torstai 1. toukokuuta 2014

Klara vappen!

Mitä onkaan vappu ilman vapputoria, simaa ja munkkien paistamista? :o Vähän normista poikkeavaa - mutta aika hauskaa kumminkin!
 Oli tässä päivässä selkeästi jotain spesiaalia: laitoin hiukset ja meikkasin kerrankin yli kymmenen minuuttia! Onkohan se sitä kuuluisaa vanhuutta vai kenties rappeutumista, kun on normimpaa olla laittautumatta kuin laittautua? Ennen ei mennyt päivääkään meikittä tai suoristamatta/kihartamatta hiuksia, mutta nykyään.. noh, kyllähän te tiedätte! :-P
 Vapputorille ei tällä kertaa ehditty, eikä siellä olisi ollut kovin mieluisaa ollakaan vesisateessa ja kylmässä viimassa, mutta kotiuduttiin Huadu-nimiseen kiinalaiseen ravintolaan porukoiden kanssa. En ollut aikaisemmin vielä uskaltautunut siellä käymään - mutta noutopöydästä löytyi sen verran monipuolisesti erilaisia salaatteja, lämpimiä vihanneksia ja kasvissusheja, että voisin mennä uudestaankin! Ruoka oli hyvää, vaikka olikin todella täyttävää.. Jälkkäriksi vielä pitkään haudutettua vihreää teetä. :')
 Mukava tästäkin vapusta sitten lopulta tuli, vaikka varsinaiset perinteet heitettiinkin vaihteeksi kaapin perälle pölyttymään! Seura oli hyvää ja ruoka maittavaa, mitäpä muuta sitä vapulta voisikaan vaatia? :-) 
Minkälaista vappua siellä vietettiin? Entä kuuluuko teidän vappuun jotain ehdottoman tärkeitä perinteitä? :---)

18 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Niin on! :D Mennään joskus yhdessä?

      Poista
    2. Toki ! Mä oon vieraillu sielä suht paljon joten kyllä mennää !

      Poista
  2. Mä oon pahoillani, että sanon tän, mutta mun on varmaan pakko lopettaa sun blogin seuraaminen. Tuun vaan niin surulliseksi, kun teksti on niin positiivista ja ihanaa, mutta kuvista näkyy hälyttävän laiha nainen. Toivon vaan niin kovasti, että kuukausien päästä tulen katsomaan ja näen kuvia, jossa olet paremmassa fyysisessä kunnossa. Hyvää kevättä ja en missään nimessä halua loukata, oon tosi pahoillani, jos niin kävi :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, ymmärrän kyllä, ettei blogiani kannata lukea, jos se tekee surulliseksi. Toivottavasti palaat vielä joskus..

      Poista
  3. Ihana toi eka kuva, oot sulonen :>

    VastaaPoista
  4. Moikka! En olekkaan pitkään aikaan kommentoinut, kun en ole oikeastaan mitään järkevää sanottavaa keksinyt.. Mutta tulin nyt kommentoimaan tästä syystä, mikä on ollut viimeaikoina paljon esillä. Mua pelottaa kommentoida tästä, koska en haluaisi loukata sua enkä tiedä auttavatko nämä kommentit sua millään tavalla. Mutta mä ymmärrän hyvin Buttersin kannan, itsekin tulee luettua tosi triggeröiviä blogeja enkä väitä, että tämä olisi sellainen, mutta ei täältä kylläkään parantumisvoimia saa. Mä ymmärrän, että sulla on oma elämä;ystävät, taide, koulu, harrastukset etc, mutta silti en voi olla huomaamatta riutunutta ja surullista ulkonäköäsi sun hymyn ja kaiken sen positiivisuuden takaa, joka susta huokuu. Olet varmasti ihana ja kiltti ihminen ja sä ansaitset elää! Mä en tiedä kovinkaan mikä sun sairastelun taustalla kytee, mutta tuntuu ettei kukaan oikein ole kiinnostunut sun fyysisestä puolesta. Olet ollut niin monta vuotta niin huonossa kunnossa. Uskon, että olet psyykkisesti parantunutkin, mutta tämä kaikki tekemäsi työ voi mennä hukkaan jos jatkat. Mä en haluaisi sanoa näin, mutta totuus on, että sun tänhetkisellä kunnolla ei kovin kivaa ja pitkää elämää eletä. Toivoisin niin kovasti, että sinä kaunis, ihana nuori nainen antaisit vuosia nälkiintyneelle kehollesi vihdoin mahdollisuuden elää! Voimia!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en usko, että psyykkinen parantuminen ilman fyysistä on mahdollista. Jos on psyykeltään terve, haluaa varmasti pyrkiä terveeseen painoon ja pysyä siinä.

