keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Ennen & nyt

Heippa! Mietin varmaan sata kertaa, teenkö tämän postauksen vai en. Halusin näyttää teille eron, joka on entisen ja nykyisen välillä - ja sehän onkin melkoinen (hyvään suuntaan, uskoakseni)! Toivottavasti kukaan ei saa kuvista vääränlaista inspiraatiota, sillä sanoma on aivan toinen: anorektinen laihuus ei ole kaunista tai ihailtavaa.
 
Aikaisemmin vanhojen kuvien katsominen ahdisti siksi, että kaipasin takaisin yhtä laihaan kuntoon, kuin jossa silloin olin. Nykyään se ahdistaa, kun muistaa, että tuossakin kunnossa pidin itseäni lihavana. En ehkä vieläkään näe itseäni oikein, mutten ainakaan kuvittele olevani jättimäinen rantapallo, joka vierii pitkin katuja. Vanhoissa kuvissa näen sairaan, surullisen ja luurankomaisen tytön, enkä halua enää palata takaisin.
 Käsitykseni laihuudesta on muuttunut todella paljon: jos näen jonkun todella laihan ihmisen, alan lähes voimaan pahoin. Joskus pieni kateus nostaa päätään, mutta päällimäisenä tunteena on huoli ja suru. Tekisi mieli mennä toisen luo, ravistaa hartioista ja sanoa, ettei noin voi jatkaa. Tekisi mieli kertoa, miten paljon paremmalta tuntuu, kun päättää päästää irti sairaudesta.
 Jonkun mielestä laihuus (tai aikaisemmat kuvat) näyttää ehkä paremmalta, mutta se on sairauden ääni. Kukaan terve ihminen ei pidä kauniina lommolle kuihtuneita poskia, tikunohuita jalkoja tai terävinä ihon läpi paistavia luita. Myönnän joskus kaipaavani niitä, mutta yhä vähenevässä määrin. Anoreksia on omituinen sairaus, eikä sitä voi kunnolla ymmärtää, jos ei ole itse sairastanut. Anoreksia on masentavaa seuraa ja voi pahimmillaan johtaa kuolemaan. 
Eikö siis mieluummin taistella ja häädetä tämä typerä sairaus yksi ihminen kerrallaan? Helppoa se ei ole, mutta kaikki on itsestä kiinni. Minä pystyn siihen, joten varmasti sinäkin. :')
No nyt se on tehty. Tämän jälkeen luultavasti hautaan vanhat kuvat jonnekin kovalevyn kätköihin, enkä palaa niitä enää miettimään. 
Mitä mieltä olette postauksesta?

28 kommenttia:

  1. Vau, nainen! En ole muutosta edes huomannut, ennen kuin laitoit ennen / jälkeen -kuvat :---D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) Eihän tässä mistään hirveän isoista muutoksista vielä olekaan kyse, ettei niitä (muut) välttämättä niin hyvin huomaa, ellei laita näin kuvia vertailuun. :-)

      Poista
  2. Emmäkään oo huomannu muutosta ollenkaan :o sama pieni tyttö siltä on virnistäny kun aina ennenkin. Hassua taas että omissa silmissään muutos näyttää aina niin isolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se kai on, että omissa silmissä muutos näyttää todella suurelta. Pienistä luvuistahan tässä vielä puhutaankin, mutta muutosta on kyllä jo tullut. Hyvään suuntaan kuitenkin, ja ensimmäistä kertaa alkaa itse nähdä sen myönteisenä asiana. :-)

      Poista
  3. Oon niin onnellinen puolestasi! Olet todellinen taistelija - jatka samalla päättäväisellä asenteella! Mikään ei ole mahdotonta :) Hurjasti tsemppiä taisteluusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. ♥ Totta, mikään ei ole mahdotonta, kunhan vaan jaksaa taistella ja uskoa muutokseen. Paljon on vielä työtä tehtävänä, mutta tärkeintä on, ettei luovuta. Kiitos, tulee kaikki tsemppi tulee tarpeeseen! :-)

      Poista
  4. En mäkään kyllä oo aatellut että olisit muuttunut muuten kuin kasvoista (niin kuin oon aiemminkin sanonut). Näytät pirteämmältä ja ilmekkäämmältä. Näistä näkee selvästi miten vanhemmissa kuvissa pieni hymynkare näyttää väkinäiseltä, nyt se näyttää aidommalta. :)
    Olet älyttömän kaunis ja söpö, ihan sama minkä kokoinen olet. Mutta on pakko myöntää näiden kuvien jälkeen, että kun oot edennyt toipumisessa niin näytät koko ajan vaan paremmalta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin muutos onkin juuri niissä kasvoissa, sillä kovin paljon painoa ei ole vielä tullut (vaikka itsestä siltä välillä tuntuukin). Se on juuri se eloisuus ja onnellisuus, mikä on lisääntynyt huomattavimmin. Olen paljon onnellisempi ja tyytyväisempi kuin ennen, vaikken sitä aikaisemmin suostunutkaan uskomaan. ♥
      Kiitos paljon. :-)

