Bongaa Lahti!

Heipsan kaikki! :-) Meillä oli tänään koulussa joku Hyvää ja Heviä -tapahtuma, joka kesti yli kaksi tuntia ja oli oikeastaan aika tylsä.. Sinä aikana alkoi päätä särkeä ihan vietävästi, enkä olisi lopulta kestänyt siellä enää hetkeäkään! Mutta pojat oli kuitenkin ihan hyvällä asialla ~ ne vastustivat koulukiusaamista ja väkivaltaa. Koulussa on kyllä muutenkin todella rento olla, kun kaikki ovat siirtyneet jo lomafiiliksiin ja koulupäivät ovat lyhyitä... Olen niin innoissani kesälomasta! ♥

Seuraavaksi meidän oli tarkoitus lähteä Hennalan varuskuntaan tutustumaan armeijan toimintaan, mutta päätin ennemmin lähteä kotiin, koska päänsärky vain yltyi, vaikka olin jo ottanut lääkkeen. En sitten tiedä, että mitä muut siellä teki, mutta minä menin ainakin kotiin, leivoin piirakan, kävin lenkillä ja jatkoin pian matkaa kaupungille taas kerran yhteen keskusteluhetkeen.. ; ) Päänsärkykin helpotti heti, kun pääsin kotiovelle! >: D

Ulkona oli tänään yli 25 astetta lämmintä! Oli ihanaa tepastella ulkona auringonpaisteessa, kun ei tarvinnut edes takkia! :--) Tällä menolla on hyvinkin mahdollista, että myös lauantaina olisi hyvä ilma... Myös Tivoli Seiterä on jo eksynyt Lahteen, vaikka ei se kai vielä auki ole, mutta en ole siitä mitenkään innoissani. Edellinen tivoli oli vasta ihan muutama viikko sitten, eikä tuolla näytä olevan niin kivoja laitteitakaan...

Anteeksi huono laatu...

Eilen päästiin jo kahdeltatoista, joten lähdettiin Hillan kanssa kaupungille. Olin suunnitellut, etten osta mitään, mutta Glitterin kirsikkakorujen ja 2 kolmen hinnalla tarjous vei turmion tielle! Ostin siis nuo ihanat kirsikkakorvikset, sydänsormuksen ja hiuspannan (joka oli näin jälkeenpäin ajateltuna varmaan päänsärkyni syy..), eikä hintaa tullut, kuin 12 euroa. ; )

Mutta joo, leipomani piirakan ohjeen löytää nyt siis leivontablogistani ja ööö.. Eipä tässä varmaan sitten muuta! :----) ♥ PS: ENÄÄ KOLME PÄIVÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ.....

Anonyymiasiaa ja viimeinen viikko peruskoulussa..

Heips kaikille! Saatiin taas viimein kone toimimaan, joten päätin tulla taas vähän kirjoittelemaan. En osaa vielä sanoa, kuinka usein saan aikaiseksi postailla ensiviikolla, kun on kuitenkin kyse viimeisestä viikosta ja koulussa on luvassa paljon häslinkiä..! Mutta voihan se olla, että päästään vaihteeksi niin paljon aikaisemmin, että tulee istuskeltua koneella vähän useamminkin.. :')

 
Haluaisin ensimmäisenä puhua vähän kommenteista, joita olin saanut yhteen aikaisempaan postaukseeni. En tiedä, oliko joidenkin kommenttien tarkoitus pelkästään loukata, mutta kyllä siellä oli ihan asiallistakin palautetta seassa. Kommenteissa sanottiin, että minun ei pitäisi ottaa vartalostani kuvia koska a) se on erittäin oksettava, etova, kuvottava, sairas b) inspiroin kuvillani muita laihduttamaan.
Poistin anonyymeiltä oikeuden kommentoida kuviini, mitä en tehnyt ihan mielelläni. Joukossa on nimittäin paljon asiallista ja mukavaa palautetta, mutta en ole vielä valmis ottamaan vastaan niin paljon kritiikkiä ja haukkumista nimettömiltä kommentoijilta. Ymmärrän hyvin, että ihmiset tulevat sanomaan mielipiteensä (vaikka senkin, että kehoni on oksettava ja kuvotta ja että olen typerä ja sairas), jos he ovat kuitenkin ensin paljastaneet keitä ovat - ainakin nimimerkin, sillä eihän siihen vaadita edes omaa kuvaa tai nimeä.
Tiedän, että on typerää loukkaantua joistain niistä kommenteista, joita on kirjoitettu vain loukatakseen, mutta osahan oli tarkoitettu ihan todella. Perustelen loukkaantumistani sillä, että et varmaan itsekään pitäisi, jos joku tulisi haukkumaan vartalosi täysin vastenmieliseksi. Eikö se tuntuisikin pahalta, vaikka et olisi sairas tai mitenkään poikkeavan epävarma omasta kehostasi? Voitko sitten kuvitella, miltä tuntuu kuulla jotain tällaista, kun on yli viiden vuoden ajan itkenyt peilikuvansa edessä ja miettinyt, voiko koskaan saada sellaista vartaloa, jonka kanssa näyttäisi edes hitusen siedettävältä? Ja kyllä, se että vartaloani haukutaan/sanotaan kuvottavaksi ja oksettavaksi (oli kyse sitten laihuudesta tai lihavuudesta, ei sillä ole niin väliä), osuu todellakin aika syvälle.
En tahdo loukata tällä kirjoituksella ketään, enkä edes väitä, että kommentit olivat jotenkin säälittäviä tai ivaavia, koska suurimmalla osalla oli kommenteissaan ihan oikeasti asiaa ja he pitivät blogistani muuten - vartaloni nyt vain sattui heidän mielestään olemaan ruma.

