keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Voinko sanoa olevani vegaani?

Moikka! Viime aikoina olen miettinyt paljon vegaanisuutta ja nimenomaan sitä, miten pitkälle sen vieminen on järkevää. Ajattelin kirjoittaa vähän noista ajatuksista ja siitä, millaiseen lopputulokseen olen päätynyt. :-) Kuvat on viime syksyn Lapakiston reissulta.
Aloin vegaaniksi eläinten ja ympäristön vuoksi, sillä ne ovat molemmat asioita, joiden vuoksi olen valmis luopumaan paljosta. En halua aiheuttaa eläimille kärsimystä, enkä olla osallisena tehotuotantoon. Lihan- ja maidonkulutus on nykyään sitä luokkaa, että se on todellinen uhka ympäristölle. Karjatalous vie suurimman osan maapallon pinta-alasta, eikä tällä tavoin voida kasvattaa ruokaa koko maapallon ihmisille. Ainakaan tasa-arvoisesti.
Lihansyönti saattoi olla kannattavaa vuosisatoja sitten, sillä näin turvattiin ruoan riittävyys ja pärjättiin raskaassa työssä. Nykyään ihmisiä on kuitenkin niin paljon, ettei yhtälö enää yksinkertaisesti toimi. Onhan tässä vielä sekin puoli, ettei ole alkujaankaan ollut oikein hyödyntää eläimiä ravinnoksi. Kasvikunnan tarjonta on niin monipuolista, että luonto on luonut meidät pärjäämään ilman toisia eläimiä.  Pointti oli kuitenkin siinä, että tiedän syyni olla vegaani. Haluan syödä ja elää niin, että se rasittaa luontoa mahdollisimman vähän, eikä siitä aiheudu kärsimystä eläimille.
On ollut helppo luopua lihasta, maitotuotteista, munista ja hunajasta. Nämä ovat omalla kohdalla ihan itsestäänselvyys, ja niiden välttelystä selviää jo rutiinilla. Vaatteissa välttelen nahkaa, angoraa ja villaa, mikä on ollut helppoa. Kirppareilta ostan vaatteita vapaammin, vaikka turkikset ja nahkakengät jäävätkin hyllylle. Mikäli toinen on jo ostanut tuotteen, en näe syytä olla ostamatta sitä käytettynä vain periaatteesta. Kosmetiikkatuotteiden hankinnan olen aloittanut osissa, mutta esimerkiksi lääkkeiden ja hygieniatuotteiden suhteen en ole ehdoton. Koen sen jotenkin niin, että vegaanisuus on hyvä asia, mutta se ei saa rajoittaa elämää liikaa.
Tästä päästäänkin itse aiheeseen, eli miten pitkälle vegaanisuus tulisi viedä. Voinko sanoa olevani vegaani, jos kaikki kuluttamani tuotteet eivät ole kasviperäisiä? Otetaan nyt vaikka esimerkiksi karmiini, jota valmistetaan kirvoista. En ole kovin tarkka hyönteisperäisistä lisäaineista, mutta välttelen niitä mahdollisuuksien mukaan. Entä voinko ostaa kotimaisen hiuslakan, jos en
löydä vegaanista versiota edullisesti?
Omasta mielestäni voin kutsua itseäni vegaaniksi, sillä monet asiat menevät äärimmäisyyksiin. Mahdollisesti eläinperäiset lisäaineet, joita on netissä pitkä lista. Huhut siitä, että jokin vegaaninen pesuaine on testattu kirvoilla. Omien saippuoiden kuljettaminen reissatessa, ettei varmasti tule käytettyä mitään eläinperäistä. Toivottavasti en pahoita kenenkään mieltä, mutta onhan se nyt vähän älytöntä. Täytyykö näitä asioita tehdä ihan vain periaatteesta?
Välitän luonnosta ja eläimistä, joten olen vegaani. Hyönteiset ovat tietysti myös ajattelevia tai ainakin eläviä olentoja, mutta niiden hyödyntäminen joissain tuotteissa on ainakin ympäristö- ja eläinystävällisempää. En ole ehdoton, enkä paasaa sekaruokavalion vaaroista jokaiselle vastaantulijalle. Teen kuitenkin oman osuuteni ja noudatan elämäntapaa, joka on mahdollisimman kestävä ja eettinen. Mielestäni se riittää, sillä en tee asioita vain, koska ''vegaanien kuuluu tehdä niin''. Varmasti jätän ne hyönteisperäisetkin asiat jossain vaiheessa, mutta juuri nyt on hyvä näin.
Sitten päästään vielä ihan siihen lopulliseen huomioon, eli onko ylipäätään tärkeää kuulua johonkin lokeroon. Täytyykö olla punkkari, hippi, lihansyöjä tai vegaani? Miksei voi vaan tehdä oman osuutensa ja määritellä itsensä tekojen kautta?
Eipä tässä muuta. Ihan vaan muutama ajatus vegaanisuudesta. Herättikö teksti ajatuksia? Kommentoi ja kerro oma mielipiteesi asiaan. :-)