      Poista
  5. musta on ihanaa, että julkaisit tämän postauksen juuri nyt. olen seuraillut blogia jo vaikka kuinka kauan, samalla aikaa itse hitaasti parantuen. ja olin huomannut, että näytät hieman terveemmältä, hieman iloisemmalta (: ja oli mukavaa saada varmistus siihen, että olet oikeasti päässyt parempaan suuntaan! ^^ voimia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että oli mieleinen postaus, sillä itse harkitsin pitkään, onko tätä mitään järkeä kirjoittaa. Mutta ilmeisesti siis oli. :-)
      Ihana kuulla, että sielläkin ollaan päästy oikealle tielle! ♥ Iloisempi ja terveempi olen tosiaan, ainakin näin pikkuhiljaa ja pienin askelin. Voimia myös sinne. :-)

      Poista
  6. Oot käyny kyllä ihan mielettömän taistelun että oot päässy siihen mitä oot nyt!!
    Oot ihan MIELETTÖMÖN kaunis kun luita peittää muutakin kuin iho!^^ Kuten tuolla alussakin sanottiin, niin en ollu ite ees tajunnu tuota edistystä, kun kuvissa näytti aina lähes samalle. Paraneminen on pitkän pitkä porrasmainen prosessi ja ne sairauden sanelemat jutut vähentää pikku hiljaa merkitystään, joten rohkeutta, voimaa ja tsemppiä jatkoonkin!:)♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. :-) Taistella on todella täytynyt, ja on ihana kuulla, että se näkyy myös sinne. ♥
      Ää voi ei, kiitos. ;_; Nyt osaan jo ottaa tuon kehuna, kuten se on tarkoitettukin. Aika pienistä muutoksista tässä vielä puhutaankin, mutta kyllä sen vaan huomaa ihan eri tavalla, kun on jotain mihin verrata.
      Niinhän se on, ei yhdellä kertaa voi parantua, vaan se todellakin ottaa aikansa. Kiitos paljon. ♥

      Poista
  7. Ihan mahtavaa! Mä en sun blogia pystynyt lukemaan jossain kohtaa ollenkaan sen takia, koska jokaisessa kuvassa näytit niin hirveän surulliselta ja ruman laihalta (anteeksi). Todella paljon liian pieni olet edelleen, mutta loistavaa jos suunta on normaaliin päin. Ajattelin oikeasti jo jossain kohtaa, ettet tulisi pääsemään eteenpäin. Onneks olin väärässä. Anteeks tää kommentti näyttää ihan kamalalta, vaikkei se oo sen tarkoitus :C anyway, tsemppiä ja hyvää loppukesää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä turhaan pyydä anteeksi, ymmärrän mitä tarkoitat. Ei se ole omastakaan mielestä kaunista katsottavaa, kun miettii asiaa näin jälkeenpäin. Onhan tuota alipainoa vieläkin melkoisesti (vaikkei siltä ehkä itsestä tunnukaan) ja se on tärkeä muistaa.
      Kieltämättä epäilin itsekin, että pääsenköhän koskaan eteenpäin. En vaan uskaltanut ottaa tätä askelta ja luottaa, että pystyn siihen. Nykyään uskon jo vähän enemmän, vaikka tiedänkin, että matkaa on vielä jäljellä melkoisesti. :')
      Ei ollut yhtään kamala kommentti, sillä ymmärrän mitä tarkoitat sillä.
      Kiitos, ja samaa sinnekin! ♥

      Poista
  8. rohkeasti tehty kun postasit tän! eron ja sen hyvinvoinnin näkee, varsinkin tosta tokasta ennenjanyt-kuvasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, rohkeutta se kyllä vaatikin. :-D Olin jo monta kertaa aikeissa poistaa kirjoituksen, mutta onneksi kuitenkin uskalsin.. Kieltämättä ero on aika suuri!

      Poista
  9. Mietinkin että miten oot koko ajan vaan kauniimpi ja paremman näköinen! En tajunnut, että se johtuu painonnoususta. Joten älä huoli, susta tulee koko ajan entistä ihanampi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos. :-) Parempaan suuntaan ollaan menossa!