Ja kyllä, aijon siis jatkossakin ottaa kuvia vartalostani - ja vain siksi, etten koe omaa kehoani mitenkään vastenmielisen kuvottavana ja haluan esitellä päivän asuja ja ostoksiani ihan yhtä suurella oikeudella, kuin kaikki muutkin - olivat he sitten terveitä tai sairaita! :') PS. Kuvassa on se neule, jonka löysin alennuksesta ♥

 

Viikonloppu on kulunut aika kivoissa merkeissä, vaikka en ole tehnyt mitään kovin erityistä. Lauantaina kävin aamulla kaupassa ostamassa askartelutarvikkeita (nauhoja, tarroja, ruusuja ym.) ja lähdin sen jälkeen käymään mummon luona kylässä. : D Oikeastaan siinä menikin melkein koko päivä, kunnes illalla raahauduttiin kotiin grillailemaan ja kävin vielä pyöräilemässä ja saunassa.. 

Tänään heräsin aikaisin leipomaan pähkinä-suklaa-muffineita ja poikkesin vielä ohimennen kirpputorilla. Koriin ei päätynyt lopulta yhtäkään vaatetta, mutta löysin suloisia bandatarroja ja keskitysleirille sijoittuvan kirjan. :-D Äsken sitten vielä kuorrutin ja koristelin muffinit ja tulin koneelle..

Yritin ottaa Minnistäkin kuvia, mutta tyttö oli niin liikkuvaisella tuulella, että kaikki kuvat näyttivät lähinnä diskoon eksyneiltä mustilta merimakkaroilta... XD Onneksi Eetu päätti kuitenkin olla varsin kuvauksellisella tuulella ja paistatteli päivää sohvatyynyn päällä. Eilen illalla jutustellessa aihe eksyi jotenkin yhteen kissanpentuun, Pekkaan, joka mummolla oli aikanaan.. Pekka kuoli ollessaan vain vuoden ikäinen - samaten kaikki muut kissat pentueesta jäivät auton alle saman tien varrella. Tulin hyvin surulliseksi muistellessani Pekkaa, sitä kuinka suloinen ja eläväinen kissa se oli..
Samalla mietin, että herranen aika, Eetukin on jo 8-vuotias ja senkin elinaika alkaa olla jo aika rajallinen - puhumattakaan sitten 11-vuotiaasta Minnistä! : o Toivottavasti molemmat jaksaa vielä ainakin viisi vuotta, koska en olisi mitenkään valmis luopumaan kummastakaan. Etenkään Eetusta, jonka kanssa olen tavallaan kasvanut jotenkin yhteen. ♥

Mutta joo, tästä postauksesta tuli ehkä vähän turha... Oli miten oli, toivotan kaikille rentoa ja rauhallista lomanodotusta! Eihän siihen kesälomaan ole enää kuin muutama hassu päivä! 8DD ♥♥

Ps. Päätin sitten viimein toteuttaa pitkäaikaisen unelmani ja aloitin leivontablogin pitämisen ~ vielä sivu on vähän alkutekijöissään, mutta muokkailen sitä tässä parhaani mukaan! ♥

Ehdottomasti ei. Ehkä ei. Ehkä. Joo. Tottakai.

