2015: top 9

Heippa! Taas yksi vuosi vaihtui seuraavaan - mihin aika oikein katoaa? En viitsi kyllästyttää teitä postauksella vuoden vaihteestani (lyhyt versio: elokuvan katselua yökkäreissä ja villasukissa viinilasi kädessä), joten tässäpä olisi jonkinlainen kooste kuluneesta vuodesta.

1. Nana

Ehdottomasti mullistavin ja mieleenpainuvin asia vuodessa 2015 on Nana. Lueskelin pari päivää sitten vuosi sitten tekemiäni lupauksia, joista ensimmäinen oli "Hanki kissanpentu kesällä ja nimeä se itse." Nana onkin ensimmäinen kissani, jonka nimen olen päättänyt.

Ensimmäisellä kerralla Nana mahtui vielä kämmenelle, mutta siitä ollaan tultu pitkä matka tähän päivään. Nana painaa jo lähemmäs viisi kiloa, ja hyvä kun kissa enää syliinkään mahtuu!

Rakastan tuota ei-enää-ihan-niin pientä kissaneitiä niin paljon, ettei sitä voi edes sanoin kuvailla. ♥

2. Minni

Minni eli kunnioitettavat 17 vuotta, mutta lopun aika tuli yllättäen. Viimeistä viikkoa en mielellään muistele, enkä reissua eläinlääkäriin, mutta muutoin muistot ovat hyvät. Minni eli meillä viimeiset viisi onnellista elinvuottaan, ja muuttui vanhoilla päivillään oikein lempeäksi ja hellyydenkipeäksi neidiksi.Välillä on ikävä, mutta Minni eli hyvän ja pitkän elämän. ♥

3. Hiukset

Kertaakaan en ole katunut päätöstä hiusten värjäämisen lopettamisesta. Tuosta päätöksestä on suunnilleen vuosi, jonka aikana hiukset ovat kasvaneet ja paksuuntuneet. Ennen uudet hiukset katkesivat jo parin sentin pituisina, nyt nuo ''haihtuvat'' ovat ainakin kymmenen senttiä pitkiä ja vahvoja. Hitaasti, mutta varmasti hiukset ovat kasvaneet: ei enää mene tuhottoman pitkää aikaa, että ne ylettyvät ristiselkään. Värjäämisen jättämisellä olen säästänyt reippaasti rahaa, vaivaa ja siinä sivussa luontoakin. Näkyvin ja palkitsevin palkinto on kuitenkin juurikin hiusten kunnon parantuminen. Seuraavan kerran värjään sitten, kun alan harmaantua! :-D

4. Parantuminen

Ylemmistä kuvista on kyllä jo puolitoista vuotta, sillä tämän vuoden puolella painon nousu on hidastunut ja tasaantunut. Tämäkin on ollut yksi parhaimmista päätöksistäni: olen uskaltanut taistella pelkoa ja ahdistusta vastaan. Lopulta se ei sitten ollutkaan niin kamalaa, ja uskon pahimman olevan jo takana päin. Jos muutos pelottaa, rohkaisen vaan kokeilemaan ja ottamaan riskin. Se on todellakin kaiken vaivan arvoista. Vielä on toki matkaa jäljellä, mutten enää palaisi takaisin mistään hinnasta. 

Loppuvuoden puolella olen alkanut jopa pitämään ''uudesta'' kropastani ja siitä, miten paljon paremmin se jaksaa. Tämän vuoden piti olla todella pelottava ja ahdistava, mutta se on ollutkin yksi parhaimmista. Kaiken sen ahdistuksen ja pelon alta on kuoriutunut jotain ihan uutta: halua elää ja kokea uutta. En ole mikään esimerkki, mutta sanottakoot nyt vaikka niin, että jos minä pystyn - pystyt sinäkin! ♥

5. Lohjan opintojen päättyminen & Muotsikka

 

Vaikea uskoa, että vielä tämän vuoden keväällä opiskelin Lohjalla. Tuntuu, että siitä olisi kulunut jo paljon enemmän aikaa. Hyvä, että edes muistan, miltä siellä näytti. Lohjalla ollessa kuitenkin kehityin maalaamisessa, opin elämään itsenäisemmin ja tutustuin ihaniin ihmisiin. Tuo vuosi oli todella opettavainen ja ikimuistoinen. ♥ 

Tänä vuonna hain Muotoilu instituuttiin - ja muistan vieläkin, miten hypin seinille, kun sain kuulla päässeeni sisään! Ihan kirjaimellisesti hypin tasajalkaa ympäri kämppää, hihkuin ja vuodatin ilonkyyneleitä. Vaikka opiskelu onkin rankkaa, on tämä edelleen se unelmieni opiskelupaikka. Olen näinkin lyhyessä ajassa kehittynyt ja oppinut hirveästi uusia asioita. Olen tutustunut ihan mahtaviin ihmisiin ja saanut uusia ystäviä. 

6. Ravintolat

 

Näitä on varmaan kaiken kaikkiaan viisi kertaa, mutta jokaiselta kerralta on lähinnä hyviä muistoja. Sushia pitäisi kyllä syödä vähän useammin, sillä onhan se vaan niin hyvää! :-)

7. Leipominen

Vaikka opiskeluiden myötä maalaaminen ja muut luovat harrastukset ovat jääneet vähän vähemmälle, leipomista olen jatkanut lähes tulkoon yhtä suurella intohimolla. Olen leiponut niin amerikkalaisia klassikoita kuin vegaanisia- ja raakaherkkujakin. Tässäkin harrastuksessa on se hyvä puoli, että aina riittää uutta opittavaa ja kokeiltavaa. Pullataikinan ja korvapuustien leipomisessa olen kehittynyt melkein ammattilaiseksi, kai sekin on jonkinmoinen saavutus. ;-)

Mitähän leivon vuonna 2017?

8. Matkustelu

Taisin käydä vuoden aikana ulkomailla tasan yhden kerran. Silloinkin reissattiin perheen kanssa Tallinnaan, mutta olipahan tuokin reissu tekemisen arvoinen. Istuttiin iltaa Tallinnan hämyisissä baareissa, kierreltiin öisillä kaduilla ja syötiin hotelliaamupalaa laadukkaassa hotellissa. 

Suomen sisällä matkustelinkin sitten jo enemmän: Turussa kävin kaksi kertaa, Helsingissä vähän useammin ja Vantaalla tehtiin tehoisku Ikeaan. ♥ Puhumattakaan sitten kaikista ihanista luonnonsuojelupuistoista, jossa käytiin kiertelemässä aina sopivan hetken sattuessa..

9. Juhlat

Parit teemabileetkin juhlittiin tänä vuonna: Never Never land & 90-luku. Never Never land juhlat pidettiin meillä, ja yhden illan/yön ajan saattoi törmätä niin haltioihin, kadonneisiin lapsiin kuin keijuihinkin. Ne olivat kyllä ikimuistoiset ja hauskat juhlat! 

Helsinki Pride on tietysti aina mainitsemisen arvoinen tapahtuma: marssittiin kulkueessa, paahduttiin auringonpaisteessa ja juotiin ehkä vähän liian monta juomaa. Ehdottomasti yksi vuoden kohokohdista, enkä jättäisi tapahtumaa väliin mistään hinnasta. :-)

Baareilut ovat muutoin jääneet tänä vuonna vähän vähemmälle, mutta luokkalaisten ja kavereiden kanssa on tullut juhlittua senkin edestä. 

Kyllähän sitä vuoden aikana on sittenkin ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä! Mitähän seuraava vuosi tuo tullessaan? ♥