      Mä toivon, että krijoittaja paranee. Ihan kunnolla, todella, kokonaan. Ei kohtalaisesti, siedettävästi tai "hyvin suhteessa siihen, miten huonosti asiat joskus oli". Toivon ettet tyydy tähän, vaan teet töitä, jotta paranet täysin, kunnolla, oikeasti. Siten, ettei yhdelläkään kalorilla, kilolla tai vaatekoolla ole enää mitään merkitystä.

      Poista
    2. Komppaan. Juuri tätä yritin itsekin hakea. En tiedä laitoitko tän kommentin vahingossa mulle vastaukseksi, mutta samaa yritin hakea.

      Poista
    3. Viivi: Olet oikeassa, ei näistä viesteistä mitenkään kovin paljon apua ole. Ymmärrän kyllä huolen, mutta enemmän näistä viesteistä seuraa mielipahaa kuin varsinaista hyvää.. En silti kiellä viestien lähettämistä, koska tajuan ihmisten tarkoittavan vain herätellä - ja ilmaista huolensa.
      Olen tottunut, että kaduilla, baareissa, kaupoissa, netissä jne. kysellään sairaudestani. Sen pystyy hyvin ulkomuodostani näkemään, etten voi hyvin. Ja tosiaan, haluaisin painottaa juurikin sitä, että ihmisillä on erilaisia syitä sairastaa anoreksiaa, mikä vaikuttaa hyvin paljon myös parantumiseen ja sen sairauden vaikeuteen. Omat syyni sattuvat olemaan sen verran hankalia, että ovat vaikeuttaneet elämää jo paljon ennen sairautta. On kuitenkin oma päätökseni olla näistä asioista julkisesti kuuluttamatta.
      Läheiseni kyllä tukevat minua, eikä fyysinen kuntoni ole todellakaan heille mikään itsestäänselvyys. Perheeni ja ystäväni tukevat minua, ovat huolissaan voinnistani ja tsemppaavat parantumaan. Jos etsitään ''syyllistä'' omaan tilaani ja sen jatkumiseen, olen siitä ihan itse vastuussa - läheiseni kyllä tekevät parhaansa asian eteen.
      Kiitos. Kommentista ja voimista.

      Pinja: Kiitos paljon. Vähän kyllä mietityttää, mikä on oma tilanteesi, kun täällä aina odotat jokaista sh-aiheista kommenttia päästäksesi ottamaan osaa keskusteluun? Ei millään pahalla, mutta sanon nyt suoraan, kun aina itsekin yhtä suoraan minun terveyttäni kommentoit. :')
      Ja kyllä, painotan vielä, että yritän todella parhaani parantumisen eteen. Ei oikeastaan hirveästi auta, kun tänne tullaan kirjoittamaan siitä, miten en halua parantua ja miten olen jo luovuttanut sen suhteen. Kuitenkin ihmiset näkevät vain osan elämästäni, sen minkä olen päättänyt täällä näyttää. En kirjoita anoreksia-aiheista blogia, kirjoitan elämästäni johon anoreksialla on toki isokin osansa. Taistelu parantumisen eteen saattaa olla kovaakin, en vain välttämättä näitä asioita ihan koko kansalle pysty jakamaan.

      Poista
    4. En kommentoi yleensä kirjoituksiasi, vaan juurikin tätä heräävää keskuatelua, koska eniten mulla on varmasti asiaa syömishäiriöön liittyen. Ja siis muutenkin kommenttini oli enemmänkin kannanotto Viivin kommenttiin, jonka kaiken lisäksi ymmärsin väärin :D Mutta mielestäni se nyt ei vielä varsinaisesti riitä kyseenalaistamaan mun mielenterveyttäni. Ja siis vaikka mun tapa sanoa asiani on selvästi sellanen, etten tule ihan täysin ymmärretyksi, niin mun pointti ei tällä kertaa ollut nipottaa siitä kuinka sairas olet. Vaan kun sanoin, että toivon sun paranevan kokonaan, yritin sanoa että toivon sulle oikeasti HYVÄÄ. Toivon että saisit kokea sen, mitä itse oon paranemisesta löytänyt. Toivon, että sun asiat järjestyisi, koska ansaitset parempaa. Ilmeisesti tuo viesti nyt ei ihan tullut perille.