Heissan kaikille! Oli tarkoitus postailla jo eilen, mutta meidän kone ilmoitti taas sopimuksensa irti, enkä saanut sitä toimimaan tänäänkään. Uskokaa pois, kuinka ärsyttävää se on, kun sata kertaa ränkkää modeemia pois päältä ja taas takaisin päälle - ja välillä täytyy vielä yrittää ladata kaiken maailman vikailmoituksia. Tänään sain tunnin temppuilun jälkeen tarpeekseni ja siirryin suosiolla miniläppärille kirjoittamaan. :')

Ensimmäisenä haluaisin kiittää palautteesta, jota sain edelliseen postaukseen ~ pistän korvan taakse nuo postausehdotukset, joita pyrin toteuttamaan viimeistään kesäloman alussa. Kirjoitan siis ehkä jotain taas sairaudestani ja siitä, miten olen kamppaillut, mutta täytyy miettiä sitä vielä aikansa. :' ) Ja kritiikki tulee myös todella tarpeeseen ~ korjailen asioita, jotta saisin aikaan entistä paremman ja mielenkiintoisemman blogin! Ja kyseinen postaus on vielä avoinna, joten sinne vain yhtään epäröimättä, jos haluat kiitellä tai antaa palautetta jostain häiritsevästä asiasta. 

*Kiitos ja kumarrus*

Ajattelin nyt kerrankin esitellä vähän kynsiäni, mutta kuvasta tuli lukuisten yrityksienkin jälkeen jotenkin epätarkka. : / Niissä on kuitenkin alla tuollainen pinkki ja päässä nudevaaleanpunaista, koristeena on vielä kimallehelmiä. Aina, kun katson näitä, päässä alkaa soida ''I'm a barbie girl, in the barbie world, life in plastic, it's fantastic...''. XD Eli joo, nämä ovat ihan kivat, mutta vähän liian ällömakeat..

Eli ööh. Pahoittelen heti alkuun, että kuva jotenkin vääristää minun kehoa, mutta älkää välittäkö siitä! Ostin siis viimein toisen Ginatricotin perustopin, tällä kertaa keltaisen, ja ihanat ruusukuvioiset sukkahousut. Olen ihan hullaantunut noihin sukkahousuihin! <3 Ostin tänään vielä kirsikkahuulikiiltoa ja alennuksesta sinisen, pitkän neuletakin (26 e -> 5 e! :--D), mutta en jaksanut alkaa kuvailemaan niitä enää...

Leivoin Mansikka-Domino-juustokakun, jota yritin itsekin maistaa, mutta en ollut tyytyväinen makuun. Muille kyllä kelpasi ja kakku hävisi viimeistä murua myöten uskomattoman nopeasti! :') Kävin tänään myös sairaalalla ja tein taas uusia päätöksiä, mutta kirjoitan siitä varmaan enemmän myöhemmin, jos saan aikaiseksi kirjoittaa aiheesta kunnon postauksen..

Joku vanha kuva - oli ne hiukset ihan kivat kuitenkin! ;D

Koulua on jäljellä enää vaivaiset viisi päivää ~ ja sitten on takana _kymmenen_ vuotta peruskoulussa! Kun ihan miettii, niin se on yli puolet koko minun elämästäni! Olo on sen takia siis aika hyvä, mutta yhtä opettajaa jään kyllä kaipaamaan.. On ollut ihanaa etsiä sopiva mekko, bolero, koru, kynsilakka, sukkahousut ja kaikki muut härpäkkeet. ...ai mitenniin leikin prinsessaa? >:P

Mutta nyt ei viimein ole enää muuta, joten ihanaa viikonloppua (OHO, onko tänään oikeasti perjantai? :o) kaikille! Nauttikaa nyt viimeistä myöden kesästä ja auringonpaisteesta.. <3

Risuja & ruusuja pyytäisin!

Eli nyt kun olen tätä blogia jo aika pitkään pidellyt, niin olisi kiva kuulla jotain ihan kunnon palautetta (tosin kyllä ne pienemmätkin kommentit riittää, kunhan vaan kommentoisi jotain)! Haluaisin siis kuulla ehdotuksia ja palautetta näistä asioista:

1. Blogin ulkonäkö; kuvien laatu, banneri, tunnisteet,...

2. Postaukset; Mitä haluaisitte lisää, mitä vähemmän? Toivepostauksia ja kysymyksiä otan myös vastaan enemmän, kuin mielelläni! :'--)

3. Myös muita ehdotuksia ja palautteita saa toki lähettää!

Sydämen kuiskaus kiittää kommenteista ~ joten kirjoittakaa ihmeessä edes jotain pientä! 

