maanantai 20. elokuuta 2018

Myday: viimeinen päiväpoli

Heippa! Kuvasin viime viikon perjantailta vaihtelun vuoksi MyDayn. :-) Muutoin oli aika tavallinen päivä, mutta aamulle osui lääkärin tapaaminen ja päätettiin, ettei enää näillä näkymin jatketa päiväpolia.
6.45 Heräsin ajoissa, vaikka kello olisi soittanut vasta kahdeksan aikoihin. Olipahan ainakin aikaa laittautua! Kesällä on jäänyt vähemmälle eyelinerin käyttö, mutta nyt alan taas pikkuhiljaa lämmetä sille. ;-)
7.30 Aamupalaa ja tehtäväkirjan täyttelyä. Alpron GoOn-rahkaa, mandariinia, päärynää ja teetä. <3
9.00 Lähdin kävelemään keskustaan ja kävin hoitoneuvottelussa polilla. Suunniteltiin jatkoa, puhuttiin voinnista ja päivitettiin tilannetta. Sitten vaan omahoitajan kanssa yhtä matkaa päiväpolille.
11.00 Viimeinen lounas sairaalan ruokalassa! Täydellistä punajuurilisäkettä, omituista neilikalta (tai piparkakkumausteelta) maistuvaa linssimuhennosta, perunaa ja salaattia. Sitten vaan omahoitajan kanssa ulos aurinkoon istuskelemaan, juttelemaan ja juomaan kahvia.
12.30 Kirjan lueskelua, palapelin kasaamista ja muita mahdollisia keinoja kuluttaa aikaa päiväpolilla.
13.40 Välipalaksi Alpron jogurtti ja banaani.
14.30 Lähdin kävelemään kirpparille, mistä en tällä kertaa löytänyt mitään. Sitten vaan kotia kohti..
16.00 Toinen välipala ja kirjan lueskelua.
17.00 Katsoin ennen kauppaan lähtöä vielä yhden jakson Shamelessia. Olen ihan koukussa!
18.30 Kauppaan! Tässä on tosiaan koko perheen ostoksia, jos joku ihmettelee jogurtteja ja juustoja. :-D
21.00 Iltapalaa ja vähän lisää kirjan lueskelua ennen kuin väsymys vei voiton.

16 kommenttia:

  1. Luetko muuten GOT:ia suomeksi vai englanniksi? Mä sain just päätökseen Stephen Kingin Heräämisen ja tykkäsin. Tiiän, että oot lukenu kyseiseltä kirjailijalta enemmänkin, joten oisko suositella seuraavaa? :)

    Ja tosi paljon tsemppiä syömisten jatkamiseen kotona! Vähän ihmettelen, ettei ruokamääriä päiviksellä nostettu ton isommiks, koska tossa on oman näkemykseni mukaan about puolet siitä mitä syömishäiriöstä toipumiseen tarvii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen englanniksi Game of Thronesia ☺️ Oi se oli kyllä tosi hyvä kirja! Hmm ehkä ainakin nämä kannattaa lukea: Uinu, uinu lemmikkini, Cujo, Herääminen ja Kosketus. ☺️

      Kiitos ❤️ ruokamäärät on vielä aika pieniä kieltämättä, mutta koko ajan tehdään pieniä lisäyksiä oikeaan suuntaan. ☺️

      Poista
  2. Heii Meeri! Miksi lopetit päiviksen? Oletko nyt parantunut vai luovutitko? Syömisesi on todella niukkaa ja rajoittunutta, etkö edes halua lähteä toipumisen tielle?
    Pelkoja päin!

    Tosi paljon tsemppiä täältäkin, vaikka tsemit sinua ei paranna. Itse pitää päättää tehdä ISOJA muutoksia. Älä jooko yhtä ainoaa päivää enää jumita nykytilanteessa, se on kaikki pois loppuelämästäsi.

    Kaunista syksyä!
    Annika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vahvasti samaa mieltä. Lisähedelmä välipalaksi ei enää riitä ”recoverywin”iksi. Ikää tulee ja syömishäiriövuodet lisääntyvät. Jollei kroppa vielä varoittele tarpeeksi, vuosien saatossa se kyllä saattaa yllättäen yllättää vaikka uupumalla täysin. On selvää että vuosikausien huono ravitsemustila vaikuttaa myös aivojen kemiaan. Ei ihme että on ahdistusta ja masennusta joita lääkkeet eivät edes paranna täysin. Ruoka on se lääke myös pään ongelmiin.