      Ja siis sotken nyt soppaa vielä lisää sanomalla, että oma tilanteeni oli aikanaan siinä mielessä samanlainen, että sairastumiseen liittyi niin dramaattisia, muihinkin ihmisiin liittyviä juttuja, ettei niitä tullut mieleenkään jakaa netissä. Vaikka ne kertomalla ihmiset olisivat varmasti olleet "ymmärtäväisempiä". Mutta vaikka syömishäiriöön johtaneet tapahtumat oli mitä oli, niin uskon, että syistä huolimatta toipuminen on mahdollista kaikille.

      mutta jos vaikka sovitaan etten sano enää mitään? :D

      Poista
    5. Pinja: Anteeksi, kaduin heti kun olin tuon viestin laittanut. Se oli aiheetonta, sillä tiedän, että tarkoitat hyvää. Omat tunteet vaan pääsee välillä kuohahtamaan, kun saa niin paljon ''arvostelua'' omaan ulkonäköön ja tilanteeseen nähden.. Mutta olen oikeasti pahoillani. :)
      Ymmärsin, ettet ''nipottanut'' kommentissasi. Tiedän että tarkoitat hyvää, mutta joskus sanot ehkä kommenteissasi vähän turhan suoraan ajattelemasi asiat. Totuus kun on kuitenkin, että olen epävarma ja herkkä liittyen etenkin kaikkeen ulkonäkö- ja syömispainotteiseen. Otan helposti itseeni, joten vika on kai enemmänkin minussa. :D
      Uskon itse ihan samaa, että kaikesta huolimatta on mahdollista parantua - riippumatta siitä, kuinka kamalia asioita sairastumisen taustalla ehkä on. Halusin tuossa aikaisemmassa kommentissani tosiaan tuoda lähinnä esille juuri sen pointin, että anoreksiasta parantuminen ei välttämättä ole yhtä helppoa kaikille. Varsinkaan jos parantumisen ohessa joutuu käsittelemään myös muita ongelmia.. Mutta kyllä, komppaan täysin tuota sanomaasi. :')
      Ja tosiaan, olen pahoillani vielä kerran. Sano vain ihmeessä, on noista kommenteista ollut ihan oikeasti hyötyäkin. Kyllähän ne meinaan herättää ajattelemaan omaa tilannetta. :-) Olen vaan vähän liian puolustuslinjalla ja lähden heti puolustautumaan, jos joku sanoo jotain anoreksiaan liittyvää..

      Poista
    6. Mä haluan heti tehdä selväksi, että sinänsä sun ulkonäössä ei ole mitään vikaa, oot oikein söpö tyttö! :) Valitettavasti se nyt kuitenkaan paljastaa jotain siitä, miten sulla menee, ja myös sen miten vointi ehkä vaihtelee. Tää on sairaus, jota on vaikea kätkeä.

      Mutta toki mäkin käyttäydyn sinänsä tyhmästi, että mulle on aina ollut kova paikka se, kun joku näyttää nauttivan elämästä anoreksiasta huolimatta. Ennen se oli tietenkin kateutta siitä, miksen itse pystynyt samaan -elämään normaalia elämää sairaalloisen laihana. Nyttemmin oon tajunnut ettei siihen oikeasti pysty kukaan, ja siksi haluaisin jotenkin pystyä välittämään ihmisille sitä, ettei sairauteen tarvitse tyytyä. Vaan että tarjolla olis niin paljon enemmän. Ja siis vaikka sanon asiat ihan paskasti yleensä, niin tätä yleensä yritän hakea.

      KAUHEE avautuminen, mut kaikki hyvin ja nou hard feelings? :)

      Poista
  5. Onko toi mies sun kaveri vai isoveli? :) Se on tainnu aiemminki aika usein esiintyä postauksissa? :) Tykkäsin ihan hirveesti siitä sun ja Karpon videosta sillon ja ois iiihana nähä sua videolla taas uudestaankin! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mies on veli, olen saattanut sen joskus aikaisemmin mainitakin. :-) Vietetään paljon aikaa yhdessä, mikä varmasti postauksistakin näkyy.. :-P
      Kiva kuulla, kiitos paljon! ♥ Saattaapi olla, että jossain välissä teen taas uudemman videon..

      Poista
  6. Saanko kysyä, haluatko tai yritätkö parantua? Olet kyllä söötti. :--)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haluan ja yritän, se ei vain aina ole ihan niin yksinkertaista. Välillä mennään eteenpäin ja välillä otetaan takapakkia. Mummon kuolema, joka tuli suurena järkytyksenä, on esim. viime aikoina vaikuttanut omaan vointiini..
      Kiitos. :-)

      Poista