“Itkettääkö supersankareita?”

Viikonlopusta voisin sanoa sen verran, ettei ole ainakaan tylsää ehtinyt olemaan. Olen nimittäin kehitellyt näiksi päiviksi vaikka mitä puuhaa ~ enkä kadu, koska on ollut ihan älyttömän hauskaa! ♥

Oltiin suunniteltu Hillan kanssa, että lähdetään rohkeina tyttöinä rannalle ottamaan aurinkoa ja uimaan, kun lämpötila oli taas noussut kahdenkymmenen hujakoille. Niimpä me sitten lauantaina lähdettiin Jopoilla kohti biitsiä....

...ja jouduttiin toteamaan, ettei siellä ollutkaan vielä aivan tarpeeksi lämmin bikineitä varten! Ainakin aluksi siellä tuuli kylmästi ja aurinko meni pilveen aina välillä. Mutta mehän ei tietysti lannistuttu, vaan odoteltiin aurinkoa ja riisuttiin takit ja villapaidat pikkuhiljaa...

Jossain välissä ilma sitten tosiaan vähän lämpeni ja saatiin aikaiseksi käydä pulahtamassa järvessä. Ja minä siis ihan tosiaan heitin talviturkin toukokuussa! Ei siellä jäätävässä vedessä pitkään viihtynyt, mutta pakkohan se oli uskaltaa, kun oli kerta sinne asti uskallettu! :---D

Uimarannalla makoilun ja jutustelun jälkeen lähdettiin kaupungille. Tällä kertaa käytiin vain CIAO:ssa ja Tiimarissa. Ostettiin puokkiin yksi sorbetti, jossa oli varmaan aika montaakin marjaa - ja se oli mielettömän hyvää, lukuunottamatta vähän liian isoja, mustia siemeniä! ; D

Kaupungillakin odotettiin tunti oikeastaan vain siksi, että elokuva alkaisi pian. Käytiin katsomassa Pirates of the Caribbean - Vierailla vesillä, joka osoittautui lopulta ihan hyväksi. En ole aikaisemmin niin välittänyt näistä ykkösosan jälkeen, koska en ole tykännyt siitä saapasremmipojasta tai hänen naisestaan, mutta nyt kokoonpano oli vähän vaihtunut - mielestäni paremmaksi. Ja Jack Sparrowhan nyt on aina ihana, mahtava, parhain! :--D Mutta siis ehdottomasti suosittelen tätä muillekin!

Tänään lähdettiin käymään Aatekaappi (Vintage) -messuilla, joista tarttui mukaan aivan ihana koru päättäreitä varten. Lähdettiin vasta joskus kahdentoista aikoihin pyöräilemään kaupungille, vaikka olikin ollut tarkoitus osallistua Lahden juoksutapahtumaan sille lyhimmälle lenkille. En kuitenkaan päässyt aamulla tarpeeksi aikaisin hereille ja iskä oli aika pettynyt, kun en lähtenytkään juoksemaan. : /

Messuilta matka jatkui kohti Kariniemen satamaa. Ulkona oli kerrassaan upea ilma ja vesi oli niin kaunis, kun se kimalsi auringossa. Mentiin sitten tietysti rantaan kuvaamaan - ja oli äärettömän ihana yllätys, kun lokki läjäytti tarpeensa puolen metrin säteelle. Se näkyykin tuossa kuvassa ruskeana ällötyksenä!

And so on, satamassa on ehkä maailman suloisin kahvila ikinä! ♥ Se on sellainen uskomattoman kaunis, vanhan aikainen puurakennus, jossa myydään uunituoreita leivoksia - kakkuja, piirakoita, pullaa ja keksejä. Lisäksi sieltä saa haudutettua teetä, kahvia, limsoja ja jäätelöitä. Samassa rakennuksessa toimii myös pieni käsityöpuoti, josta voi ostaa ehkä maailman suloisimpia koruja ja huiveja sun muita. ; D Satamassa pitäisi ehdottomasti käydä useammin!