      Poista
  10. Oho, enpä mäkään oo tätä muutosta tajunnut, kun oot edelleen niin pieni ja hento. Mutta todellakin paljon terveemmän näköinen ja kauniimpi nyt! Tulee melkein paha olo noista aiemmista kuvista, kun näyttää siltä että voisit kuolla millä hetkellä hyvänsä... Upeeta et uskalsit julkaista tän postauksen! Ja vielä hienompaa on tietenkin se työ mitä oot tehnyt paranemisen eteen. Saat olla tosi ylpeä itsestäsi. Varmasti pienempään kokoon kaipaa vielä pitkään, ainakin silloin tällöin, mutta niissä hetkissä on hyvä muistaa mitä hyvää anoreksia todella antaa - ei mitään. Joten jatka samaa tietä, niin pääset todella nauttimaan elämästä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se kai on, että omassa päässä muutos tuntuu aina paljon isommalta. :-) Eihän tuo kieltämättä hyvältä näytä, sen olen alkanut itsekin tajuamaan. Niistä näkee vain sen, miten huonossa kunnossa ja sairas olin.
      Jep, vaati kyllä melkoisesti rohkeutta postata tämä, mutta onneksi kuitenkin uskalsin. On tullut niin paljon kommentteja ja rohkaisevia sanoja. ♥ Kiitos! Niin, ei sitä oikein osaa olla ylpeä tekemisistään tai siitä matkasta, jonka on käynyt läpi tullakseen tähän pisteeseen. Mutta yritän kuitenkin!
      Sitä juuri mietinkin aina, että onko laihuus todella kaiken surun ja ahdistuksen arvoista. Ja eihän se ole, joten pitää vaan oppia hyväksymään tämä ''isompi'' olemus. Jatkan kyllä, sen lupaan. ♥

      Poista
  11. Onpa ihana nähdä että oot menny niin paljon parempaan suuntaan! Pieni pehmeys sopii meille kaikille ja säkin suorastaan hehkut jo vaikka matkaa tietty onkin. Musta on ihanaa seurata sun paranemista tulee tosi lämmin olo! Jatka samaa rataa mervi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä pieni pyöreys näyttää luurankomaisuutta paremmalta, vaikka omalla kohdalla sitä onkin niin vaikea hyväksyä, mutta aikanaan. Kiitos - ja jatkan varmasti! ♥

      Poista
  12. En osaa edes pukea sanoiksi sitä miltä tuntuu katsoa näitä kuvia.. Ihana nähdä miten hyvinvoivalta näytät entiseen verrattuna! <3 toki matka on vielä kesken ja paljon on tehtävää, mutta suunta on vihdoin kaikkien vuosien jälkeen oikea. Mun on oikeasti vaikea katsoa noita vanhoja kuvia.. tekee vaan niin pahaa, vatsasta kouristaa edes ajatella sitä miten solmussa ihminen voikaan olla. Mä rehellisesti sanoen pelkäsin pitkään ettet selviä. Sä olet oikeasti ihan mielettömän kaunis, vahva, lahjakas ja IHANA nainen. Näytät niin paljon paremmalta nyt kun aiemmin, enkä malta odottaa että näen sut normaalipainoisena, vapaana, terveenä ja onnellisena! Ja usko mua, sä näet vielä joskus itsessäsi sen kaiken kauneuden mitä me muut nähdään <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. ♥ Onhan tässä jo kymmenen vuotta jahkailtu, joten todellakin VIHDOIN alkaa mennä vähän parempaan suuntaan. Matkaa on vielä, mutta ei siitäkään pidä lannistua, kun sekin on aina vanhaa parempi. :-)
      Ymmärrän todellakin, mitä tarkoitat. Ei ne omastakaan mielestä kovin kauniilta näytä. Pelkäsin sitä itsekin jossain välissä, jos totta puhutaan. Tai en ainakaan uskonut, että tulen elämään kovin vanhaksi, kun sairaus oli jämähtänyt paikoilleen. Vaan nyt ei enää tarvitse pelätä, koska en aio palata enää takaisin vanhaan!
      Kiitos. :'') Kun nähtiin silloin Helsingissä, sain tosi paljon uutta motivaatiota. Oli ihana nähdä, miten onnellinen, sädehtivä ja terve olet nykyään - ja odotan vain, milloin itse pääsen samaan tilaan. ♥

      Poista
  13. tein tässä yhden kyselyjutun ja halusin ns. haastaa sut. tee jos sulla on aikaa :) täältä: http://estdesuest.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) Käyn kurkkaamassa heti, kun on vähän paremmin aikaa. ♥

      Poista
  14. Olen niin iloinen sun puolesta. Muutoksen kyllä huomaa - näytät onnellisemmalta, terveemmältä ja entistä kauniimmalta! Sun silmät oikein loistaa. :) Jatka samaan malliin! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :-) Jatkan varmasti, vanhaan en halua enää palata. ♥

      Poista