollut käynyt siellä aikaisemmin, mutta tykästyin paikan tunnelmaan. Idea on siis se, että baarin seinille, pöydille ja ylipäätään kaikille pinnoille saa kirjoittaa ja piirtää. Roska on pieni, mutta viihtyisä.

Juotiin siinä vielä yhdet ja juteltiin, kunnes päätettiin Karoliinan kanssa lähteä koteja kohti. Oli juuri sellainen tunne, että seuraavan juoman jälkeen olisi saattanut tulla huono olo. Käveltiin vähän aikaa yhtä matkaa ja lopun matkaa kävelin itsekseni koleassa yöilmassa.

Ilta oli todella onnistunut! Olen tosi onnellinen, että päätin lähteä juhliin. Toinen hyvä päätös oli lähteä kotiin ennen kahta, sillä olo oli hyvä kotiin tullessa ja aamulla. ♥

Huomenna taas kouluun - 

toivotaan että pääsen ajoissa ylös aamulla! 

Heippa. ♥

''Pidä huoli ittestäs, sillä kukaan muu ei sitä tee''

Moikka! Eilinen päivä oli melkoinen. Ei sitä oikein muulla sanalla voi kuvailla, sillä aamusta lähtien tapahtui yhtä sun toista odottamatonta - niin hyvässä kuin pahassakin. Sen vaan sanon, että perjantaita on tällä viikolla saanut odottaa kuin kuuta taivaalta! Mutta siis, mitä eilen sitten tapahtuikaan..

 

Heräsin eilen väsyneenä ja aamu venyi, kun ei saanut oikein mitään aikaiseksi. Kiirehän siinä sitten tuli, joten lähdin polkemaan koulua kohti syksyisen koleassa säässä. Unohdin hanskat kotiin, mutta yritin kiskoa neuleen hihoja lämmikkeeksi. Sitten pyörän tanko alkoi kallistumaan, ja ehdin siinä juuri ja juuri tajuamaan, etten saa pyörää takaisin hallintaan. Lensin asfaltille, suoraan polvien ja toisen käden päälle. Vähän joka paikkaan sattui, mutta nousin ylös ja kokeilin ajaa pyörällä. Pyörän takalokari oli taittunut, eikä sillä voinut polkea. Lempparifarkkujen lahje oli revennyt auki ja polvi naarmuilla. Talutin pyörän kotiin ja lähdin kävelemään bussipysäkille. Myöhästyin bussista ja lähdinkin kipeällä jalalla kävellen kohti koulua. Olin tietysti myöhässä ihan reippaasti..

Onneksi selvisin kuitenkin vähällä: toinen polvi on ruhjeilla ja toinen on turvonnut mandariinin kokoiseksi mustelmaksi. Kädessä ja nilkassa on myös jälkiä, mutta mikään paikka ei ole rikki. Lempparifarkuille löysin vielä paremmat korvikkeet tämän päivän kirpparireissulla. Pyöräkin on nyt sentään ajettavassa kunnossa. Näin hyvin alkoi eilinen päivä.

Muistatteko, kun joskus sanoin, että ympärilläni tapahtuu kaikka erikoista? Eilen tällainen tapahtuma - tai tarkemmin sanottuna henkilö - osui taas kohdalleni, kun olin kävelemässä koulusta kotiin. Vanhempi mies, kitara olallaan ja punainen huivi pitkien hiusten ympärille kiedottuna, halusi kysyä jotain. ''Onko sulla vielä monta lapsuudenystävää?'' Vastasin, että onhan niitä muutama. Mies sanoi kantavansa sellaista olallaan. Hyvin pian kävi selväksi, että mies oli kierrellyt maailmaa monen vuoden ajan ja oli ulkomailla ihan menestynytkin muusikko. Hän sanoi olevansa hieman hullu, mihin vastasin: ''Eiköhän me kaikki vähän hulluja olla.'' Jäätiin juttelemaan pidemmäksi aikaa. Mies kertoi elämästään ja siitä, miten oli ''mennyt rikki'' elämänsä kamalien tapahtumien vuoksi. Sain myös kuulla muutamia elämänohjeita: ''Pidä huoli ittestäs, sillä kukaan muu ei sitä tee''.
Sain uuden Facebook-kaverin ja tulin jotenkin oudosti paremmalle tuulelle. En osaa kunnolla edes kuvailla, miten erikoinen tuo kohtaaminen oli. Hetken jopa mietin, että olenkohan herännyt aamulla ollenkaan, vai onko tämä kaikki unta..