PS. Olen ihan koukussa Freemanin ihonhoitotuotteisiin! Ostin vähän aikaa sitten päärynän tuoksuisen puhdistusgeelin, vähän myöhemmin aprikoosi-kuorintavoiteen ja nyt suklaa-mansikka kasvonaamion. Tuotteitahan ei siis ole testattu eläinkokeilla ~ ja hintakin on melko alhainen verrattuna tuotteiden laatuun! ; )

Mutta nyt ei kaiketi sitten muuta.. Kommentit ovat tietysti aina tervetulleita! ♥

Greatings from Helsinki :--)

Eli tosiaan, lähdettiin Hillan kanssa kahdentoista aikoihin junalla Helsinkiin ~ ja kyllä, ihan vain ja ainoastaan shoppailemaan! :-D Päämääränä oli hankkia Hillalle päättärimekko ja -kengät, ja minulle bolero päättäreihin ja vähän muuta pientä tietysti...

Ulkona oli ihan pirun tuulista ja aika kylmäkin, joten oli ihana päästä sateenkaari-villisikojen luota Kampin sisälle lämpimään. ; ) Jostain syystä ihmiset vähän kummasteli, kun jäin poseeraamaan tuon kauniin luomuksen kanssa, mutta mitäpä sitä ei blogin eteen tekisi! XD

Ahkeran shoppailun jälkeen Kampissa lähdettiin Forumille syömään.. Mäkkärin Caesar-salaatti on muuten yllättävän hyvää, vaikka siitä huomaakin tietyistä asioista, ettei raaka-aineet ole olleet niitä kaikkein kalleimpia ja korkealaatuisimpia. Kello oli jotain puoli viisi muistaakseni, joten meillä alkoi olla kiire löytää kaikki tarvittavat vaatteet ja asusteet ajoissa, mutta onnistuttiin kuitenkin aika hyvin! :-D

Forumiin oli tietysti pakko poiketa Monkin takia! :-D Pukukopit oli ihania, vaikka mitään hirveän mielenkiintoista kokeiltavaa ei löytynytkään.. ♥ Ja olihan siellä myös älyttömän suloisia pehmoleluja.... Forumin jälkeen kiirehdittiin vielä Kamppiin, jossa shoppailtiin viimeiset ostokset ihan kauppojen kiinnimenoaikaan asti!

Vessakirjoitukset on aina piristäviä... >:P Siellä oli myös mm. tällainen kirjoitus: ''Taistele eläinten oikeuksien puolesta - ala vegaaniksi'' ''Mä syön lihaa, koska se on hyvää!'' ''Tehkää niin kuin sydän sanoo!'' : DD

Lopulta lähdettiin junalla kotia päin! Näin juna-asemalla ontuvan pulun, jonka jalka oli tosi pahan näköinen, ja olisin tahtonut viedä sen kotiin turvaan. ;_; PS. Hillan sykerökampaus nuttura on joku maailman ihanin! ♥

Ja sitten tietysti kaikkein olennaisimpiin.. OSTOKSET:

Löysin ensin Jc:stä maailman ihanimman keltaisen boleron, jonka olisi ehdottomasti halunnut - mutta hintaa oli peräti 37 euroa! D : Tästä ärsyyntyneenä jatkoin etsimistä ja ostin lopulta melko arkisen, alennushintaisen boleron, joka saa nyt luvan kelvata! Ja ei, kyllä se on ihan hienokin. ; )

Korkeavyötäröiset shortsit oli herätysostos, joka osoittautui lopulta reissun parhaaksi ostokseksi. Eikä hintaakaan löytynyt, kuin 15 euroa! Lisäksi ostin MicMac:istä donitsikorvikset, jotka nekin ovat aika ihanat! MicMac oli ihan täynnä kaikkia älyttömän ihania koruja... VOISIN OSTAA NE KAIKKI! <3

Ja viimeiseksi ostin vielä jäätelö-laukun kesää varten. : D Tosin oli se jo tänäänkin käytössä...

Ja koska rahaa jäi vielä ihan kiitettävästi, kävin tänään kirpparilla tarkistamassa, mitä oli tarjolla. Oli vähän pettymys ensin, kun en löytänyt kerrassaan mitään kiinnostavaa koko kirpparilta - mutta lopulta viimeisestä rekistä löytyi kokeiltavaksi vaikka mitä ihania vaatteita! Lopulta päädyin ostamaan kaksi samanlaista paitaa, koska tykästyin niihin niin paljon... Tosin selkä on näissä melko avonainen - tulee kylmä! 

