torstai 5. helmikuuta 2015

''Pian täällä ei olla mekään, kaikki loppuu ennen kesää''

Moikka moi! Täällä taas kotiuduttu Lohjalta, ja vaikka lähdin reissuun jo aamuseitsemältä, on koko päivä kulunut reissatessa ja Lahden keskustassa asioita hoitaessa. Nyt on kuitenkin viikonloppu edessä - ja seuraavan viikon jälkeen onkin jo hiihtoloma. ;-)
Pari viikkoa sitten olin jokseenkin uupunut Lohjalla olemiseen: lähtö maanantaina tuntui ahdistavalta ja koko ajan odotti vain kotiinpaluuta. Kipeänä vietetyt extrapäivät kotona tekivät kuitenkin tehtävänsä, ja nyt on ollut taas mukava olla täällä. Lähtö ei ole ahdistanut ja päiviin on mahtunut paljon hyviä hetkiä ja tekemistä. Keskustassa kierrellessä sitä mietti, että "tämä pieni kaupunki on vähän kuin toinen koti". Enää muutama kuukausi, ja sitten tämä on ohi - mihin vuosi onkaan taas kadonnut? Oikeastaan koulun lopun lähestyminen tuntuu vähän haikealta. Kävelenkö enää näitä katuja pitkin? Näenkö näitä ihmisiä tämän vuoden jälkeen?
Alkuviikon päiviin on jo muotounut omat rutiininsa: herään suunnilleen samaan aikaan, käyn keskustassa tai Siwassa, soittelen Karoliinan kanssa ja käy tunneilla iltaisin. Tärkeimpiä hetkiä ovat kuitenkin illat, jolloin pääsee maalailemaan ja juttelemaan kavereiden kanssa. Toisaalta on aivan yhtä pysäyttävää seisoa järven rannalla, jossa on aavemaisen hiljaista. Ei liikenteen ääniä, ei aaltojen huokauksia, ei mitään. On myös ihana kierrellä keskustassa, täysin omilla ehdoilla ja kiireettä.  
On tuossa pienessä kaupungissa puolensa, ehdottomasti.
Kun aikaisemmin kirjoittelin ajatuksistani ostamiseen liittyen, sain hyviä kommentteja, jotka pistivät ajattelemaan asiaa. Tällä hetkellä onkin tullut taas osteltua vähän yhtä sun toista: kaksi Arabian mukia, muutama vaate ja TSH 2. -pokkari. Oikeastaan jo ihan siitäkin syystä, että rahatilanne sen sallii ja on varaa ostella jonkun verran, ainakin nyt kesään asti. Olen yrittänyt kuitenkin ostaa tavaroita, jotka ovat tarpeellisia. Astioita keräilen, eikä niitä voi mitenkään turhakkeiksi sanoa. Vaatteissa olen suosinut kestäviä materiaaleja, käytännöllisyyttä ja helposti yhdisteltäviä asusteita. Kirjat nyt ovat aina kirjoja: niitä tulee aina luettua, usein enemmän kuin kertaalleen. 
Tottakai vanhoista tavaroista luovutaan siinä samalla. Nyt on kirpparipöytä pystyssä ja veljelle on lahjoitettu kaapin kätköistä kaiken maailman kulhot, mukit ja purnukat.
Lohjan keskustasta ostin tosiaan kuvan pistaasinvihreän ja vaaleansinisen mukin (matalat), sekä Taru sormusten herrasta 2. -kirjan, jota olen etsiskellyt jo jonkin aikaa mm. Espoosta ja Helsingistä. Jostain syystä muualla oli myynnissä vain ensimmäinen ja kolmas kirja, eikä tätä haluamaani. Lohjalta kuitenkin löytyi yksi kappale - joten olihan se ostettava! :-) Hurahdan ilmeisesti milloin mihinkin kirjasarjaan, ja TSH on tällä hetkellä varmaan se ykkösjuttu.
 Maanantain tunneilla maalailtiin öljyväreillä kankaan poimuja (paperille), ja tulipahan taas todistettua, etteivät öljyvärit ole ihan hallinnassa. Harjoittelua vaan lisää, niin kyllä sekin alkaa jossain välissä luonnistua. :-)
 Keskiviikon tunneilla meidät ensin kuvattiin ja kuvista jäljennettiin omakuvat paperille hiilellä. Hiiltä en oikeastaan hallitse sen paremmin kuin öljyvärejäkään, mutta tähän työhön olin ihan tyytyväinen. Sain niin paljon hyvää palautetta opettajalta ja luokkalaisilta, että olin loppuillan hymy korvissa. Kummasti ne kehut vain piristävät. :-)
 Hurahtamisesta puheen ollen joskus tuolla sata kuvaa aikaisemmin, olen ehkä hieman koukuttunut Ruutu.fi -sivuun. Asuntolassa vietetty aika on kulunut siivillä, kun on katsonut muutaman jakson Kuudes aisti -sarjaa ja Beckejä. Kotona en juurikaan telkkaria katso, joten kaikki tuolta löytyvät sarjat ja elokuvat olivat vielä näkemättä.  Tabletti on ollut korvaamaton Lohjaillessa, sillä sen avulla saa matkat ja päivän tylsät hetket kulumaan nopeammin.
 Niin kamala, kuin tuo ensimmäisen kuvan toinen otos onkin, halusin vähän havainnollistaa hiustenkasvua. Tuo punapäinen kuva on loppukesältä/keväältä ja muut eiliseltä. On näihin selkeästi muutama lisäsentti tullut puolessa vuodessa! Ehkä pääsen tavoitteeseen sitten, kun on kulunut vuosi tai puolitoista. :-D
 Kotiin palailin tänään aamupäivällä. En ole paljoa tänäänkään kotona ehtinyt olla, mutta pitihän vierailevalle kisulle tulla moikat sanomaan. Puppa on meillä taas kylässä muutaman päivän. En ollut nähnyt pojua vähään aikaan, joten kiirehdin toki heti silittelemään. Ilmeisesti Pupalla ei ollut ollut niin kova ikävä - sillä sain muistoksi lähinnä pitkät naarmut käsivarteen! Sellaista se on kissojen kanssa. :-D Nyt ollaan tosin jo haudattu sotakirveet ja oltu oikein herkkiä kehräyksine kaikkineen.
Sellainen pitkä sepustus oli siis tällä kertaa vuorossa. Toivottavasti edes joku jaksoi lukea loppuun asti! :-D Heippa.

