This is Halloween and how we do it ;--)

Halloweenia on nyt sitten tullut juhlittua ihan kahteen otteeseen ~ perjantaina Annan luona med Anna, Hilla, Jasmin, Atte ja Emma ~ ja lauantaina meillä vähän isommalla porukalla! Ja hauskaa on ollut, uskokaa tai älkää, mikäli nyt mitään näistä kuvista voi päätellä! :---)

Annan luovuus pääsi selkeästi esiin noiden hampaiden kanssa! ♥

Boolissa lillui kaunis sininen käsi...

Elämäni ensimmäiset hevoset, joita oikeasti pidin suloisina! ♥

Annan koti oli ehkä joku upein ikinä näkemäni - ja ulkona oli ihan aavemaisen kaunista..

Eli illan ohjelmana oli jutella ja katsoa kauhuelokuvia - ja hauskaa oli! :-D Muut jäi vielä yöksi, mutta minulla oli siinä vähän muuta ohjelmaa, joten viivyin vain yhteentoista. Katsottiin joku aika höntti kauhuelokuva, mutta katsoin sitä ihan kauhuissani koska luulin pelkääväni yöllä... Loppujen lopuksi en sitten pelännytkään enää kotiin päästyäni. Varmaan ne ihmiset ja Annan kodin ilmapiiri oli jotenkin uhkaavia, eiku.. XD

Halloween partyt Mervin luona 29.10.2011

Juhlat alkoivat eilen kuuden jälkeen ja jatkuivat aamun pikkutunteihin asti! Paikalla oli (apua en edes varmaan muista kaikkia! D8) Karpo, Nita, Anna, Atte, Jasmin, Oona, Essi, Essin kaveri, Jupa, Laura, Katri, Jenna, Daniela ja Jenni ja Makkokin vieraili alkuillasta! ;-) Musiikkina toimi kaikki mahdollisimman outo, eikä siinä vielä kaikki...

Silmämunaboolia

Matokakkua

Lakritsimuffineita ja omarsormia

Joo, eli myönnettäköön, että päästin vähän mielikuvituksen valloilleen keittiössä.. :--D

Tein myös suurella vaivalla kurpitsapiirakkaa, jota varten koversin kaksi kurpitsaa ja jonka tekemiseen meni kenties eniten aikaa, mutta unohdin tietysti napata siitä yhtään kuvia! XDD

Karpon kanssa valmisteltiin jo muutama tunti ennen vieraiden tuloa ja napsittiin mm. kuvia ulkosalla.. :--D

Minä ja silmämunaboolia - mm, kuinka herkullista >: D

Karpo ja Makko-herra ♥

Minä ja Jupa ♥

Illan ohjelmaan kuului tietysti myös laulua! :--D Ja voin kyllä sanoa, että olisin saanut paremmat pisteet vaikka nauramalla koko biisin tai olemalla vain suosiolla hiljaa.. XD

Minä ja Anna ♥ (ja ihana vastavalo..)

Nita, Karpo ja minä ♥

Heheh :--D Omppudrinkki ja syvälliset keskustelut....

Minä, Anna, Oona, Jasmin ja Atte ♥

Minä ja - yllätys yllätys - Karpo! 8DD

Laura, Oona, Karpo ja minä ♥

Oona ja minä ♥

Eli tässä siis näin tiivistetyn asiallisesti ~ KIITOS KAIKILLE, JOTKA VAIVAUTUIVAT PAIKALLE! Oli hirmuhauska ilta! ♥ :----)

Joten näihin fiiliksiin on kai hyvä päättää syysloma ja palata iloisin mielin takaisin koulun penkille..! Pöh, ketä minä huijaan - mihin ihmeeseen loma katosi ja voisiko saada vielä yhden viikon lisää?! 8)))

Reaaliaikaiset päivitykset

HEIP! Arvatkaas ihmiset onko keljuttanut, kun olen koko viikon halunnut päästä tekemään teille postausta, mutta netti on taas reistaillut niin paljon, ettei koneelle ole ollut asiaa! No, nyt kuitenkin, ihme ja kumma saatiin netti taas kuntoon ja pääsin siirtämään koneelle kameraan kertyneen kuvatulvan. :-)

Käytiin siis viikko sitten sunnuntaina Nitan luona katsomassa uusia tulokkaita - Pihlaa ja Pajua, kahta pientä kissavauvaa, jotka olivat kyllä niin ihania, ettei minun sydän toivu enää koskaan entiselleen! 8)