Mutta joop, eipä tässä nyt kai muuta järjellistä tällä kertaa. :-D

He likes to sit under an apple tree on his yard and wait for an apple to fall

HEIPÄ HEI KAIKKI! :--) Nyt on hyvät fiilikset melkein kaikesta, joten ajattelin tietysti tulla kirjoittamaan tännekin päin! Viikonloppuna olisi vuorossa vähän shoppailureissua ja muuta kivaa, joten on sitten silloinkin jotain odotettavaa. ♥ Nyt kuitenkin tähän päivään (ja vähän muihinkin):

Koulussa on ollut ihanaa poiketa tuntien välissä istumassa nurmikolla auringonpaisteessa! Alkuviikosta käytin vielä nahkatakkia, mutta nyt olen siirtynyt siihen mustaan niittibleiseriin, jonka ostin taannoin Seppälästä. Oletteko huomanneet, että puiden lehdet on kasvaneet viikon aikana ihan valtavasti? :--) ♥

Toteutin tänään haasteen, jota olen harkinnut jo pidemmän aikaa - ostin Arnoldsin donitsin ensimmäistä kertaa melkein viiteen vuoteen! Joten naurakaa vaikka, mutta minulle tämä on iso askel ja olen aika ylpeä! Rakastin noita pienenä.. meillä oli tapana käydä Arnoldsissa suunnilleen pari kolme kertaa vuodessa ja kerran, kun oltiin riidelty ja itketty, illalla kaapista löytyi laatikko ja pieni yllätys sen sisältä. Enkä ollut enää yhtään vihainen! ; D ♥

Henkilökohtaisesti olen aina ollut aika kriittinen Euroviisuja kohtaan, mutta tänä vuonna on kieltämättä aika ihana biisi... ;_;

Alan todellakin olla jo kesäfiiliksissä ja odotan niin innolla, että saisin kaikki kokeet viimein alta ja koulusta päättötokarin kouraan. Arvosanat on olleet hyviä (eikä ole edes tarvinut lukea paljon!) - sain jopa äidinkielen päättötyöstä 10½! XDD Mutta joop, nyt pidemmittä puheitta ~ siirtykää tekin kesäaikaan ja olette rakkaita *puspus*! ☺☺

Koiraemo söi toisen koiran pelastaakseen pentunsa

''Vuonna 1990 syntynyt nainen hylkäsi viime vuoden lokakuussa amerikanbullgog-rotuiset koiransa asuntoonsa. Asuntoon jäänyt narttu synnytti pennut hylättynä ja päätti syödä asuntoon jääneen uroskoiran turvatakseen pentujensa elämän. Koiraperheen kohtalo paljastui, kun asunnosta alkoi levitä pahaa hajua kerrostalon portaikkoon. Naapurit epäilivät asunnossa olevan ruumiin, mutta sen sijaan asuntoon menneet tarkastajat löysivät nartun, neljä pentua ja lähes täysin syödyn uroskoiran jäänteet. Nainen tuomittiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa 30 päivän ehdolliseen vankeuteen ja kahden vuoden eläintenpitokieltoon.''

Huhhuh,  ette arvaakaan, kuinka paljon suutuin, kun luin tämän uutisen lehdestä lauantaina! Lehden kuvassa oli äärimmäisen sotkuinen asunto, jonka keskellä makasi koiraemo pentujensa kanssa. Koirien takana näkyi epämääräinen möykky turkkia ja puoliksi syöty jalka! Huoneistossa ollut mätänevä koiran ruumis oli alkanut haista niin pahalta, että hengittäminen ilman suojia oli vaikeaa. Emo oli syönyt siis pentueen isän ja pelastanut siten poikueen hengen - poliiseja vastaan tuli iloinen, hyvinvoiva pentue. Naaraskoira oli niin huonossa kunnossa, että se täytyi lopettaa: lihakset olivat surkastuneet, kynnet kasvaneet pitkiksi ja teräviksi - lisäksi koira käyttäytyi agressiivisesti. 

Todella pisti miettimään, että miten joku voi tehdä tällaista lemmikeilleen! Ensimmäisenä ajattelin, miltä tuntuisi jättää Eetu ja Minni yli viikoksi yksin tyhjään asuntoon ilman ruokaa ja juomaa. En voisi olla hetkeäkään ajattelematta, että siellä ne pienet kärsivät ja kuolisivat pian nälkään. Saati sitten vielä, että toinen kyseisistä koirista odotti pentuja! Millainen ihminen tekee tällaista lemmikeilleen? Oliko kyseessä ehkä jokin hätätilanne, jossa omistajan oli pakko poistua? Lehden mukaan ei. Omistaja oli vain lähtenyt, eikä minun mielestäni asiaa voi perustella kiireellä tai ajattelemattomuudella - olisihan koirille voinut soittaa hoitajaksi jonkun läheisen tai naapurin! 