Illalla sattui vielä kolmas tavallisesta poikkeava asia. Isä lämmitti takkaa, joka ei jostain syystä vetänytkään. Pian koko talo oli täynnä sankkaa savua ja palohälyttimet huusivat. Yritettiin tuulettaa, mutta savua oli niin sankasti, että silmiä pakotti ja nenä vuosi. Kohta ei pystynyt enää edes pitämään silmiä auki, joten pakenin ulos kylmään hengittelemään. Loppuillan lueskelin lehteä kellarissa, johon savu ei ollut vielä laskeutunut.
Kaikin puolin erikoinen päivä päättyikin sitten siihen, että nukuin savun hajuisessa huoneessani, jalat ruhjeilla ja kirvelevin silmin. Ei mennyt kyllä ihan putkeen, mutta ainakin tämä päivä sujui reilusti paremmin - mitä nyt vähän vaatteet haisivat savulle ja polvet oli turvonneet. :-D

Tähän loppuun vielä täytyy mainita viikon suuresta saavutuksesta: aloin syömään taas leipää! Ei kuulosta kovin kummoiselta, mutta omalla kohdalla leipä on ollut se kaikkein vaikein ja pelottavin ruoka jo pitkän aikaa. Lupasin kuitenkin ratelle, että ainakin yritän. En tiedä, miksi olen tätä niin kauheasti pelännyt. Senkun vaan tein päätöksen, ostin leipäpussin kaupasta ja söin. Violifen juustolla ja maidottomalla margariinilla, ei yhtään hullumpaa. ;-) Olen nyt syönyt parina päivänä välipalaksi leivän ja hedelmää. En ole pitkään aikaan ollut näin ylpeä itsestäni - pieni, mutta kuitenkin tosi iso saavutus.

Eipä tässä muuta. 

Illalla on luvassa vähän keikkahumua 

ja huominnakin on jotain kivaa odotettavaa! 

Niistä lisää sunnuntaina. 

Heippa! ♥

Iskän synttäribrunssi

Moikka! Lupasin kirjoittaa viikonlopun brunssista, joten tässä sitä tulee. Isällä oli tosiaan synttärit sunnuntaina, joten järkkäsin pienen yllärin aamupalalle. Rakastan pienten ylläreiden järjestämistä, joten odotan aina merkkipäiviä innolla. ;-)

Syksyisenä viikonloppuaamuna isä sai nukkua pitkään, kun hiivin keittiöön valmistelemaan brunssin tarjottavia. Siivoilin, koristelin kakkua ja surauttelin smoothieita kirpeistä puolukoista..

Katoin pöydän ja asettelin lahjat synttärisankarin paikalle. Keitin kahvia ja herätin isän.

 

 Mikään ei voita sitä tunnetta, kun saa toisen hyvälle mielelle. Isä oli taas tuttuun tapaan innoissaan kaikista lahjoista ja tarjottavista. Aina sen ei tarvitse olla mikään iso juttu, kunhan muistaa toista. Aamupäivä venyi pitkään ja oli todella ikimuistoinen. ♥

Tein tarjolle vegaanisia ja sesongin mukaisia herkkuja. Kesäkurpitsasämpylöitä oman puutarhan sadosta, avocadolevitettä, smoothieta ja puolukka-kinuskikakkua. 

Reseptit löytyvät leivontablogin puolelta.