      Olet sievä fiksu nuori, pyydä nyt ahkeraan lähete vaikkapa osastohoitoon tilanteen ryhdistämiseksi.

      Ja jaksa hoitaa itseäsi!

      Poista
    2. Anonyymi 1: En ole parantunut, enkä luovuttanut, tultiin vaan hoitotahojen kanssa siihenhän tulokseen, että seuraavaksi on aika keskittyä opintoihin. Etenen pienin askelin ja tehdään lisäyksiä oikeaan suuntaan. Omalla kohdalla on vaan tullut havaittua, ettei nopeat muutokset toimi, vaan pitää edetä hitaampaan tahtiin.
      Kiitos paljon! ❤️

      Anonyymi 2: Etenen pienin askelin ja sillä hetkellä hedelmä tuntui voitolta. Nyt on vaikeaa, mutta oikeaan suuntaan olen kuitenkin menossa. Kieltämättä se pelottaa, miten pitkään kroppa kestää tätä kaikkea, sillä ravitsemus on ollut puutteellista jo vuosien ajan. Tuohon lääkeasiaan haluan mainita sen verran, että kamppailen tällä hetkellä myös muiden asioiden kanssa (joita en täällä blogin puolella tuo esiin), jotka vaikuttavat voimakkaasti jaksamiseen ja mielialaan. Tottakai myös ravitsemuksella on iso merkitys mielialaan, sitä en kiellä.
      Kiitos paljon. Osastolle ei täällä kovin helposti pääse, enkä koe, että se on nyt edes tarpeeseen.

      Poista
  3. Samaa mäkin mietin kuin edelliset, koska tosiaan itse vegaanina syön reilusti enemmän joka päivä eikä paino yhtään nouse, vaan on itse asiassa jopa laskenut siitä kun 2 v sitten aloin vegaaniksi (normaalipainon sisällä mutta kuitenkin). �� Eli kun tavoite on korjata painoa, niin tosissaan saa kiinnittää riittävään syömiseen huomiota!

    Mua pisti eniten silmään tässä, että vaikka lounas onkin nykyisellään aika hyvä, niin loppupäivä sen jälkeen pelkkiä pikkuriikkisiä välipaloja... :/ Tiedän että haluat syödä vain yhden lämpimän ruuan päivässä, mutta sun ruokavaliossa on tällä hetkellä melkein kokonaan paitsiossa yksi vegaanille äärimmäisen keskeinen ravintoryhmä: täysjyväviljat.

    Ibs tietenkin tuo omat haasteensa viljoihin, mutta puhdasta kauraa kehiin ainakin! <3 Viljaa täytyy vaan ajatella kehon polttoaineena, ja muistaa että jos haluaa olla vegaani, niin silloin hiilihydraatti on se pääasiallinen ravintoryhmä. Ja jos ei halua tinkiä aatteesta, ei ole varaa laiminlyödä tärkeintä kulmakiveä, josta saa suuren (ellei suurimman) osan vitamiineista ja proteiineista.

    Mä pääsin pari vuotta sitten yli mun viimeisimmistäkin hiilariahdistuksista kun katselin sellaisten vegaanigurujen kuin Happyandhealthyn ja Bonnyrebeccan videoita Youtubesta :') Niissä on ihanaa vegaanisen kunnolla syömisen tsemppimeininkiä ja muutenkin inspiraatiota ruokailuihin! Voin suositella kyllä ihan kenelle vain onnellisen elämän motivaatioksi <3

    Mutta olkoon sun syksy uutta intoa ja toivoa täynnä :) Ja onnea myös näistä saavutuksista, mitä oot tehnyt polilla tähän asti, nekin on olleet tärkeitä, mutta pitää muistaa, että vaikka päiväpoli loppui niin taistelun täytyy jatkua entistä kovemmin :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pahalla, mutta paranemiseen pyrkivän anorektikon normaalit syömisen jälkeiset vatsaoireet (turvotus, kivut ym.) eivät ole sama asia kuin IBS. Käsittämätöntä ja edesvastuutonta, miten hoitohenkilökuntakaan tätä ei tajua vaan näyttää olevan ihan täysillä mukana? Toki IBS ja veganismi (olkoonkin kuinka "eettisistä syistä", ei silti missään nimessä kuulu syömishäiriön parantumisvaiheeseen, sanon tämän ex-syömishäiriöisenä ja "sattumalta" ex-vegaanina) ovat käteviä tekosyitä rajoittaa syömisiä entisestään ja pysyä kiinni sairaudessa.