Tuomioistuimen mukaan tapaus oli normaalia eläinsuojelurikosta vakavampi - olihan kyseessä useamman eläimen henki. Nainen tuomittiin siis ehdolliseen vankeuteen normaalin sakon lisäksi. Onneksi! En voi silti käsittää, miksei eläimen taposta tai kiduttamisesta anneta muuta, kuin pieni sakko, vaikka ihmisen pahoinpitelystä tai murhasta saa jo ties kuinka monta vuotta vankeutta?

Päivä 7 – Paras ystäväni

Tänään oli taas aika edetä haasteessa, joten nyt saatte kuulla vähän parhaista ystävistäni! :--) Ensimmäisen ja kaikkein rakkaimman ehkä arvaattekin...

KARPO is number one! Olen tämän jo joskus varmaan maininnutkin, mutta me ollaan tutustuttu toisiimme jo kolmen vuoden iässä ja oltu siitä lähtien lähes erottamattomat! Tietysti välissä on ollut vähän ''välimatkaa'', kun olen tutustunut toisiin ihmisiin enemmän, mutta aina me ollaan palattu yhteen.. Eihän meitä voi erottaa edes kolmen tunnin ajomatka! <3 :---)
 

Karpossa parasta on nimenomaan se rakastava, välittävä ja silti niin hauska ja huoleton persoona! Kaikki ihmiset, jotka tuntevat Karpon, ovat hänestä karkeasti jaettuna kahta mieltä ~ porukka 1. rakastaa ja jumaloi häntä, eikä halua ikinä päästää irti (on myös todistetusti kovia lahjomaan Karpoa piloille koruilla, herkuilla ja pehmoleluilla!), mutta sitten on porukka 2. joka pitää Karpoa pahimpana vihollisenaan. Ollaankin usein todettu jotain sen suuntaista, että ei käy sääliksi niitä, keistä Karpo ei tykkää, mutta on suuri etuoikeus ja onni olla Karpon suojeluksen alaisena. JA MINÄHÄN MUUTEN OLEN! ♥

Meillä on tietysti myös omat biisimme (Valovuodet - varjosi jäi), roolihahmomme kirjoituksissa (Kisoka ja Cerise) ja oudot sisäpiirivitsimme (Muotitietoinen, Kaapo Kalapuikko jne.)

Toinen rakkaimmistani on yhä Nita, vaikka emme ole nähneet vähän turhan pitkään aikaan! ♥ Ollaan hänenkin kanssaan tunnettu ihan sieltä hiekkalaatikolta ja oltu aika lailla kolmisteen ~ mie, Karpo ja Nita. Nitalla on ihan loistava huumorintaju, eikä meinaa tulla naurulle loppua, kun Nita innostuu vitsailemaan! Lisäksi Nita on yksi kauneimmista tuntemistani ihmisistä...
 

Ja viimeisenä ~ muttei toki vähäisimpänä ~ Hilla! Hänen kanssaan ollaan tunnettu vasta vajaan vuoden ajan, kun palasin ihan yksin uuteen luokkaan sairaalavuoden jälkeen. Heti ensimmäisenä päivänä Hilla esitteli minut kaikille ja oli turvallista tulla kouluun, kun siellä oli joku, jonka kanssa olla. :' ) Osaan varmaan välillä käydä Hillan hermoille, mutta pakko sanoa, että hän on joku maailman kiltein ja herttaisin ihminen! ♥

Päivä 1 - Esittele itsesi
Päivä 2 - Ensirakkauteni
Päivä 3 – Minun vanhempani
Päivä 4 – Tätä olen syönyt tänään
Päivä 5 – Mitä on rakkaus?
Päivä 6 – Minun päiväni
Päivä 7 – Paras ystäväni
Päivä 8 – Se hetki
Päivä 9 – Uskoni
Päivä 10 – Päivän asu
Päivä 11 – Sisarukseni
Päivä 12 – Käsilaukussani
Päivä 13 – Tällä viikolla
Päivä 14 – Mitä minulla oli päällä tänään?
Päivä 15 – Unelmani
Päivä 16 – Eka suudelmani
Päivä 17 – Mieleisin muistoni
Päivä 18 – Mieleisin syntymäpäiväni
Päivä 19 – Kaduttaa
Päivä 20 – Tässä kuussa
Päivä 21 – Toinen hetki
Päivä 22 – Tämä järkyttää minua
Päivä 23 – Tämä saa minut voimaan paremmin
Päivä 24 – Tämä saa minut itkemään
Päivä 25 – Ensimmäinen
Päivä 26 – Pelkään
Päivä 27 – Suosikkipaikkani
Päivä 28 – Ikävöin
Päivä 29 – Tähän pyrin
Päivä 30 – Soittolistallani
Päivä 31 – Viimeinen hetki

Mistä tuli räntä ja jäinen viima?

