Kissanäyttely Hyvinkäällä & ensimmäinen kouluviikko

Heippa! Tuntuu, että edellisestä postauskerrasta on jo ikuisuus, vaikka tasan viikkohan siitä vasta on. Kulunut viikko on ollut todella kiireinen, eikä blogille ole yksinkertaisesti ollut aikaa.. No mutta, tässä olisi nyt kuulumisia ensimmäiseltä kouluviikolta ja Nanan eilisestä näyttelystä. ♥

Muotsikassa opiskelu alkoi siis maanantaina. Paljon uutta opittavaa, luentoja ja pitkiä päiviä - kun on joskus viiden jälkeen viimein palannut kotiin, on jo ihan rättiväsynyt! Päivät ovat olleet pääosin yhdeksästä viiteen, mutta hieman on niissäkin joustettu. On vaan ollut todella vaikea tottua arjen rytmiin: aikaisiin herätyksiin ja luennoille kiirehtimiseen, mutta alkaa tähän jo hiljalleen tottua.

Torstaina meillä oli "koulua" 8.00 - 23: aamu alkoi kielitason kokeilla, välissä oli muutama luento ja illalla jäätiin koulun tiloihin tervetuliaisjuhliin. Pääsin kielikokeista kirkkaasti läpi, joten oli kiva juhlistaa sitä luokkalaisten, muiden ykkösvuotisien ja vanhempien opiskelijoiden kanssa! Seuraavana päivänä väsytti ihan pikkuisen, kun ilta jatkui puoleen yöhön...

Luentojen lisäksi aika on kulunut ensimmäisen projektin parissa (siitä lisää ensi viikolla) ja muihin opiskelijoihin tutustuessa. On ollut mukava huomata, miten saman henkisiä ja avoimia ihmisiä Muotsikassa opiskelee: olen jo nyt löytänyt monta kaveria. :) Eli ehkä tämä on ihan oikea paikka minulle!

Sitten siihen näyttelyyn: lauantaina Nanalla otti osaa ensimmäiseen näyttelyynsä! Kasvattaja kävi jo aamulla ennen seitsemää nappaamassa neidin mukaan, kun jatkoin vielä unia tunnin ajan. Sitten olikin jo aika nousta ylös, laittautua, syödä aamupalaa ja valmistautua tunnin ajoreissuun. Matka kului yhdessä hujauksessa, kun luki uusinta Hyvä Terveys -lehteä...

 Heti ensimmäisenä, kun oltiin saavuttu näyttelyalueelle, oli etsittävä Nana kaikkien häkkien ja karvapallojen seasta. Meinasi siinä jo vähän huoli olla, kun ei tiennyt, miten neiti suhtautuu vieraaseen paikkaan.. Nana oli kuitenkin niin tyyni ja tyytyväisen oloinen, että tuli itsellekin paljon parempi olo. Olisi meinaan ollut viimeinen näyttely, jos Nana olisi ollut ihan hermorauniona ja peloissaan. Kissan ehdoilla kun mennään, tietenkin. :-)

 Siinä vaiheessa, kun tultiin paikalle, Nana oli voittanut jo yhden sarjan. Jäätiin katselemaan seuraavaa esittelyä, jossa tuomari valitsi pentusarjan suosikin.

Vaikka pentujen osalta esittelyt olivatkin jo ohi, kissat sai kirjata ulos vasta kuudelta. Niinpä jätettiin Nana hetkeksi häkkiinsä ja lähdettiin kierrokselle keskustaan. ♥

 Syömisten osalta kulunut viikko on ollut yhtä hapuilua: olen käynyt koulussa syömässä, mutta välipala on "kiireessä unohtunut". Sitten kotiin tullessa onkin ollut jo melkoinen nälkä... No, tässä asiassa täytyy siis vielä vähän petrata. Sama linja jatkui sitten näyttelyreissussakin. Aamupäivällä söin välipalapatukan, kun käytiin ennen näyttelyyn menoa kahvilassa. Aamupalasta oli vasta pari tuntia, mutta nälkä ilmoitteli jo olemassaolostaan. Ihan hyvä valinta, sillä seuraava ruokailukerta venyikin iltapäivään. Silloin siis läheiseen kauppakeskus Willaan, jonka ruokapaikat olivat tupaten täynnä. Päädyttiin Raxiin, jossa oli edes vähän rauhallisempaa.. Linjastolla sain kuitenkin taakseni pari tyttöä, jotka suunnilleen hengittivät niskaan ja jyräsivät päälle niin, että jouduin kiireessä kokoamaan lautaselle edes jotain. No, kyllähän sillä nälkä lähti... Iltapäivä sitten kuluikin liikenteessä, joten seuraavan kerran söin vasta illalla. Ei mitenkään esimerkillinen suoritus, mutta jotenkin näin tuppaa käymään aina reissun päällä. :/ Luulen, ettei ensimmäisellä viikolla tai tämän päivän ruokailuilla ole ollut mitään merkitystä painoon, joten tuskin tässä on mitään hätää. :-)