''There are moments when you fall to the ground, but you are stronger than you feel you are now''

Heippa! Tänään on ollut kiireinen päivä, sillä aamu alkoi isän synttäribrunssin järkkäilyllä ja päivällä pestiin Nana. Kirjoittelen brunssista lisää ensi viikolla. :-) Palataan nyt kuitenkin tämän viikon tapahtumiin ja tunnelmiin!

Kulunut viikko ei ole ollut mikään helpoin mahdollinen, eikä koulukaan ole oikein napannut. Ei vaan yksinkertaisesti ole riittänyt energiaa opiskeluun ja pitkiin koulupäiviin. Mieliala on ollut alavireinen ja päivät ovat olleet yhtä selviytymistä. Jäin keskiviikkoaamuna suosiolla kotiin ja keräilin voimia. Tein vähän kouluhommia, mutta pääasiassa vaan nukuin pitkään ja kiertelin kirppareita aamupäivällä.
Illalla meninkin sitten koululle 1. vuosikurssilaisille järjestettyyn tapahtumaan - panostin jopa sen verran, että leivoin pari pellillistä vegaanisia korvapuusteja tarjolle. ♥ Tapahtuma olikin todella hauska ja mieliala kohosi kummasti illan aikana.

Torstaina ''loma'' jatkui, sillä lukkariin oli merkitty projektipäivä. Olotila alkoikin siinä pikkuhiljaa kohentua ja välillä jopa hymyilytti. Katselin elokuvia ja tein kaikkea sellaista, mitä en ole vähään aikaan ehtinyt tekemään. Perjantaina jatkoin vielä lomaa, sillä ravitsemusterapeutin aika sattui aamupäivän luennon kanssa samaan aikaan.

Sen vaan sanon, että pieni irtiotto arjesta on tullut enemmän kuin tarpeeseen. Olen kumminkin sitä mieltä, että oma jaksaminen menee aina koulunkäynnin edelle. Jos ei jaksa, sitten on vaan otettava vähän rennommin. Täytyy tässä pikkuhiljaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, sillä haluan oikeasti opiskella nykyistä alaa ja panostaa siihen täysillä. On vaan saatava muut asiat ensin kuntoon - mutta eiköhän ensi viikolla näytä jo paremmalta! ♥

 

Vielä lomaakin tärkeämpää on kuitenkin ihanat ihmiset ympärillä. En tiedä, mitä tekisin ilman vanhempien ja ystävien tukea. ♥ Juttelin vanhempien kanssa perusteellisesti vegaanisuudesta ja päätös sai yllättävän hyvän vastaanoton. Käytiin ostamassa raten suosittelemat B12-vitamiinit ja tehtiin tilaus Vegekauppaan - mutta kirjoittelen siitä lisää vähän myöhemmin. :-)

Lauantaina päätettiin puolestaan viettää shoppailupäivä Karoliinan kanssa. Edellisestä shoppailureissusta olikin jo ikuisuus, joten oli kivaa vaihtelua viettää päivä kauppoja ja kirppareita kierrellessä. Olo oli puolikuntoinen ja väsähtänyt, mutta kotiin palatessa oli leveä hymy huulilla!

Mitä tehdä, kun on sateisen harmaa syyspäivä ja muutenkin sellainen olo, että voisi pukeutua jätesäkkiin? Pukeutua tietenkin hehkuvan keltaiseen hameeseen ja levittää vähän auringonpaistetta vastaantulijoille. Masu turvonneena ja hiukset kosteasta ilmasta kiharalla - mutta mitä sitten, sekin on vaan asenteesta kiinni. En ole viitsinyt käyttää tuota hametta aikaisemmin, sillä olen pelännyt muiden mielipiteitä. Lauantaina päätin kuitenkin, ettei muilla ole väliä, kunhan on itse tyytyväinen. En ole täydellinen, mutta ei tarvitsekaan olla. Riittää, että on oma itsensä, kaikkine vikoineen ja puutteineen - niin ja pukee päälleen sen rakastamansa keltaisen hameen! ;-)