Mahtavaa, että olen päässyt yli maanantai-ahdistuksesta ja alkanut sitä vastoin pitämään kyseistä päivää sinä parhaana! Sunnuntait on nimittäin olleet muutoksen myötä paljon mukavampia, kun ei ole tarvinut potea ahdistusta alkavasta viikosta.. Tuleva viikko tuo mukanaan vaikka mitä odotettavaa ~ mm. kuvislukion pääsykokeet! Pitäisi kai olla jo ihan sekaisin jännityksestä, mutta se kaikki tuntuu niin epätodelliselta, etten ole juuri jaksanut edes ajatella asiaa.. Tänään oli kuitenkin vielä vuorossa vapun juhlintaa, minkä takia oikeastaan tulinkin tänne kirjoittelemaan! :-)

Aamu alkoi sitten tietysti joka vapun perinteellä - heräsin myöhään aikaisin leipomaan munkkeja! Hieman hirvitti uppopaistaa niitä, mutta äippä tuli apuun ja oikeastaan se olikin aika hauskaa. :-) Seuraavaksi tahtoisin tehdä kaikkia värikkäitä donitseja, mutta en ole vielä oikein perillä niiden valmistustavasta..

Meillä juhlapäivinä herkutellaan sushilla, joten tein tietysti niitäkin valmiiksi jo aamupäivällä! On kivaa, kun on joku sellainen ruoka, jonka koko perhe mieltää suosikikseen. :-)

Ajattelin esitellä tuota aikaa sitten kirpparilta löytynyttä mekkoa, mutta eksyn sittenkin aiheesta. Olen nimittäin jo pidemmän aikaa yrittänyt vähän päivitellä syömis- ja voimiskuulumisia, mutta kaikki kirjoittamani tuntuu ihan typerältä ja pyyhin tekstin heti pois. Kävi kuitenkin viime päivinä niin, että oksennustaudin ja muun sairastelun myötä paino putosi aivan liikaa! Olo on ollut sen jälkeen aika väsynyt, eikä ulkomuotokaan ole mikään hohdokkain. Silmäpussit roikkuu polvissa ja kasvot on kalpeat, enkä pidä siitä yhtään. Olen yrittänyt syödä enemmän, välillä jopa onnistuen siinä, mutta kaikki on vähän takkuista.. Mutta huomenna olisi tarkoitus maistella metrilakuja ja ehkä vähän munkkiakin (mikä on aika pelottava ajatus!) - ja minä tiedän kyllä pystyväni siihen! <3 :-)

Mutta nyt takaisin siihen, mistä tulin alunperin kirjoittamaan ~ lähdettiin pyörillä vapputorille! Rakastan vapputoria yli kaiken, niitä kojuja, tuoksuja ja värejä. Sitä ihanaa tunnelmaa, kun musiikki soi ja ihmisiä on ihan tungokseen asti. ♥ Tänäänkin olisin nauttinut tunnelmasta täysin sydämin, mutta räntäsade ja jatkuva viima vähän latisti tunnelmaa..

Paettiin kylmyyttä kahvilaan, jossa juotiin kirsikka-ananas-teetä ja muut söi suloisia leivoksia. :-) Iski hirveä halu leipoa taas muffineita, mutta on vielä vähän liikaa muita leivontasuunnitelmia... Ja korun ostin ihan vain sen piristävän värikkyyden lumoissa muistoksi. En varmaan ikinä pääse vapputorilta ilman, että ostaisin sieltä jotain!

Ihan unohdin kertoa, että ostin viimein himoitsemani kirsikkapuun! :---) ♥ Se on huvimajakirsikka, joka tekee ensimmäistä satoaan jo 2-3 vuoden päästä! Olen enemmän kuin innoissani siitä.. Sain myös viimein aikaiseksi laittaa yrtit itämään ja mansikan sekä tomaatin taimet kasvamaan. Nyt kesän täytyy tulla, että pääsen laittamaan ne puutarhaan! 

Värjäilin myös viimein kulahtaneen hiusvärin pois, joten on hyvä fiilis lähteä kouluun kirkkailla hiuksilla...