6 kommenttia:

  1. Musta on ihanaa että puhut tästä. Nämä on hankalia asioita ja tykkään sun kannasta siinä, ettet halua vetää kaikkea yli, että jossain menee raja. Totuushan on se, että niin kauan kuin me maapallolla eletään niin tulemme aina käyttämään sen resursseja tavalla tai toisella ja myös elävien olentojen. Mutta ideana juuri on että käyttettäisiin niitä mahdollisimman vähän. En voi oikein hyvällä omalla tunnolla sanoa itseäni vegaaniksi, koska juon maitoa, mutta yritän korvata sen kaikessa muussa, kuten kaurajogurteilla ja muulla. En voi sanoa olevani kasvissyöjä, koska syön edelleen kalaa, vaikka tosi harvoin. Mutta nimenomaan tärkeintä on, että yritetään parhaamme :) ja ihailen sua, että olet luopunut noin paljosta. voi kumpa kaikki tekisi niin tai edes puolet siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on oikeasti todella hankalia asioita, eikä ole olemassa mitään tiettyä oikeaa tai väärää. Haluan nimenomaan pitää asiat järjen rajoissa, enkä tehdä valinnoista liian ehdottomia. Ollaan kuitenkin hyvän asian parissa, eikä sitä tarvitse viedä äärimmäisyyksiin. :-) On totta, että jossain määrin käytetään aina ympäristön resursseja, mutta ihanne olisi käyttää niitä mahdollisimman vähän.
      Tärkeintä on ehdottomasti, että yrittää parhaansa. Se on paljon tärkeämpää, kuin pitääkö muut kasvissyöjänä tai vegaanina. Kiitos paljon. ♥