Mustavalkoinen neiti on siis Pihla, joka viihtyi silitettävänä paremmin, kuin hyvin! ♥ Paju oli vähän arempi, mutta tottui meihin aika nopeasti. Nita sanoi muuten, että Paju tykkäsi minusta siksi niin paljon, että pojalla oli ihan samanlaiset silmät kuin minulla. Mikä kohteliaisuus! Pajun silmät olivat nimittäin juuri sellaiset suuret ja siniset kultapojun simmut.. ♥_♥

AINIIN! Ja muistinko jo mainita, että meistä tuli Karpon kanssa pikkuisten onnelliset kummitädit! 8) Hih, onko oikeasti olemassa mitään niin suloista, kuin pienet, pörröiset, leikkisät kissanpennut? ♥

Ja matkasta kissojen luo jäi vielä jotain muutakin käteen - niin ihanaa, kuin olikin nähdä toista parasta ystäväänsä ja pieniä kissavauvoja - nimittäin sain adoptoida yhdet kaappiin pölyttymään jääneet farkut. Kyseiset farkut ovatkin päässeet ahkeraan käyttöön, koska ne ovat juuri sopivan kokoiset! :--)

GinaTricot 12,95 e -> n. 8 e

Olen myös shoppaillut kuluneella viikolla useampaankin otteeseen..  Ja tällä kertaa ihan hyvällä omallatunnolla -> nyt kun kerta lomakin alkoi! :--) Löysin alennuksesta ihanan korun, jota olen käynyt katsomassa jo muutamaan otteeseen. Nyt vain oli hyvä (teko)syy ostaa se viimein, kun hintaa oli pudotettu puolella!

Perjantaina en ollut koulussa, kun oli muuta menoa, joten minun syyslomani alkoi jo torstaina. Loppupäivästä jäi tietysti aikaa vielä shoppailla, joten kiertelin kaupoissa ostamassa mekkoa ja löysin siinä sivussa vähän muutakin. Päätin viimein ostaa ihailemani rusetin ja GinaTricotin yhdeksän korvakoruparin paketin. Löysin siis myös ihanan mekon, mutta sen näette vasta viikon päästä lauantaina järjestämissäni Halloween juhlissa! ; )

Syyslomaviikkoa juhlistaen voin todellakin sanoa sen tulevan tarpeeseen, koska ensiviikolla pitäisi...

1) valmistella juhlia; leipoa, siivota, hankkia koristeita, ... ♥

2) tehdä äidinkielen työtä Layla-kirjasta.

3) käydä _TORSTAINA_ Annan luona katsomassa kauhuelokuvia ja pitämässä porukalla hauskaa ~ odotan jo innolla! :--------)

Mutta nyt eikai tässä enää muuta, joten palaan tänne viimeistään viikon kuluttua taas kirjoittelemaan! ♥

Viikonloppu med Karpo ♥

Hei vaan kaikki! Tulin kirjoittamaan nyt nopeasti ennen, kuin lähdetään Karpon kanssa Nitan luo katsomaan neidin uusia kissan pentuja. Voi ei, voin jo nyt todeta, että tulen saamaan niistä pikkuisista aivan järjettömän kissan hankinta kuumeen... ♥ Onko olemassa mitään niin suloista, kuin pienet, pörröiset kissanpennut? :' )

Karpo tuli meille joskus kolmen aikoihin ja käytiin Sittarissa vähän ''shoppailemassa'' kaikkea kivaa illaksi. Sitä ennen tietysti katoin keittiöön omenapiirakkaa, karkkia, keksejä, koristeelliset kahvikupit ja sen sellaista. Eli teema oli näin hyvin Karpoon sopiva ''tyttömäisyys/hienostuneet rouvat''. >: )

Ekana oli tietysti pakko ottaa vähän syksykuvia, vaikka ulkona olikin _kylmä_, hyrr. Kuvaamisen jälkeen ilta jatkui....

...KOKKIKOLMOLMOSTEN KOKKAUSTUOKIOLLA!

Mervi: Näin käy, kun laittaa kaksi täysin taitamatonta leipojaa hääräämään keittiöön..

Karpo: Tai siis toinen on mestarileipuri ja minä en erota edes leivinjauhetta vaniljasokerista!

Eli teimme siis suklaamuffineita, joihin tuli sisälle dumleja ja päälle kreemikuorrutetta. Hoidin nämä ''haastavammat'' hommat ja Karpolle jäi tehtäväksi toimia päällysmiehenä - eli sekoittaa kulhoon juuri noita leivinjauheita ja vaniljasokereita. :--)

''Näillä on henkisiä ongelmia, kun ne menee aina väärinpäin!''