7 kommenttia:

  1. Jaksoin lukea. Oikeastaan sun blogi kuuluu tällä hetkellä niihin harvoihin joita luen säännöllisesti. Kai olen kiinnostunut sun kirjoituksista, koska näen paljon yhtäläisyyksiä meidän kiinnostuksenkohteissa, mielipiteissä ja kokemuksissa. :)

    Et turhaan kyllä saanut hyvää palautetta tuosta piirroksesta! Todella hyvä! Öljyvärit on kamalan haastavia. Oon luovuttanut (kai) jo niiden kanssa. Kuvista tulee latteita, kun en osaa sekoittaa hyviä värejä tai jos saan hyvät värit niin kuvasta tulee helposti tunkkainen. Pitäisi olla kärsivällisyyttä ja se ei ole mun hyveeni. :D En oo maalannut kyllä pitkään aikaan. Ehkä vois kokeilla meneekö hermot yhtä nopeasti kuin ennen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi että, se on kyllä tosi kiva kuulla! :-) Meillä on kieltämättä paljon yhteistä.
      Kiitos paljon! ♥ Öljyväreissä on juurikin se ongelma, että ne vaativat kärsivällisyyttä, eivätkä aina tottele toivotulla tavalla. Mutta harjoittelemaan vaan, niin kyllä me vielä nekin taidetaan. :-D

      Poista
  2. voi puppa söpöliini <3

    taru sormusten herrasta ja beckit on ehdottomasti hyvää ajanvietettä :)
    tää sun opiskelun aloittaminen on jäänyt multa vähän ohi kun en ole täällä bloggerissa kauheesti ollut, mutta ilmeisesti siellä on kivaa ja se on hieno juttu :) ja sulla on kyllä lahjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, Puppa on ihanuus. ♥
      Kieltämättä, niiden parissa ajan saa kulumaan ihan hetkessä. :-)
      Hihih, no eipä tuo mitään. Kiva kuitenkin, kun tulit nyt lukemaan. On ollut ihan mukavaa kieltämättä! Kiitos kiitos ja vielä kerran kiitos. ♥

      Poista
  3. Üpeä hiilityöksi! Itse olen aina vierastanut kyseistä tekniikkaa. Ja Sormusten herrat nyt vaan on parhaita, viimeksi luin kesällä kaikki kolme, eikä niihin vaan kyllästy! Joka kerta löytää uusia ulottuvuuksia Tolkienin maailmasta, pitäisi varmaan lukaista Silmarillion ja Hobittikin uusiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsit, kiitos paljon. :-) Sama täällä, en oikein koe hiiltä ihan siksi omaksi jutuksi. Syntyy vaan sotkua ja ärsyttää, mutta kyllä hiilellä tekemiseen on alkanut pikku hiljaa tottua.
      Haha, niin on! ♥ Tolkienin maailma on aivan uskomaton ja mukaansatempaava, eikä siihen maailmaan voi mitenkään kyllästyä. Tällä hetkellä on vielä Hobitti lukemisen alla, mutta on vaikuttanut sen verran hyvältä, että on varmasti vielä uudelleen lukemisen arvoinen. ;-)

      Poista
  4. Millä nimikkeellä valmistut? Kuvataiteilijaksi vai..? Kiinnostaa myös että onko toi koulu niinkuin kansalaisopisto? Mennyt varmaan ohi nää jutut multa :| Mitä oot suunnitellu tekeväs valmistumisen jälkeen?

    VastaaPoista