 Hame (19,95 e, H&M)

Mekko (7 e, H&M)

Harmaa neule (14,95 e, Gina Tricot)

Carrie (2 e, Cetori)

Kuvasta ei kovin hyvin näe, mutta laitan tarkempia kuvia myöhemmin. Ostin H&M:ltä A-linjaisen merenvihreän mekon ja vihreän hameen. Etsin kaupoista käytännöllisiä, syksyisiä vaatteita ja nämä kaksi olivat juuri sitä. Gina Tricotilta löysin vielä neuleen, jossa on avoimet olkapäät tatuointien esittelyyn :-D. Tähän päälle vielä uuden veroinen Carrie-pokkari kirpparilta, niin johan on kaikki toiveet täytettynä! Rahaa ei olisi todellisuudessa ollut shoppailuun, mutta kerrankos sitä. Näille vaatteille tulee kuitenkin varmasti käyttöä!

Sellaista tällä kertaa. En nyt tiedä, sainko kirjoitetua asioita puoliksikaan niin järkevästi, kuin olin ajatellut - mutta menkööt! :-) Nyt on taas edessä uusi kouluviikko, eikä se oikeastaan edes harmita. Alkaa olla jopa motivoitunut olo, joten lomailu tuli todellakin tarpeeseen. 

Tsemppiä alkavaan viikkoon! ♥

“There are moments when you fall to the ground

but you are stronger than you feel you are now

you don’t always have to speak so loud, no

just be as you are

Life is not always a comfortable ride

everybody’s got scars that they hide

and everybody plays the fool sometimes, yeah

just be as you are”

Mike Posner - Be as you are

Vauvasta teini-ikään -video

Postausta lapsuuden ja teini-iän aikaisista kuvista toivottiin, 

joten päätin toteuttaa toiveen videon muodossa. 

Laatu ei ole kovin kummoinen, sillä kuvailin suurimman osan VHS-kasettien arkistoista.. 

En löytänyt kaikkia kotivideoita, joten aika hyppää pikkulapsesta teini-ikään. 

No, ainakin yritin parhaani. :-D

Ensimmäinen koulupäivä kuvina

Heippa! Niin se vaan loma loppui ja kulunut viikko onkin vietetty tiiviisti koulun parissa. Meillä on ollut pitkiä päiviä ja iltarientoja, joissa ollaan tutustuttu ensimmäisen vuoden opiskelijoihin. On ollut melko rankka viikko, mutta kyllä siihen taas nopeasti tottuu. :-) Kuvailin teille tällä kertaa ensimmäisen koulupäivän - toivottavasti tykkäätte!

Aamulla herätyskello soitti 6.50. Harvinaista kyllä, nukuin siihen asti, enkä herännyt hetkeä aikaisemmin. Olo oli yllättävän pirteä! Puin päälleni ja aloin laittautumaan. Oli taas sellainen päivä, ettei rajausten laittamisesta meinannut tulla mitään. Tiedättekö sen tunteen, kun joutuu laittamaan yhä paksumman kerroksen eyelineriä, että saa reunat siisteiksi? Sitten on luovutettava ja pyyhittävä koko rajaus pois, että voi aloittaa alusta.. No, lopulta sain rajaukset laitettua ja siirryin meikkivoiteeseen. Sitten vielä hiukset ojennukseen ja peilikuva alkoi taas näyttää ihmismäisemmältä. :-D

Päivän paras hetki, aamupala, oli vuorossa seuraavaksi. Söin oman pihan omenoista tehtyä tuorepuuroa banaanilla ja pähkinöillä. Siinä sitten heräilin päivään kahvikupposen ja lehden parissa. Ihan jo tämän rutiinin takia herään mieluummin aikaisin: onhan ainakin tarpeeksi aikaa valmistautua alkavaan päivään.