 Niin ja tietysti kuoria suklaita papereista! >: D

Apulannan tahtiin..... Parasta leivontamusaa, eikös? :' )

Lopuksi muffinit saivat vielä dumlekreemistä kuorrutuksen ja....

...TADAA, VALMISTA TULI! ♥

Joo ja illaksi oli vielä pakko päästä lusmuilemaan ulos kylmään. :--) Sen jälkeen kietouduttiin viltteihin ja mentiin katsomaan the Social network -elokuva, joka kertoi siis Facebookin synnystä ja siitä, miten manipulointi ja vallanhalu tuhosi perustajien välisen ystävyyden. Elokuva oli oikeastaan yllättävän hyvä, vaikka en olekaan vielä ihan päässyt jyvälle Facebookin maailmasta. :--) Katsoisin kyllä uudestaankin!

Mutta joo, eipä tässä nyt muuta! Lähdetään siis pian katsomaan niitä kisuja.... ♥ Heippa!

Muista hymy! ♥

Heips! Päätin tulla lätkäisemään tänne viikon varrella kertyneet kuvat ihan siltä varalta, että viikonlopun kuvasaldo venyy Karpon yökyläilyn johdosta... :' ) Viikko on taas ihan hujahtanut silmissä - tuntuu, kuin vasta eilen olisi ollut maanantai ja huomenna alkaa jo viikonloppu!

Tuleeko talvi jo? :----o

Kulunut viikko ei ole ehkä ollut ihan niitä helpoimpia.. Tietysti on tapahtunut vaikka mitä kivaa ja olen huvittanut itseäni asettamalla erilaisia pieniä tavoitteita ja leikkimällä, että jokainen päivä on pieni seikkailu. :-) Silti on ollut hetkittäin vaikea katsoa itseään, vaikea puhua tai olla yhtään mitään. On inhottavaa, kun tietää/pelkää muiden näkevän vain sairauden, jolloin on itsekin niin helppo vain varjoutua sairauden taakse. On vaikea kuvitella, että joku näkisi vielä jotain kaunista ja erityistä sairauden varjosta. ...äh, kuulostaa ihan tyhmältä ja tylyltä sanoa näin, mutta ehkä joku ymmärtää. Ja joskus on ihan okei myöntää heikkoutensa, joskus on ihan okei olla vähän surullinen. Sanottakoon nyt silti, että Karpon vierailu viikonloppuna piristää ehdottomasti huimasti ja mieliala on ollut jo muutenkin kohoamaan päin. :') ♥

Mutta sitten niihin juttuihin, joiden takia oikeastaan halusin alunperin kirjoitella tänne: on nimittäin tullut taas osteltua vähän yhtä sun toista kivaa! :---) :

Voi ei, olen aivan hillittömän ihastunut kaikkiin mukeihin nyt syksyn tullessa! :--)  Uusin löytöni on Suomalaisesta kirjakaupasta ostettu kuppi-lautassetti, jolle jäi hintaa vain kymmenen euroa. En saanut hyviä kuvia kelmeässä keinovalossa illalla, mutta tämä on oikeasti niin ihana. ♥♥

Korkeavyötäröiset samettishortsit KappAhlista, alennuksesta 19.90 -> 5 e

Paksu villaneule samasta kaupasta 29.90 -> 10 e

Olin yhden koulupäivän päätteeksi shoppailemassa, kun halusin kuluttaa aikaa ja ehkä löytääkin jotain pientä.. Oikeastaan etsin vain korua ja hiuskoristeita, mutta iloiseksi yllätyksekseni löysin viimeisestä kaupasta ihania vaatteita - ja vieläpä tosi halpaan hintaan. Siinä oli sitten hymy huulilla loppu illan! :--)

Kävin myös Punnitse & Säästä kaupassa, joka myy siis luomutuotteita ja siellä saa itse punnita haluamansa määrän tarjolla olevia tuotteita. Löysin metsämarja-muromysliä, jota ostin kokeiluksi vähän alle 100 g. Hintaa pussille tuli euron, mutta tämä on hyvää! ; ) ♥

Ja hihih, pakko kai se on myöntää, että ostin yhtenä päivänä paksun nivaskan tarroja. Osa näistä on ihan turhia ja aika lapsellisia minunkin makuuni, mutta... :--) Ihania silti! ♥ Mutta joo, nyt ei sitten kai enää muuta sepustettavaa. Kuulette minusta siis mitä todennäköisimmin Karpoilun, eli yhteisen hömpömpömpän merkeissä. XDD Heippa! ♥

Nyt ikuisuuden päästä muistat paremmin, kun joskus sata vuotta sitten selkään kirjoitin

