perjantai 30. joulukuuta 2011

Toipilas

Meillä on ollut eräänlainen poikkeustila täällä kotona muutaman päivän ajan. Aika on ikään kuin menettänyt merkityksensä ja kaikki ovat olleet hieman varpaillaan. Meillä on ollut huolta perheen pikkuisesta - ei siis tällä kertaa minusta, vaan Eetusta.


Keskiviikkona havahduin illalla olohuoneesta kantautuvaan ääneen. En huolestunut heti, koska ajattelin kissojen siellä vain tappelevan.. Kun ääni kuitenkin jatkui, huolestuin ja menin katsomaan. Eetu sätki lattialla, eikä tuntunut saavan oikein henkeä. Pelästyin aivan kamalasti ja aloin paniikissa huutamaan muita apuun. Kohtaus jatkui vielä jonkun aikaa, kunnes Eetu jäi makaamaan maahan ja tuijotti meitä säikähtäneenä, ihan mustin silmin. Hetken toettuaan Eetu nousi ja rupesi säntäilemään ympäriinsä - lopulta tehden vielä hädät olkkariin, television taakse. Olin tietysti aivan suunniltani ja soitin päivystykseen useita kertoja, kunnes sieltä lopulta vastattiin. Eetulla epäiltiin olevan tukos virtsaputkessa ja meidän olisi pitänyt lähteä ajamaan Järvelään päivystykseen. Mitään pattia (siis virtsatukkeumaa) ei kuitenkaan löytynyt, ja Eetukin rauhottui taas entiselleen, joten päätettiin odottaa seuraavaan aamuun. Koko illan olin tietysti Eetun vahtina, enkä uskaltanut oikein yölläkään nukahtaa. Ja kun sitten nukuin, näin painajaisia kohtauksesta.


Seuraavana aamuna, kahdeksan aikoihin, veli juoksi huoneeseen ja sanoi, että Eetu on taas saanut kohtauksen. Ehtiessäni keittiöön kohtaus oli jo ohi - Eetu vain makasi lattialla pelokkaana, sotkeutuneena tippuneen kukkaruukun multaan. Tällä kertaa kohtaus oli nopeammin ohi, mutta soitin välittömästi eläinlääkärille. Saatiin aika vasta iltapäiväksi, joten yritettiin vielä nukkua vähän aikaa..


Eetu pelkäsi matkalla eläinlääkärille ja mourusi koko matkan, eikä koirien kanssa paikanpäällä ollut sen helpompaa. Eetu sai kuitenkin rauhoittavan piikin ja meidät laitettiin odotushuoneeseen suunnilleen tunniksi odottamaan, mitä kokeista paljastuisi. Mitään virtsatukkeumaa ei ollut, eikä myöskään munuaisvikaa, jota pelkäsimme eniten. Eetulla on maksavika, mutta sen kanssa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos saadaan oikealla ruokavaliolla lääkittyä pois kohtaukset ja arvot normaaleiksi. Lääkäriltä kotiin tuli tietysti uupunut kissa, jolla kesti heräillä useampia tunteja. Silloinkin käveleminen oli lähinnä kyljeltä toiselle kellahtamista. Illalla Eetu käpertyi kiinni minuun ja kehräsi itsensä uneen...



Tänään näyttää jo paremmalta! Olen viimein uskaltanut vähän hengähtää, enkä koko ajan siirry huoneesta toiseen peläten, että löydän Eetun sätkimässä, tai jopa kuolleena. Eetu on vielä vähän väsynyt eilisestä, mutta leikkii jo iloisesti narulla, puskee ja kehrää - ja mikä parasta, nirsolle maittaa erikoisruokavalio oikein mainiosti! ;'')

17 kommenttia:

  1. Hyvä, että Eetu voi jo paremmin. Pidin peukkuja kovasti pystyssä!
    Tulen Eetua ja tottakai SINUA katsomaan heti kun pääsen täältä Turusta :-)
    Hyvä, että Eetu syö kunnolla, se on tärkeintä.

    VastaaPoista
  2. Karpo: Totta, olen ihan kamalan helpottunut! ♥ Eetu saa nyt taas tuplasti huomiota, kun käyn sitä koko ajan halimassa ja pusuttelemassa.. ; )

    VastaaPoista
  3. Voi ressukkaa, toivottavasti paranee kokonaan! Ehdin jo kans säikähtämään kun luin tätä.. =( <3

    VastaaPoista
  4. Meidän nuorimmalla kissalla oli perätukos vai mikä se oli. Se vain piti häntää alhaalla melkein maatapitkin, käveli takapuoli vähän matalana ja maukui hyvin kovaa. Se sattui varmaan tosi paljon, sen jälkeen sillä oli sellainen tötterö päässä ja parisen viikkoa sellainen letku takapuolessa josta tuli pissiä aina kun vain sattu olemaan sitä masussa. Joten se piti pistää kylpyhuoneeseen noiksi pariksi viikoksi. Tämänhän syy oli ollut kaupassa myytävien massatuotanto kissanpurkkiruokien syytä.. Nyt sille syötetään hyvin kallista erikois kissanruokaa mitä saa vain eläinlääkäreistä. Eetulle zemppiä! :)

    VastaaPoista
  5. voimia sinne, paranemisia Eetulle <3

    VastaaPoista
  6. Voi pientä.. Eetulla on ainakin todella huolehtivaiset ja rakastavat läheiset. <3 Onneksi vaiva on hoidettavissa!

