Hellou! Tänään ei ollut yhtäkään koetta tai valmistelua, joten vietin oikein rentouttavan tiistaipäivän - joka kylläkin tuntui erehdyttävästi lauantailta! ♥ Huomennakin menen vasta 11.45 alkavaan ruotsin valmisteluun, minkä jälkeen on enää yksi koe ja lauantaina kevätjuhla, ja sitten........
 |
| Vapaapäivisin ei tietenkään koskaan saa nukuttua edes yhteentoista asti... |
 |
| Aamupalaksi (muumihengessä) jukurttia pähkinämyslillä ja pari kuppia kahvia. ♥ |
 |
| Eetun elämäntyö: auringonpalvonta aina kun aurinkoa riittää! |
 |
| Aamurutiinien jälkeen macaronsien leivontaa äidin työpaikalle.. |
Sinne leipominen on aina ihan parasta, kun myöhemmin saa kuulla kamalasti kehuja ja ihmetyksiä siitä, miten voin olla niin taitava leipuri / en muka oikeasti ole kondiittori.. :---D
 |
| ..sekä tietysti asiaan kuuluva tunnin kovettumisaika, jonka aikana ehti puuhailla jo paljon muuta. |
 |
| Musta hirmu (rakkaalla lapsella on monta nimeä) pääsi aamupäiväksi valjaissa ulos lekottelemaan. ♥ |
 |
| Minnin ulkoillessa ehti hyvin käydä juoksemassa - aivan ihana juoksukeli! :-) |
 |
| Joo joo, hehkeänä suihkun jälkeen.. |
 |
| Kesäistä hedelmäsalaattia: ananasta, päärynää, mansikoita (♥♥♥!) ja banaania! |
 |
| Samalla sain paistettua macaronsien pohjat, jotka nyt odottelevat täyttämistään. |
Vaaleanpunaisten macaronsien taikinasta tuli selkeästi liian löysää, mutta ajattelin korjata tilanteen täyttämällä ne vähän koreammalla täytteellä (huomenna). :-)
 |
| Jossain välissä täytyi hoitaa ikävämpiä velvollisuuksia: ruotsin kokeisiin lukemista |
 |
| Katsottiin Eetun kanssa hetki Sara La Fountainin kokkiohjelmaa Suomesta (jossa tehtiin mm. mämmiä...) |
Hm, Eetusta puheen ollen täytyy täälläkin ihmetellä yhtä juttua. Huomasin eilen, että pojulla on vatsassa reilun kämmenen kokoinen kalju kohta! :o Ilman punoitusta tai muuta poikkeavaa ärsytystä, mutta karvat vaan puuttuvat. Hetken asiaa googlailtuani päädyin olettamaan, että veljen muutto (tms) on aiheuttanut muutoinkin neuroottiselle pojulle stressireaktion.
Tätä päätelmää tuki myös Eetun oksennus, joka näytti erehdyttävästi karvanakilta. Sellainen paksu pötkylä pelkkää karvaa - eli voisikohan olla, että herra vatsansa itse stressaantuneena parturoinut? :-o
Oli miten oli, täytynee varata taas pian aika eläinlääkärille, jos karva ei nyt pikaisesti lähde kasvamaan..
Siinäpä se päivä noin pääpiirteisesti taisikin olla, mitä nyt tässä taas koneella istuskellaan ja myöhemmin varmaan tulee vielä tehtyä jotain.. :--) Millainen päivä teillä oli? ♥
Tuosta teidän kissasta, meidänkin kisuli nyhtää itsestään karvoja kun se on stressaantunut ja uskon, että teidän kissalla on sama ongelma..Mutta onneksi se ei ole mitenkään vaarallista! (: Tosi kiva tämmöinen päiväkuvina postaus! Toi hedelmäsalaatti näytti ihanalta! :D
VastaaPoistaMeidänkin kissalla on ollut sellainen aina :o kerro sitten jos jotain selviää, kun käytte eläinlääkärissä :o
VastaaPoistaTosi kiva postaus ja ihana kissa! <3
VastaaPoistanyt kun on kevät/kesä niin kissoilla lähtee tota karvaa aika reilusti ja tietysti sitä menee masuun kun ne itseänsä nuolee ja sitten tulee oksennuksena pois. täälläkin ollaan kärsitty oksennuksista. toivottavasti karva lähtee taas kasvamaan.
VastaaPoistaaivan ihania leivoksia taas. perusta ihmeessä se leipomo! :D
ja onnittelen sua kun jaksat käydä juoksemassa!
Herkullisen näköinen hedelmäsalaatti!
VastaaPoistaKristiina: Oi vitsit, et tiedäkään kuinka paljon tuon tiedon kuuleminen helpotti! :-)
VastaaPoistaKiitos paljon! Kesällä hedelmäsalaatti on vaan niin hyvää (on se kyllä muulloinkin). ♥
Eva: Hmm.. Ei se varmaan ole mitään kovin vaarallista, varsinkaan jos teidän kisulla on ollut samainen vaiva aina. :') Mutta ilmoittelen toki, jos päädytään jossain välissä lääkärillä massua näyttelemään! ♥
Star Chaser: Kiitos paljon! :))
riri: Joo, niinhän se taitaa olla. :-) Eetulla vaan on ollut aina tuota oksentelua (pahimmillaan kolmekin kertaa päivässä), mikä liittyy myös osittain herran maksasairauteen.. Onneksi ollaan saatu sitä tarkalla ruokavaliolla vähän hallintaan!
Kiitos! Kieltämättä siinä olisi yksi unelma toteutettavaksi.. ♥
Hih, juokseminen on varmaan vähän sellainen juttu, että siitä joko tykkää tosi paljon tai sitten ei ollenkaan. Mulla se on kuulunut elämään jo pienestä pitäen (iskä oli ennen yleisurheilija ja käytiin aika paljon yhdessä treenaamassa), joten tavallaan ollaan kasvettu rakastamaan toisiamme. ;)
mia-ana: Kiitos. ♥