Aika on hyvin suhteellinen käsite. Muistatteko, kuinka pienenä tuntui, ettei koskaan kasva aikuiseksi ja syntymäpäivien välillä tuntui olevan ikuisuus? Meillä oli tapana istua tarhan keinuissa ja laulaa kajauttaa ilmoille kaikki mahdolliset mieleen tulevat laulut - samoissa keinuissa sitä sitten supistiin tulevista syntymäpäivistä ja lahjatoiveista. Jokainen syntymäpäivä, etenkin 10-vuotis syntymäpäivien kunniaksi järjestetyt suuret 10-päivät, on ollut niin merkittävä, että niistä syntyneen fiiliksen voi tavoittaa vieläkin hetkittäin.

Muhkuraisen sängyn kautta
Lipui lantioiden lautta
Reittiä epätasaista, voi nuoren parin onnea
Lapsi syntyi vihdoinkin tuo täyttymysten helistin
Elämä on juhla 

Lapsuus nyt se ainoa kuin naarmu polvitaipeessa
Vain puhallus ja pois se on
Saapuu nuoruus levoton
Kuinka joka solulla voi kannatella kipua
Elämä on juhla

Ensimmäisellä luokalla katsoi ylöspäin niitä melkein aikuisia kuudesluokkalaisia ja kuudennella sitten yläasteelaisia. Kuinka vanhoilta ja ihmeellisiltä vaikuttivatkaan yläasteen tiukkoihin farkkuihin ja huppareihin sonnustautuneet tytöt, joilla oli meikatut kasvot ja lakkaa hiuksissa. Meillä oli tapana mennä piiloon teinejä ja omissa oloissamme leikkiä heitä itsekin. Pehmolelut vaihtuivat barbeihin ja barbit lopulta meikkileikkeihin. Oli hirvittävä tarve aikuistua, mutta samalla pelotti, kuinka tylsä ja väritön maailma olisikaan, kun luopuisi leikeistä ja lapsuuden tuomasta turvasta. Tuntui kamalalta huomata, ettei ystävän kanssa enää jaksanutkaan istua tuntikausia leikkimässä leluilla ja luoda mitä ihmeellisimpiä tarinoita lelujen välille - edes uudemmat, hienommat lelut eivät enää kietoneet pauloihinsa muutamaan pukuleikkiä pidemmäksi hetkeksi. Silloin aika kului samaan aikaan tuskallisen hitaasti, mutta samalla aivan liian nopeasti. Joulujen ja syntymäpäivien välissä oli yhä ikuisuus, eikä ensilumi tai kevään ensimmäinen auringonsäde päässyt koskaan yllättämään. 

Valkolakki märkänä kun juoksee kädet ylhäällä
Ja huutaa "Helou vapaus!" Niin tähän suoran leikkaus
Lasket muuttolaatikon ja naapurusto hahmoton
Elämä on juhla 

Voi luoja kuinka kaunis olet, rakastunut juuri eilen
Ihmeellisen hehkuva te kohtasitte kadulla
Kaksi eroon joutunutta planeettaa niin kauas mutta
Elämä on juhla
Elämä on juhla 

Tänään huomaan hämmentyväni - eikös kevään ensimmäinen lämmin päivä vasta koittanut ja eikö eilen muka ollutkaan se kesäloman viimeinen ilta? Muistan yhä kirkkaasti, miltä tuntui totutella lämpimiin päiviin ja miten ihana olikaan, kun kesä viimein koitti. Vastahan minä täytin seitsemäntoista. Tänään puiden lehdissä on ruskan värikirjo ja lämpötila on vain hädintuskin yli kymmenen astetta. Ensikuussa on jo marraskuu ja ennen kuin huomaammekaan, maata koristaa jo ensilumi ja luonnon vihreys vaihtuu valkeuteen. Jostain haetaan juusi, joka koristellaan ja pöytään kannetaan glögiä ja hienoja suklaita. Teehen sujahtaa ripaus kanelia ja kaupoissa soitetaan joululauluja. Talven jälkeen koittaa taas kevät ja pian minäkin täytän sen maagisen ikävuoden, joka määrittää, että olen virallisesti aikuinen...