      Poista
  2. Mäkin olin vegaani pari vuotta, tällähetkellä kasvissyöjä. Mullakin on syömishäiriö, ehkä isoin syy miksi en ole enää vegaani. Syöminen on välillä vaikeaa ja vegaanina rajoitin sitä entisestään. Tietysti valitsen mielummin vegaanisen vaihtoehdon, mutta esim kylässä tai kahvilassa on ihan ok syödä leivonnainen, yms missä on kananmunaa tai maitoa.Kosmetiikassa valitsen mieluiten kotimaisen tuotteen. Turkikset ha nahka tuotteet on mielestäni käytettynä ok (ennen olin todella ehdoton turkis/nahan suhteen) siis jos tuote on jo olemassa ei sitä kannata heittää pois koska se on kestävä yms. Tosiaan itelläni on masennus lääkkeet ja ravintolisiä joista en tiedä kaikkia ainesosia. Välillä tulee kyllä huono omatunto maitotuotteiden käytöstä varsinkin jos se ei ole luomua. Joskus Olen miettinyt mistä lemmikin ruoka on peräisin. Itselläni on iso koira joka syö päivässä joskus yli kilon koiran ruokaa,joten ostan edullista ruokaa enkä kalliita luomu ruokia. Äidin tekemät villasukat on mielestäni ihanat,lämpivät ja kestävät,mun mielestä ihan ok. Jos vegaani saisi esim mummoltaan villasukat, niin ei ole väärin käyttää niitä. Esim. H&M:stä ostetut sukat tehdään Kiinassa. Vaikea arvioida kumpi on vähemmän epäekologista itsetehdyt villasukat vai kaupasta ostetut puuvillasta/keinokuidusta valmistetut. Tulevaisuudessa alan ehkä uudestaan vegaaniksi, paranemisproserssi on vielä kesken niin en aio rajoittaa syömistä tässä vaiheessa. Kiva kirjoitus ja ehkä yksi lemppari blogi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ehdottomasti kuunneltava omaa terveyttä, eikä toteutettava veganismia, mikäli se vaikuttaa hyvinvointiin negatiivisesti. Hyvä, että olet saanut syötyä monipuolisemmin ja vapaammin. :-)
      Kotimainen kosmetiikkatuote on ainakin eläinkokeiden kannalta turvallisin vaihtoehto, kierrätys on ekologinen valinta ja lääkkeet ovat mielestäni sellainen asia, joita täytyy syödä hyvinvoinnin kannalta (riippumatta siitä, sisältääkö se mahdollisesti jotain eläinperäistä). Kuulostaa siltä, että teet tiedostavia valintoja ruokien ja vaatteiden suhteen. Se on todella hienoa. :-)
      Ehdottomasti kannattaa odottaa niin kauan, että paranemisprosessi on turvallisessa vaiheessa ja yrittää sitten halutessaan uudestaan. Kiitos paljon. ♥

      Poista
  3. Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta toisaalta mietin onko pakko itseään "väkisin" kutsua vegaaniksi jos ei sitä ole..? Eli esim. satunnaisesti kuitenkin syö eläinperäisiä tuotteita.

    Tietynlainen maalaisjärki tietenkin täytyy säilyttää - itse ostan aina vegaaniset hygieniatarvikkeet, mutta toisaalta en vähävaraisena kieltäydy satunnaisista ilmaisista epävegaanisista pyykinpesuaineista, jotka saan töistä. Toisaalta taas jos ilmaiseksi saisin epävegaanista ruokaa niin ei tulisi kyllä syötyä.

    Jännä miettiä näitä. Hyvä että keskustelua syntyy. T. en suostu luokittelemaan itseäni ellei ole pakko (esim. ruokavieraaksi mennessä on helppo vaan todeta olevansa vegaani niin useimmat tietävät mistä on kyse, ainakin ruuan suhteen)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli nyt ehkä kyse siitä, mihin haluaa vetää rajan. Ei siinä, minkä kuvan antaa muille tai että olisi pakko olla jotain. Koen olevani vegaani, enkä pakota itseäni ''väkisin'' vegaaniksi. En ehkä mielestäsi ole vegaani, mutta omalla mittapuullani olen. Jätän jossain välissä kaikki hyönteisperäiset lisäaineet, mutta tällä hetkellä mennään näillä.
      Tästä maalaisjärjestä juuri puhun, eli pitää säilyttää tietty raja siinä, miten pitkälle asiat vie. Kyllä on okei käyttää satunnaisesti epävegaanisia pesuaineita, jos ne saa ilmaiseksi. En söisi itsekään epävegaanista ruokaa, vaikka se olisi ilmaista (vaikka siis joskus söisinkin jotain hyönteisperäistä lisäainetta).
      Niin on ja halusinkin juuri herättää keskustelua. :-) Ymmärrän näkökantasi, mutta olen itse asiasta hieman eri mieltä. En tarkoita, että joka paikassa pitää huudella olevansa vegaani, mutten myöskään ole asian suhteen niin ehdoton. Teki se sitten minusta ''huonon vegaanin'' tai ei.

      Poista