 Ennen lähtöä oli tietenkin napsittava muutamat selfiet.. Kahvikupin kanssa ja ilman. :-D

Sää oli harmaa ja kolea, kun kävelin keskustaan päin. Matkalla mukaan tarttui Eevi ja pari muuta tuttua, joiden kanssa jatkettiin loppumatka koululle. Pysähdyttiin matkalla Ärrällä hakemassa aamukahvit, joten oltiin tyylikkäästi myöhässä vuoden ensimmäisenä päivänä. Hyvä ensivaikutelma ja sitä rataa..

Meillä alkoi nyt käyttäjälähtöinen muotoilu, jossa siis tehdään tuotteita kohderyhmien tarpeiden perusteella. Aamupäivällä käytiin läpi kurssin sisältöä ja tehtiin erilaisia tehtäviä ryhmissä. Olin taas ihan innoissani kirjoittamassa muistiinpanoja, sillä niiden tekemistä olen jo ehtinyt kaivata loman aikana. :-D

Ruokatauolla kävin heti ensimmäisenä ilmoittamassa vegaanisuudesta keittiölle. Homma olikin paljon yksinkertaisempi, kuin olin ajatellut. Periaatteessa moni kasvisruoka on jo sellaisenaan vegaanista, mutta sitä sitten täydennetään erityisruokavalioiden linjastolta. Ehkä paras aloitus vuoden ruokailuille olivat kasvispihvit, joita voisin liioittelematta syödä koulussa vaikka joka päivä.

Tauon jälkeen mentiin tietokoneluokkaan jatkamaan ryhmätyötä, jonka parissa jatkettiin tunnin ajan. Olin avuliaalla tuulella, sillä oma panokseni työhön oli kaksi netistä löytynyttä kissakuvaa. XD
Aina ei vaan jaksa. Loput koulupäivästä kuluikin sitten töiden esittelyillä, minkä jälkeen päästiin kotiin. Kello oli vasta puoli neljä, mutta voimat olivat jo ihan loppu. Menee taas vähän aikaa tottua arkeen ja koulunkäyntiin.

Istuskeltiin Eevin kanssa hetki ulkosalla ja juteltiin siitä, miltä kouluun palaaminen tuntui. Hetken kuluttua lähdin kävelemään eri reittiä kotia kohti. Sää kirkastui iltapäivällä, joten kotimatkalla heitin takin reppuun.

Kotiin päästyä alkoikin olla jo nälkä, joten nappasin välipalaksi kaneli-rusinan makuisen Organic food barin ja päärynän. Ajattelin lukea ensin Pirkka-lehteä, mutta King vei kuitenkin lopulta voiton. Siinä vierähtikin sitten tovi kirjaa lueskellessa..

Loppuilta kuluikin sitten (suihkun jälkeen yökkäreissä) Sons of Anarchya katsellen. Okei, katsoin kaksi jaksoa, mutta kumminkin. Tuo sarja on kyllä niin koukuttava - nyt vaan harmittaa, kun on viimeinen tuottari meneillään. Jostain syystä uppoudun aina yhteen sarjaan kerralla, enkä haluaisi sen loppuvan ikinä. :-D

Iltapalaksi söin hedelmiä ja manteli-savutofua. Olen tällä hetkellä ihan hullaantunut tuoreeseen mangoon ja savutofuun. ♥ Samalla katselin tv:stä Simpsoneita ja raapustelin sudokuita. Syömisten osalta voisi varmaan sanoa, ettei kannata ottaa mallia. Olen kyllä lisäillyt ruokia pikkuhiljaa, mutta paljon olisi vielä kehittämisen varaa..

Päivän päätteeksi kietouduin lakanoiden lämpöön ja lueskelin kirjaa, kunnes alkoi nukuttaa. Kello taisi olla vasta vähän yli yhdeksän, mikä oli vaan hyvä, sillä seuraavana päivänä oli taas aikainen herätys.

Sellainen päivä tällä kertaa. 

Yllättävän mutkattomasti sujui paluu arkeen. :-) 

Heippa!