      Poista
    2. Mineca: vegaanista ruokaa pitää tosiaan syödä reilusti ja sitä kohti ollaan tässä pikkuhiljaa menossa.
      Keskitytään tällä hetkellä hoidossa juurikin tuohon asiaan, eli lisäillään viljatuotteita ruokavalioon. ☺️ Omalla kohdalla on vaan niin monen vuoden hiilarikammo taustalla, että täytyy edetä vähän kerrallaan.
      Onneksi IBS tosiaan rajaa pois vain osan viljoista ja edelleen on reilusti valinnanvaraa. ☺️ Ihan jo sen tähden, että saisin riittävästi ravintoa vegaanina, olen viimein alkanut haastaa kammoa.
      Kiitos paljon suosituksista! ❤️ Aloin katsomaan noita Happyandhealthyn videoita ja olen saanut niistä paljon uutta motivaatiota ☺️
      Kiitos paljon! Ja nimenomaan, on tärkeä huomata myös ne jo aikaan saadut muutokset, ja nyt työ vasta alkaa.

      Anonyymi: en ihan ymmärrä, mikä tässä on pointtina? Olen kärsinyt vatsaoireista jo lapsesta asti ja lääkäri on todennut IBS:n pari vuotta sitten. Eli vaikka syömishäiriöstä toipumiseen liittyy turvotusta ja muita vatsaoireita, niin omalla kohdalla on tosiaankin kyse muusta. Vegaanisuus on puolestaan ollut nimenomaan motivoiva ja ruokavaliota monipuolistava asia, eikä sen motiivina ole syömishäiriö.

      Poista
  4. Miksi päivis loppui? Tuolla määrällä ravintoa hädintuskin saa pidettyä painoa yllä ilman että laihtuu. Surullista. Mutta tiedän että osaat kääntää kelkan jos vain oikeasti haluat sitä. Ja kyllä, se on osittain halusta kiinni, sanon kokemuksella. Kaikkea hyvää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivis loppui, koska hoitohenkilökunnan kanssa tultiin siihen lopputulokseen, että nyt on aika keskittyä opintoihin. Toki, mikäli tilanne huononee, on päiväpolipaikka vielä vapaana. Paino on puolestaan pysynyt tai jopa noussut näillä ruokamäärillä. Kiitos paljon ❤️

      Poista
  5. Voi sinuu nyt! Koeta oikeast nyt viimein ottaa uusi suunta ja rymistellä niit pelkoi päin! Et ole tyhmä, tiiät taatusti kaiken ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta sinnuun. Et voi lopun ikkää syyä nuin, menee loppukin terveys ja mielenterveys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tässä koko ajan tavoitteena, etenen vain pienin askelin (koska olen sen todennut toimivan omalla kohdalla parhaiten).

      Poista
  6. Samaa mieltä kuin edelliset. Lisäksi syöt pääasiassa hyvin kalorittomia ruokia, hedelmiä ja kasviksia, mikä ei sekään auta painon lisäämisessä tai edes pitämisessä.
    Ihmettelen että lopettivat päiväpolikäynnit, mutta sitä se valitettavasti on nykyään, resurssit... :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä ruoat ovat melko kevyitä, mutta tarkoitus on koko ajan lisätä ruokia, vaan omaan tahtiin. Paino ei ole ainakaan laskenut, vaan käsittääkseni jopa vähän noussut. Niinpä, resurssit ei nykyään riitä pidempiin jaksoihin 🙁 ja tosiaan, on tarkoitus nyt myös jatkaa opintoja, joten senkin takia päiväpolijakso päättyi.

      Poista
  7. Ympärivuorokautinen osastohoito esim. pari kuukautta voisi herätellä parhaiten. Kivaahan se ei ole missään nimessä mutta voi pelastaa elämän. Voimia taistoon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä voisi olla eniten apua, mutta osastolle ei täällä kovin helpolla pääse. Ja en koe olevani niin huonossa tilanteessa, sillä teen koko ajan muutoksia parempaan suuntaan. Kiitos ❤️

      Poista