 Ruoan jälkeen oli tarkoitus kierrellä parissa vaatekaupassa, mutta jotenkin sain kaiken ajan kulutettua New Yorkerin rekkien väleissä.. En ole pitkään aikaan löytänyt mitään erityisen mieleistä vaatekaupoista tai kirppareilta, joten oli ihan jees löytää parikin toivelistalla ollutta vaatekappaletta New Yorkerista! Mutta niistä lisää postauksen lopussa. :-) Vielä parissa liikkeessä poikettiin pikaisesti, sitten palattiinkin taas näyttelysaliin.

 Saatiin kasvattajalta sellaista infoa, että tuomarin mieltymys eri kissarotuihin vaikuttaa aina huomattavasti lopputulokseen. Tuomari joko tykkää tai ei tykkää rodusta, jolloin tulokset saattavat vaihdella hyvinkin paljon. Tällä kertaa maine coonit eivät olleet mitenkään suuressa suosiossa, vaan moni palkinto meni, ainakin oman havainnon mukaan, burmille tai kilpikonnakuvioisille kissoille.

Nana menestyi kuitenkin hyvin: pentuluokan Paras väri tuli Nanalle, ja saman luokan Tuomarin parhaassa jäätiin toiseksi. ♥ Oli todella hämmentävää kuunnella tuomarin arviointia omasta pikkuisesta. ''Strong girl'', ''Nice box'' (kuono) ja niin edelleen. :-D

 

Ostokset:

syksyisen värinen neule, 19,95 e, New Yorker

musta suora hame, 9,95 e, New Yorker

t-paita printillä, 9,95 e, New Yorker

Quest Barrit, 1,95 e /kpl, P&S

Pienehkö syyllisyys meinasi taas iskeä, kun kotiin kantautui pussillinen vaatteita. Ennen koulun alkua tuli ostettua joitain uusia vaatteita, joilla ajattelin pärjääväni ainakin syksyn ajan. Niin sitä kuitenkin huomasi, ettei vaatekaapista oikein löytynytkään mitään mieleistä puettavaa. Puolustuksekseni voin kai sanoa, että myin suurimman osan aikanaan kirpparilla pois... Neuleita nyt tarvitsee aina. T-paitoja ei taida olla kuin yksi tai kaksi. Hameet... No joo, kumminkin. :-D Nyt on ainakin puettavaa kouluun, eikä tarvitse ihan heti tuskailla mieleisen asukokonaisuuden löytymistä!

Kuten ehkä tiedätte, Punnitse & Säästä -liikkeissä tulee käytyä aika usein. Olihan sitä sitten mahdoton vastustaa, kun huomasi Willassa olevan suuren myymälän. Siellä oli ainakin nelinkertainen valikoima Lahden myymälöihin verrattuna! Quest barrit olivat puoleen hintaan ja valikoimasta löytyi myös minttu-suklaamakua, jota olen halunnut testata pidemmän aikaa. ♥ Noitahan voisi ottaa vaikka kouluun evääksi, niin saisi sen välipalan toimimaan edes jollain tasolla..

Että semmoinen oli Nanan ensimmäinen näyttely. Päivä oli pitkä, mutta kaiken kaikkiaan onnistunut. Vaikken ole ennen juuri kissanäyttelyissä käynyt, enkä rotukissaa hankkinut ruusukkeiden vuoksi, niin olihan tämä ihan kiva kokemus. Oli hauska kuulla, että oma maailman kaunein, suloisin ja rakkain pikkuinen on myös ammattilaisten mielestä kaunis. ♥

...mutta mihin katosi viikonloppu? Huomenna taas kouluun ja projektia jatkamaan. Heippa!