    VastaaPoista
  7. Epäreilua kun mun kissa kuoli tuohon samaiseen vaivaan vaikka välillä olikin paremmassa kunnossa. Älkää vielä huokasko helpotuksesta.

    VastaaPoista
  8. et voi sanoa tämän olevan epäreilua, kun Eetu on hengissä.
    Pitää olla positiivinen nyt, eikä lietsoa tuollaista.

    VastaaPoista
  9. Leena: Nyt näyttää jo paljon paremmalta, joten toivottavasti nyt selvittiin ihan vain säikähdyksellä.. :-)

    Jaime: Voih! Mahtanut olla kamalat kivut pienellä.. Onneksi nyt kuitenkin saatu hoitoa ja tilanne näyttää paremmalta! :') Alan kyllä koko ajan epäilemään, että nuo kauppojen kissanruoat eivät ole ihan sitä, mitä lupaavat.. Eetukin on koko ikänsä viikoittain oksentanut syömisen jälkeen, mutta tämän uuden, eläinlääkäriltä hankitun ruan jälkeen ei ole ollut minkäänlaisia vaivoja.. Ja maittaakin nirsolle paremmin! :-) ♥

    Annele: Kiitoksia. :') Eetu voi jo paremmin - ja on saanut sellaista hemmottelua, että parempi olisikin! ;) ♥

    Aurélie: Kissarakkaita ihmisiä ollaan koko sakki. :--) Eetu on aina ollut oikea silmäterä ja kultaakin kalliimpi. ♥ Eiköhän tästä ole suunta vain ylöspäin, nyt kun Eetukin alkaa voimaan jo paremmin! :-)

    asdf: Niin, kyllähän tämän kanssa pitää varpaillaan olla. Mistään ei voi olla vielä varma, mutta ainakin nyt näyttää jo paremmalta. Ja minulle se on tärkeämpää, kuin mikään muu! :')

    Butterfly: Niimpä. :_: Mutta nyt jo parempaan päin! ♥

    VastaaPoista
  10. Löysin sun blogin ihan vahingossa, mutta pakko kommentoida tähän! Meijän kissalla oli kanssa pari kuukautta sitten ihan sama juttu, se oli vaan maannut maassa liikkumatta ku äiskä tuli töistä kotiin, ja se vietiin eläinlääkäriin. Sillä todettiin kanssa joku maksavika, siinä meni monta viikkoa että koko kissa ei kävellyt ite, ei liikkunut muutenkaa, ei syönyt, ei juonut ja oli ihan keltanen, niin surkeessa kunnossa että se olis voinu kuolla millon vaan. Muistan kanssa miten itkin koko ajan melkein, kun pelkäsin vaan että entä jos se kissa kuolee... Mutta äiskä syötti sitä kun vauvaa monta kertaa päivässä, antoi lääkkeitä ja ravattiin eläinlääkärissä, ja nyt on kissa ollu paremmassa kunnossa jo kauan. Tosin se laihtu sillon monta kiloa, ja entisestä 'läskikasasta' on tullu semmonen laiheliini... Se sai sillon kanssa jotain erikoisruokajuttuja, mut se ei kyllä yhtään tykänny niistä... Mutta toivottavasti sun Eetullas kaikki menee kans hyvin :)

    VastaaPoista
  11. vendela: Kiitos, kun kommentoit, se merkitsee todella paljon. :-) On ikävä kuulla, että kissalla meni niin huonosti ja että siitä aiheutui niin paljon huolta.. Mutta on todella hienoa kuulla, että noinkin pahasta tilanteesta huolimatta kissa toipui! Se antaa hirmusti toivoa Eetun tilanteen suhteen ♥

    VastaaPoista
  12. Voih pientä! Toivottavasti Eetu tulee kuntoon, täältä lähettää paljon paranemisia neljä mustaa poikakissaa ja rapsuja <3

    Voimia myös sulle älyttömästi! (Pitkään blogiasi seurannut, mutta mä olen huono kommentoimaan muiden nähden mitään. Ihana on blogis ja sinä!)

    - Chaos

    VastaaPoista
  13. Voih pientä! Toivottavasti Eetu tulee kuntoon, täältä lähettää paljon paranemisia neljä mustaa poikakissaa ja rapsuja <3

    Voimia myös sulle älyttömästi! (Pitkään blogiasi seurannut, mutta mä olen huono kommentoimaan muiden nähden mitään. Ihana on blogis ja sinä!)

    - Chaos

    VastaaPoista
  14. Voih pientä! Toivottavasti Eetu tulee kuntoon, täältä lähettää paljon paranemisia neljä mustaa poikakissaa ja rapsuja <3

    Voimia myös sulle älyttömästi! (Pitkään blogiasi seurannut, mutta mä olen huono kommentoimaan muiden nähden mitään. Ihana on blogis ja sinä!)

    - Chaos

    VastaaPoista
  15. Unknown: Vooi, kiitos paljon sinulle ja pikkuisille! ♥♥ Täällä voidaan jo paremmin, onneksi. :')
    Kiitos, ihanaa, että uskaltauduit nyt kommentoimaan. ♥

    VastaaPoista