Opintojen loppusilaus
Häät ja suuren kakun leikkaus
Riisi kirkonportailla ja kuukausien riitoja
Pettymysten kihlarengas vyöryy ylämäkeenkin kas
Elämä on juhla

Muhkuraisen sängyn kautta
Lipui lantioiden lautta
Reittiä epätasaista, voi itkeä myös onnesta
Pappi kastoi esikoisen
Paremmin nyt laittaa voi en
Elämä on juhla 

Sitten seuraa otos julma
Keski-ikään tulokulma näyttää liian jyrkältä
Ja sut voi ylipyyhkäistä
On tulokkaiden karsina ja sopimukset katkolla
Elämä on juhla

Elämä kuluu niin nopeasti, että pian havahdun työpaikan pöydän äärestä ja palaan omaan kotiin, laskuineen ja hoidettuine puutarhoineen, elämästä kertovat rypyt ohimoilla ja vuosien elämänkokemus harteillani. Aika on siis todellakin suhteellinen käsite. Meillä on aina edessä huominen ja muistoissa eilinen, mutta tämä päivä on tässä ja nyt, olemassa vain yhden kerran. Ajatus ajan kuluvuudesta on aika hämmentävä - samaan aikaan surullinen ja pelottava, mutta silti niin lohdullinen. :-)

Katse siirtyy kauemmas
Näet lapsenlapses otteissa tuttua päättäväisyyttä
On jouluaatto yhdessä
Avaat kaksi pakettia ja katsot muita aikuisia
Elämä on juhla 

Nyt vanhuus vierii sillalla kuin kolikko tai tupakka
Ja sanotaan et kuolema on kauppamies ja taitava
Kun sitten poistuu varmistin pois henkäys viimeisin
Elämä on juhla
Elämä on juhla 

(Samuli Putro - Elämä on juhla)

''OHOI, MAATA NÄKYVISSÄ!'' - päivä merikarhujen matkassa... eiku

Hellou! Tänään kierreltiin Lahtea kameroiden kanssa tavoitteena saada syksyisiä kuvia.. Ai niin kenen kanssa? -  no Karpon tietysti! :--D Heräsin jo yhdeksän aikoihin sunnuntaifiilistä pursuten, kirjoitin monta sivua päiväkirjaan, kävin lenkillä ja meikkasin. Voiko päivä paremmin enää alkaa - taikka jatkua? ♥

Heti ensimmäinen kuvauskohde löytyi kadunpäästä, kun ''törmäsin'' naapurin Matti-kissaan! Ei tarvinnut kuin kerran vilkaista kissaan päin okei no kyllä minä vähän lepertelinkin ja heti oli herra kiehnäämässä jalkaa vasten.. Ihana! ♥

Eli ensimmäisenä otettiin kohteeksi uskomaton, lähes valtameren leveyspiirejä vastaava Mytäjäinen (lue: Lahden pikkiriikkinen lammikko)! Siellä oli yllättävän kaunista ja pysähdyttiin toviksi kuvailemaan, vaikka ''merituuli'' puhalsikin armo

Päivän asu:

Raidallinen neule (taas uusia ostoksia...) - H & M

Verkkolegginsit - Sokos

Keltaiset sukkahousut - Prisma

Kengät - Andiamo (?)

''MAATA NÄKYVISSÄ!'' ''..taitaa kyllä olla vähän myöhäistä jo...'' - Ai mitä, itse olette outoja! XDD

Seuraavaksi jatkettiin matkaa Radiomäelle, jossa törmättiin upeaan Eiffel-torniin, jonka edessä jonotti kilometrien jono turisteja odottamassa vuoroaan näköalapaikoille ihailemaan öistä Ranskan kaupunkimaisemaa (lue: Lahden ylpeys Radiomastohan se siellä meitä tervehti metallisessa jylhyydessään...)! >: DD

Ai mikä aikuinen? (itse olette outoja part 2.!) :----P

Matkan varrelta (kun olin palellut syystuulessa kuoliaaksi) löydettiin jotain oikeasti harvinaista ja kummastuttavaa - nimittäin aivan valtava kurpitsahan siellä jökötti tienposkessa! ..joku oli kai aloittanut Halloweenin juhlimisen vähän etuajassa. 8DD

Mutta joo, viimeiseksi vähän ''vakavampiin'' aiheisiin. Äippä nimittäin hommasi meille Jari Tervon Layla -kirjan, kun oltiin siitä aikaisemmin juteltu. Olen vasta 70 sivulla, joten on vaikea sanoa, mitä mieltä olen, mutta ihan hyvältä vaikuttaa. Kerron varmaan myöhemmin vähän tarkemmin, mutta onko kukaan lukenut tätä? Tai onko ehkä aikeissa lukea?

Mm, huomenna pitäisi taas palata koulun penkkejä kuluttamaan, mutta onneksi vasta kymmenen aikoihin.. :--) Nyt kuitenkin pidemmittä puheitta, heipo dei ja hellurei! ♥